Heinäkuussa ehkäisyneuvola meni kiinni

Valtuustoaloitteeni nuorten maksuttomasta ehkäisystä on Helsingin virkakoneiston syövereissä, ja mielenkiinnolla odotan siihen tulevaa vastausta. Kaupunkimme ehkäisypalveluissa on kuitenkin paljon muutakin kehitettävää. Helsingissä nuori voi joutua odottamaan kierukan asetusaikaa kolme kuukautta. Ehkäisyn aloittaminen ei ole kiireellisesti hoidettava sairaus, mutta varsinkin nuorten tapauksessa ehkäisyn saaminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Heinäkuussa nuoret lomailevat koulusta, mutta kaupunkimme keskitetty ehkäisyneuvonta sulkee ovensa. Kesäsulkujen ei pitäisi ulottua ehkäisypalveluihin. Keskitetyssä ehkäisyneuvonnassa asetetaan kaikki ehkäisykapselit sekä synnyttämättömien ja juuri synnyttäneiden kierukat.

Yhä useampi haluaa kierukan tai ehkäisykapselin

Nuoret haluavat käyttää entistä enemmän pitkäaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä. Päivittäisiä ehkäisypillereitä on vaikea muistaa ja unohdukset ovat väistämättömiä. Kierukoiden suosion kasvu on maailmanlaajuinen trendi. Helsingin pitäisi pystyä vastaamaan kasvavaan kysyntään paremmin. Kierukkaa pitäisi myös entistä rohkeammin ehdottaa ja tarjota nuorille - pitkällä jonotusajalla se ei ole kuitenkaan erityisen houkutteleva vaihtoehto. Monelle ei välttämättä kelpaa mikään muu ehkäisy kuin kierukka, ja pahimmassa tapauksessa varma ehkäisy jää käyttämättä jonotusaikana.

Keskitetty ehkäisyneuvonta on ruuhkautunut

Selvitin soten toimialan johdolta suurimpia kipukohtia. Keskitetyn ehkäisyneuvonnan tilat eivät ole tällä hetkellä riittävät, ja lopullinen ratkaisu löytyy vasta Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen valmistuttua. Nuorten kierukoita ja kapseleita laitetaan myös joillain terveysasemilla, mutta toiminta näyttäytyy asiakkaalle ja asetukseen lähettävälle terveysaseman lääkärille satunnaisena ja koordinoimattomana.

Ratkaisut jonojen purkamiseksi

Keskitetyn ehkäisyneuvonnan ruuhkat on purettava lisäämällä kierukoiden ja kapselien asetuksia tavallisilla terveysasemilla. Lääkäreitä täytyy opastaa ja kannustaa näiden toimenpiteiden tekemiseen. Ehkäisykapselin asentaminen on standardisoitu yksinkertainen toimenpide, johon lyhyellä koulutuksella löydetään varmasti tekijöitä. Suurin osa muista tavallisista pientoimenpiteistä on huomattavasti haastavampia. Terveysasemiltamme löytyy myös varmasti lääkäreitä, jotka haluavat oppia kierukan laittamisen nuorille synnyttämättömille ja ylläpitää osaamistaan aktiivisesti.

Kalasataman valmistuttua on keskitetylle ehkäisyneuvonnalle turvattava riittävät tilat ja henkilöstö. Kesäsuluista on aika luopua ja varmistaa, että kierukoiden ja kapselien kasvavaan kysyntään voidaan vastata ilman ruuhkia. Keskitetyn neuvonnan on otettava myös vastuu muiden terveysasemien ehkäisyneuvoloiden koordinaatiosta, jotta asiakkaalle on selvää, mistä kaikkialta hän voi palveluita saada. Ehkäisyneuvolan on näyttäydyttävä kaupunkilaiselle matalan kynnyksen palveluna, josta on helppo saada neuvontaa ja asiakkaalle parhaiten sopiva ehkäisy.

Liikkuva päivystysyksikkö kotihoidon tueksi

Ensihoito on Helsingissä pulassa. Yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona kotihoidon turvin. Jos asiakkaan vointi heikkenee, niin kotihoidolla ei ole usein muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi. Myös palveluasumisessa ja laitoshoidossa turvaudutaan suhteellisen herkästi ensihoitoon, kun sairaanhoidollista osaamista ei esimerkiksi ilta-aikaan ole muuten saatavilla.

Sekä kuljetus päivystykseen sekä siellä odottelu on vanhukselle raskasta. Jokainen akuuttitilanne tai yleistilan heikentyminen ei vaadi sairaalan arviota, vaan hoitoa on vietävä kotiin. Pahimmillaan sairaalaan joutuminen altistaa sekavuudelle ja sairaalainfektioille. Helsingissä tarvitaan parempia vaihtoehtoja ambulanssin kutsumiselle. Ensihoidon kuormittuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa vakavasti sairastuneen apu viivästyy.

Tein syksyn ensimmäisessä valtuuston kokouksessa aloitteen liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista Helsingissä. Tällainen malli on käytössä Lappeenrannassa, ja tulokset ovat olleet hyviä. Aloitteen allekirjoitti 28 valtuutettua eli se tulee myöhemmin valtuuston äänestettäväksi. Varsinaisen aloitteen teksti on alla.

----------------------------

Valtuustoaloite liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista

Ensihoidon ja päivystysten kuormitus on kasvanut viime vuosina. Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona kotihoidon turvin. Akuutissa tilanteessa tai asiakkaan voinnin heikentyessä ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi ja kuljettaa potilas sairaalaan arvioon. Moni ongelma voitaisiin kuitenkin ratkaista potilaan kotona. Helsingin tulisi aktiivisesti kehittää vaihtoehtoisia tapoja vastata kasvaneeseen ensihoidon kysyntään ja kotihoidon tukemiseen.

Eksotessa on otettu käyttöön liikkuva sairaanhoitajan päivystysyksikkö, joka lähtee hätäkeskuksen tai esimerkiksi kotihoidon hälyttämänä potilaan kotiin. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen, tekee tutkimuksia ja vieridiagnostiikkaa, voi antaa lääkkeitä ja seurata potilaan vointia. Hänellä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä etäyhteydellä. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, ja toimintaa on laajennettu Lappeenrannasta Imatralle.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki selvittää, voitaisiinko liikkuvaa päivystysyksikköä pilotoida Helsingissä.

Kaupunginvaltuustossa 30.8.2017

Reetta Vanhanen

Helsingin strategian huippukohdat ja pettymykset

Pormestari Vapaavuori julkaisi tänään ehdotuksensa Helsingin strategiaksi seuraaville neljälle vuodelle. Neuvotteluja on käyty jo paljon eivätkä ne ole vielä ohi. Vihreiden tavoitteet ja kädenjälki näkyvät strategiassa vahvasti, mutta täysin tyytyväisiä emme siihen ole. Helsingissä pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja edetään kohti maksutonta varhaiskasvatusta alkaen 5-vuotiaista. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja vähentää ilmastopäästöjään, mutta näissä tavoitteissa voisimme olla vielä kunnianhimoisempia. Edellytykset kaupungin kasvulle turvataan riittävällä asuntotuotannolla ja investoinneilla raideliikenteeseen. Vihdintielle tulee ensimmäinen kaupunkibulevardi pikaratikoineen. Jopa kauan tavoiteltu parkkipaikkanormin poisto on viimein pikkuhiljaa toteutumassa.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi strategian kantavista teemoista: kaupunginosien eriytymistä ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Helsinki lisää myönteisen erityiskohtelun lisärahaa haastavimpien alueiden kouluille ja päiväkodeille. Syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevat pyritään tunnistamaan jatkossa paremmin ja räätälöimään heille parempia palvelukokonaisuuksia.

Toimivat terveysasemat ja paremmat vanhuspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimialalla strategiassa on tärkeitä saavutuksia! Kotihoitoa vahvistetaan ja riittävät palveluasumisen paikat turvataan. Lasten ja nuorten hoitoketjua perustasolla terveydenhuollon, koulun ja lastensuojelun välillä tiivistetään - näin toivottavasti saamme vähennettyä vähennettyä valtavaa lähetevirtaa psykiatriseen sairaanhoitoon. Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne: digipalvelut pitää laajentaa kaikkien saataville ja aukioloaikoja pidennetään. Lisäksi Helsinki tekee työtä hyvän sote-uudistuksen ja maakuntavalmistelun eteen. Kaupungin ja HUS:n erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen on tässä työssä tärkeä askel.

Strategian surkeudet

Keskustatunneli on herätetty eloon ja vaalikonevastaukset paperittomien perusterveydenhuollosta syöty. Kallis tunneli on uudelleenbrändätty nimellä “maanalainen kokoojakatu”, mutta tätä termiä ei mikään mediakaan alkanut käyttää. Taas on tilattava kallis selvitys tunnelin tähtitieteellisestä hintalapusta. Me vihreät emme halua tuhlata investointirahoja autotunneliin, vaan panostaa koulujen korjaamiseen, raitioteihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Kävelykeskustan laajentaminen ja kehittäminen ei saa jäädä tunnelihankkeesta kiinni!

Strategiassa ehdotetaan harmillisesti paperittomille vain kiireellistä terveydenhoitoa, joka on Suomessa lakisääteistä. Tarjoamalla paperittomille perusterveydenhuollon palvelut ehkäisemme kroonisten sairauksien pahenemista ja kalliita akuutteja tilanteita. Terveys on jokaisen ihmisoikeus ja varhainen puuttuminen ongelmiin toisi myös kustannussäästöjä.

Strategianeuvottelut jatkuvat vielä kaupunginhallituksessa. Myöhemmin määrittelemme strategialle myös mittarit, joilla voimme seurata tavoitteidemme toteutumista.

Aikalisä karikkoiseen sote-valmisteluun

Tällä viikolla hallitus otti ensimmäisen sote-askeleen kohti fiksumpaa uudistusta. Uusien maakuntien piti alunperin aloittaa tammikuussa 2019, mutta nyt voimaantuloa lykättiin vuodella tammikuuhun 2020. Ensimmäiset maakuntavaalit siirtyivät presidentinvaalien yhteydestä lokakuulle 2018. Toivottavasti äänestäjät jaksavat innostua sote-politiikasta ylimääräisissä vaaleissa kaikkien turhauttavien käänteiden jälkeen.

Pakkoyhtiöittämisen poisto parantaa hoitoketjuja

Hallitus valmistelee nyt valinnanvapauslain uudelleen, sillä sen aikatauluhaasteet ja maakunnille langennut yhtiöittämispakko eivät kelvanneet perustuslakivaliokunnalle. On erittäin tärkeä ja hyvä muutos, että maakunta saa tuottaa itse perusterveydenhuoltoa. Terveysasemien pakottaminen yhtiöihin olisi vienyt niitä kauemmas sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta, vaikka uudistuksen integraatiotavoitteet ovat juuri päinvastaisia. Myös neuvoloiden jääminen keinotekoisen hallintorajan toiselle puolelle olisi luonut erikoisen tilanteen. Helsingissä palveluita kootaan suuriin hyvinvointikeskuksiin, jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaista apua ongelmiinsa. Näiden hyvinvointikeskusten siirtyminen maakunnille kokonaisina on hyvä uutinen.

Seuraava eduskunta ehtii vielä korjata sote-uudistusta

Nyt hallituksella on mahdollisuus laatia edes vähän parempi esitys valinnanvapauslaiksi. Perussuomalaisten sinisellä jämäryhmällä ei vaikuta olevan soten suhteen muita tavoitteita kuin hallituksen koossapysyminen kauden loppuun asti, mutta Keskustasta ja Kokoomuksesta tulee ristiriitaisia viestejä. Paula Risikko (kok) sanoi ministeriön tekevän teknisiä korjauksia pykäliin, mutta tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) totesi tänään julkisen sektoriin saavan vahvemman roolin palveluiden tuottamisessa. Asiantuntijakritiikki on viimein aika ottaa vakavasti, vaikka aiemmin siihen ei ole tahtoa hallituksesta löytynyt.

Hallituspuolueet ovat halunneet saada sote-uudistuksen maaliin ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2019, mikä on johtanut kiireeseen ja huolimattomaan lainvalmisteluun. Nyt maakunnat aloittavat vasta 2020. Tämä avaa ovia uuden hallituksen korjausliikkeille. Hyväksyttyjen lakien huonoimpia osia voidaan ehkä ehtiä korjata ennen yhteisten palvelujemme mullistumista. Suuria uudistuksia pitäisi tehdä kaikkien puolueiden yhteistyöllä.

Kotihoito valtuuston huolena

Viime viikolla oli kevätkauden viimeinen valtuuston kokous, jossa käsiteltiin tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Helsingin taloudella menee hyvin: pystymme jatkossakin investoimaan ja huolehtimaan palveluista. Karikkoihin ajautunut sote-uudistus luo kuitenkin suurta epävarmuutta. Toteutuessaan se veisi niin merkittävän osan Helsingin tuloista, että mullistuksiin on varauduttava. 

Kotihoidon hoitajat uupuvat

Tarkastuslautakunta nosti esiin myös kaupungin heikkouksia ja kehityskohteita. Puhuin valtuustossa kotihoidosta ja ensihoidon kasvaneesta kuormituksesta. Helsingin Sanomissa on tällä viikolla ollut useita kirjoituksia hoitajien kiireestä ja työpahoinvoinnista, ja Aluehallintovirasto aikoo ottaa Helsingin kotihoidon valvonnan alle. Työntekijämme kokevat etteivät pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, ja tämä viesti on nyt kuultava. Laitoshoitoa on vähennetty ja kotona asuvien vanhusten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona. Kotihoidon vakanssien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut asiakasmäärien suhteessa, vaikka resursseja onkin lisätty. Työpahoinvointi näkyy ja sairaspoissaolot ovat korkeat.

Kotihoidon tilanne näkyy kaupunginsairaalan päivystyksissä. Kotonapärjäämättömyys voi viedä potilasta ambulanssirallilla kodin, päivystyksen ja vuodeosaston väliä. Kotiutunut potilas saattaa samana päivänä päätyä takaisin ruuhkaiselle päivystyspolille makaamaan. Kun potilaalle lopulta päädytään hakemaan ympärivuorokautista paikkaa, voi prosessi viedä kuukausia ja myönnettyä paikkaakin voi joutua odottamaan pitkään. Tämä on pitkä aikaa viettää kalliilla vuodeosastolla tai ajella kodin ja sairaalan väliä.

Palveluasumisen paikkoja täytyy olla vähintään sen verran, ettei niitä joudu jonottamaan paikan saatuaan kohtuuttoman pitkään. Kotihoidon kehitystyötä ja resursointia on myös vauhditettava. Esimerkiksi työvuorosuunnittelua muuttamalla on saatu kaupungissamme hyviä tuloksia.

Uusia ratkaisuja ensihoitoon

Meidän on vastattava myös ensihoidon huoleen ja kuormitukseen. Tehtävämäärät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Moni ongelma voitaisiin ratkaista potilaan kotona. Ensihoidolla ei kuitenkaan ole usein muuta vaihtoehtoa kuin kuljettaa potilas sairaalaan. Eksotessa kokeiltua liikkuvaa sairaanhoitajan päivystysyksikköä pitäisi pilotoida meilläkin. Näin voisimme tukea kotihoitoa potilaan tilanteen heikentyessä kotona.

Tarkastuslautakunta nostaa esiin myös vaikuttavuusmittarien puuttumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä onkin nyt kehitettävä ja otettava käyttöön nopeasti. Tarvitsemme selkeät terveys- ja hyvinvointi-indikaattorit, joiden kehitystä voimme peilata tehtyihin toimenpiteisiin ja resursseihin.

Nuorten maksuton ehkäisy Helsinkiin!

Ensimmäinen askel maksuttoman ehkäisyn edistämiseksi Helsingissä oli tehdä aiheesta valtuustoaloite. Suunnittelimme tekstin yhdessä kampanjaporukan kanssa ja pyysimme eri puolueista tukijoita. Jätin aloitteen eilisessä kaupunginvaltuustossa ja sen allekirjoitti 46 valtuutettua. Poliittista kannatusta löytyi lähes kaikista puolueista. Lue aloitteeni alta!

------------------------------------------------------------------------------

Valtuustoaloite alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn edistämiseksi

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Klamydiaa ja muita seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Tällä hetkellä Helsinki tarjoaa maksutta ensimmäisen kierukan tai kapselin tai kolmen kuukauden aloituspakkauksen ehkäisypillereitä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

Aborttien määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta toistuvien keskeytyksien osuus on kasvanut. Abortit ovat myös selvästi yleisempiä matalamman koulutus- ja tulotason ryhmissä. Ehkäisyn maksuttomuudella voidaankin vähentää nuorten välistä eriarvoisuutta.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsinki selvittää maksuttoman ehkäisyn kustannus- ja hyvinvointivaikutukset ja alkaa tarjota maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille.

Kaupunginvaltuustossa 21.6.2017

Reetta Vanhanen, Eveliina Heinäluoma, Petra Malin, Katju Aro, Ted Apter, Petrus Pennanen, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Laura Kolbe

Kohti hyvinvointieroja kaventavaa strategiaa

Eilen oli Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous. Vaaleissa saamani kaupunkilaisten luottamus liikutti edelleen klikatessani itseni ensimmäistä kertaa läsnäolevaksi kokoukseen. Luottamus tuo vastuuta, ja aionkin perehtyä lujasti asioihin, tehdä työtä helsinkiläisten eteen ja avata päätöksentekoa. Eilen julkaisin ensimmäisen lyhyen valtuustovideoni ja jatkan aktiivista blogikirjottelua.

Luottamustoimet kaupunginhallituksesta ja HUS-hallituksesta

Valitsimme eilen kaupungille osaavan pormestariviisikon, jotka ovat samalla myös kaikki kaupunginhallituksen jäseniä. Valtuuston kokouksen avasi vanhimpana Jörn Donner, mutta pian puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Tuuli Kousa. Minut vahvistettiin kaupunginhallituksen varajäseneksi sekä kaupunginhallituksen elinkeinojaoston varajäseneksi. Myöhemmin minut valitaan vielä HUS:n hallitukseen, joka aloittaa syksyn alussa. Olen innoissani ryhtymässä työhön kaupunginhallitusryhmässä. Siellä linjataan politiikan suuntaa kaupungin kaikilta toimialoilta sotesta kouluihin, nuorisotyöhön ja kaupunkisuunnitteluun. HUS:n hallituksessa viemme erikoissairaanhoitoa kohti tulevaa sotea. Haluan on olla vauhdittamassa Helsingin ja HUS:n välistä yhteistyötä. Nyt on viimeistään muodostettava yhteinen visio siitä, minkälaisen kokonaisuuden haluamme siirtää 2019 maakunnalle.

Keinoja eriarvoisuuden torjuntaan

Valtuustossa käsittelimme myös muutamaa asemakaavaa (mm. Raide-Jokerin varren täydennysrakentamisesta) ja Jätkäsaaren tornihotellin tontin myyntiä. Vihreän valtuustoryhmän viime kauden ryhmäaloite lasten ja nuorten eriarvoisuuden torjumisesta herätti paljon keskustelua. Helsingissä on alueiden välillä edelleen merkittäviä hyvinvointieroja, joiden tasoittamiseksi on kuitenkin tehtävä lujasti töitä. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun. Tietyillä alueilla koulut tarvitsevat lisätukea. Kaupunginosia kehitetään myös kaavoittamalla monipuolisesti erilaisia asuntoja ja panostamalla ympäristön viihtyisyyteen ja sujuvaan liikkumiseen.

Vaikuttavuusmittareita strategiaan

Vierailimme vihreän valtuustoryhmän kanssa toukokuussa Helsingin tietokeskuksessa. Saimme arvokasta tietoa Helsingin nykytilanteesta strategiatyötä varten. Suurimmalla osalla helsinkiläisistä menee valtavan hyvin. 10 prosentilla on kuitenkin vaikeuksia elämänhallinnassa, ja näiden taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia. 20-24-vuotiaista nuorista joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä on erittäin huolestuttavaa. Syrjäytyminen on suuri inhimillinen menetys, mutta myös kallista yhteiskunnalle. Helsingissä miesten alkoholikuolleisuus on 17% suurempaa kuin muualla maassa, mikä työllistää myös suuresti kaupunkimme terveydenhuoltoa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista pieni 10% ryhmä aiheuttaa valtaosan kustannuksista.  Heikompiosaisilla ryhmillä on väliä, ja meidän on palveltava heitä entistä paremmin.

Meidän on asetettava strategiassa tavoitteet eriarvoistumisen jarruttamiseksi Helsingissä, ja valittava rohkeasti myös mittarit, joilla tilanteen muutoksia voidaan seurata. Erityisen tärkeää on saada tietoa poliittisten päätösten ja toimien vaikuttavuudesta. Näin voimme tuottaa resursseillamme mahdollisimman paljon hyvinvointia jokaiselle kaupunkilaiselle.

Sairastuneet rakennukset aiheuttavat mullistuksia

Aloitan HUS:n hallituksessa seuraavalla valtuustokaudella, mutta loppukevään olen vielä varajäsenenä hallituksessa. Viime kokouksessa 22.5 saimme tietoa Kätilöopiston murheellisesta tilanteesta. Varsinaista päätösesitystä asiasta ei vielä ollut, mutta on selvää, että synnytysten ja poliklinikoiden on muutettava muualle. Kätilöopistolla on hoidettu tähän asti 8000 synnytystä vuodessa eikä näiden siirtäminen hurjan nopealla 6 kuukauden aikataululla ole helppoa.

Remontteja jonoksi asti

Sisäilmaongelmat piinaavat rakennuksia kouluista sairaaloihin. HUS:n rakennuskanta on vanhaa, ja uusia investointeja tehdään koko ajan. Naistenklinikan remontti on valmistunut, Uusi Lastensairaala kohoaa Meilahteen ja Siltasairaalan suunnittelu on vauhdissa. Töölön sairaala on erityisen huonossa kunnossa, mutta toivottavasti kestää viimeiset vuodet ennen Siltasairaalan valmistumista. Kätilöopistossa on ollut ongelmia pitkään, mutta rakennuksen surkea tilanne tuli silti johdolle yllätyksenä. Henkilökunta on oireillut sisäilmasta pitkään, ja lukuisia pienempiä korjauksia on tehty. Tänä keväänä teetettiin kuitenkin laajempi kattava selvitys, jossa todellinen kunto paljastui. Työterveyshuolto ohjeisti siirtämään toiminnot 6 kuukauden kuluessa. Näin akuuttia tilannetta ei pitäisi hyvällä johtamisella syntyä - johdolla täytyy olla käsitys tilojen kunnosta ja suunnitella investointitarpeet ajoissa. Jorviin on suunniteltu suurta remonttia, jonka yhteydessä synnytykset piti siirtää väistöön Naistenklinikalle ja Kätilöopistolle - nyt koko hankesuunnitelmaa on uudistettava.

Käyttökelvottomat tilat vaivaavat myös silmätauteja. Leikkaussalit ovat kiertäneet paikkoja Lauttasaaresta Ortoniin, ja kaikissa henkilökunta on oireillut. Kaihin leikkaaminen julkisena tuotantona uhkaa seisahtua, joten Jorviin suunnitellaan nyt moduulisairaalaa. Yksityistä palvelusetelituotantoa pitää todennäköisesti myös lisätä. Sisäilmaongelmia alkanee HUS:ssa jatkossa koordinoida vastuullinen asiantuntijatyöryhmä, ja rakennusten todellinen kunto pitää selvittää. Tähän asti on tehty vain pintapuolisia kartoituksia.

Ratkaisuja akuuttitilanteeseen

Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin turvata synnytysten laadukas hoito, äitiyspolien toiminta ja vastasyntyneiden osastopaikat. Synnytykset keskittyvät Jorviin ja Naistenklinikalle - yhteensä synnytyssaleja saatiin kasaan 31 (3 vähemmän kuin aiemmin). Salien käyttöaikaa pyritään myös tehostamaan. Ruuhkatilanteissa synnyttäjiä voidaan ohjata myös Lohjalle ja Hyvinkäälle. Lapsivuodeosastolle haetaan vahvistusta vuokraamalla potilashotellista 25 huonetta - potilasvalinta on hyvin keskeistä ohjattaessa synnyttäjiä sinne. Vastasyntyneiden osastolle haetaan korvaavaa tilaa Jorvista. Poliklinikoille etsitään nyt keskustan alueelta sopivia ratkaisuja.

Suunnitelmat tarkentuvat vasta kesäkuun lopussa. Ruuhkautuminen ja väistötilojen riittävyys ovat todellisia huolia. Synnytykset jatkuvat vielä kesällä Kätilöopistolla: sisäilma ei aiheuta vaaraa potilaille ja vastasyntyneille.

Ensimmäiset viikot uutena valtuutettuna

Vaalivalvojaiset olivat yksi elämäni jännittävimmistä illoista. Tarkastuslaskennassa lopulliseksi äänimääräkseni varmistui 1113, joka tuntuu huikealta tulokselta ensimmäisistä vaaleistani. Päällimäinen tunteeni on syvä kiitollisuus ihmisten osoittamasta luottamuksesta. Lähdin tekemään kampanjaa suurella innolla ja tavoittelin tosissani läpipääsyä. Sen saavuttamisen mahdollistivat upea tiimi ja kaikki minua äänestäneet. Sain ääniä suhteellisen tasaisesti ympäri Helsinkiä, ja aionkin olla koko kaupungin valtuutettu.

Ensimmäinen kokous Kaupungintalolla

Vaalien jälkeen on ollut helpottavaa palata normaaliin elämään. Olen pitänyt vähän lomaa, levännyt, tehnyt tutkimustyötä, päivystänyt sairaalassa, lenkkeillyt, käynyt tanssitunnilla, vienyt pyörän huoltoon ja katsonut Victoria-sarjaa Yleltä. Valtuustotyö on myös alkanut pikkuhiljaa. Vihreiden ensimmäinen uuden valtuustoryhmän kokous kauniilla Kaupungintalolla oli täynnä innostusta tulevaan. Meillä on kasassa hieno joukkue, jolla teemme töitä seuraavat neljä vuotta. Iloitsen myös niin vihreän ryhmän kuin koko valtuuston nuorentumisesta. Päättäjinä on pitkästä aikaa alle 30-vuotiaita valtuutettuja.

Kaupungin johtopaikoista ja lautakunnista käytiin hyvässä hengessä luottamuspaikkaneuvottelut, jossa Vihreät saavuttivat hienon tuloksen. Vapaavuoresta tulee Helsingin pormestari, mutta Vihreät saivat painavat apulaispormestarien paikat - kaupunkiympäristön ja soten. Sosiaali- ja terveysvirasto on ollut vuosikausia Kokoomuksen johtama, joten on jo aikakin, että pääsemme tekemään uudistuksia vihreän apulaispormestarin johdolla.

Vauhtia sote-valmisteluun ja kilpailukykyä terveysasemille

Kuntavaaleissa sote-aiheet jäivät hieman muiden asioiden varjoon, mutta niillä on edelleen valtava merkitys ihmisten arjelle. Seuraavat kaksi vuotta ovat äärimmäisen kriittistä aikaa palveluiden tulevaisuudelle. Sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt Uudellamaalla ja Helsingissä hyvin hitaasti, joten siihen on pistettävä vauhtia. Kuntien ja HUS:n on istuttava samaan pöytään ja luotava yhteinen visio siitä, miten rakennamme laadukkaampia yhteensovitettuja palveluita. Julkisia terveysasemia on vahvistettava edelleen: saman katon alle on tuotava ammattilaisia sosiaalityöntekijästä eri alojen erikoislääkäreihin, ja sähköisten palveluiden kehitystä on vauhditettava. Valinnanvapaus tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin, joten julkisten palveluiden kilpailukykyä on parannettava jo nyt.

Olen hakemassa vastuullisia luottamustehtäviä, ja nämä selviävät viimeistään toukokuun aikana. Ensimmäinen valtuuston kokous on kesäkuun alussa. Kesäkuussa päästään myös viimein itse asiaan: valtuustoryhmät neuvottelevat ja päättävät Helsingin strategiasta seuraavalle neljälle vuodelle. Vaikuttaminen hyvinvoivan kaupungin puolesta on syy, miksi olen politiikkaan lähtenyt.

Sote-pakka on sekaisin - resepti ratkaisuun

Terveyspalveluiden valinnanvapautta voidaan lisätä fiksusti tai huonosti. Järjettömällä kiireellä tekeminen ei johda lopputulokseen, jossa terveyserot vähenevät ja kustannukset pysyvät kurissa. Keskeneräisestä valinnanvapauden lakiluonnoksesta kerättiin 600 varsin kriittistä lausuntoa, mutta nyt laki aiotaan sorvata nopeasti valmiiksi. Lausuntokierroksella on lähinnä tuhlattu kaikkien lausuntoja laatineiden virkamiesten ja kuntien poliittisten päättäjien aikaa. Lakeja ei pidä säätää tällä tavalla. Nyt rakennetaan äärimmäisen tärkeää uudistusta Suomelle eikä sen pidä kaatua valinnanvapauden ideologiseen junttaukseen.

Valinnanvapaudella on kallis hintalappu

Sote-uudistuksella vähennetään terveyseroja, turvataan palvelut tulevaisuudessa ja pysäytetään kustannusten kasvu. Valinnanvapauden hinta on kuitenkin arvioitu erittäin suureksi, mikä tekee sen tavoittelusta entistä ristiriitaisempaa. Terveyseroja vähennetään panostamalla heikompiosaisten palveluihin - tarjotaan yhteensovitettuja monipuolisia palveluja saman katon alla sekä vaikuttavaa hoitoa. Poliittisessa väittelyssä terveydenhuollon ongelmat kiteytetään kysymykseen, kuinka nopeasti flunssapotilas pääsee lääkäriin. Saatavuuden lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmiamme.

Kuinka monta terveysasemaa menee Helsingissä konkurssiin?

Hallitus lupasi eilen hitaille maakunnille siirtymäaikaa valinnanvapauteen ainakin puoli vuotta, mikä on tottakai pieni parannus aiempaan kaaoottiseen aikatauluun. Julkiset sotekeskukset saavat nyt hieman lisäaikaa valmistautua pakkoyhtiöittämiseen ja asiakkaista kilpailuun. Tämä ei silti muuta tilannetta, että esimerkiksi Helsingissä useaa terveysasemaa uhkaa konkurssi. Jos esimerkiksi kolmasosa helsinkiläisistä listautuu yksityisen tuottajan potilaaksi, niin nykyisestä rahoituksesta katoaa kolmasosa. Monella helsinkiläisellä on työterveyshuolto eivätkä he käytä nyt ollenkaan julkisia terveysasemia ja verorahoitettua terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden nykyisella rahoitusmallilla heidän listautumisestaan yksityiselle maksetaan kuitenkin kapitaatiokorvaus. Miksi työterveyshuollon potilas ei listautuisi tutulle yksityiselle tuottajalle?

Yritysten kannattavuus perustuu asiakasvalintaan

Hallituspuolueet toistelevat liikuttavalla innolla, että yritykset eivät voi valikoida asiakkaitaan. Nykyisessä rahoitusmallissa koko yksityisen sotekeskuksen kannattavuus perustuu kuitenkin siihen, minkälaisia asiakkaita se saa listoilleen. Potilasmäärälle saa asettaa maksimin. Lääkiksessä ei markkinointia opetettu, mutta silti osaamiseni riittäisi keskinkertaisen markkinointisuunnitelman tekemiseen: ensimmäisenä houkutellaan omat työterveyspotilaat listoille. Kuvitellaanko, että yritykset eivät tosiaan osaisi markkinoida itseään oikealle kohderyhmälle?

Lääkärin resepti ratkaisuksi

Onneksi sote-uudistuksen ongelmien korjaamiseen on jo ratkaisu käsissämme. Hallituksen maakuntamallin pohjalta on hyvä edetä - varsinkin, jos ne saisivat vielä verotusoikeuden. 18 maakuntaa on liikaa, mutta tulevaisuudessa niitä todennäköisesti vielä yhdistetään. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta 18 maakunnalle on merkittävä uudistus, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation sekä monikanavaisen rahoituksen purkamisen. Tällä mallilla tavoittelemme aidosti terveyserojen vähentämistä ja kustannusvaikuttavaa hoitoa. Laajan valinnanvapauden toteuttaminen tällä aikataululla on mahdotonta, joten edistetään sitä asiantuntijoiden neuvojen mukaisesti alueellisilla kokeiluilla sekä lisäämällä palvelusetelien käyttöä.

Miksi olisin hyvä kaupunginvaltuutettu?

Nyt eletään vaalien ratkaisevia päiviä. Ennakkoäänestys on käynnissä ja jatkuu tiistaihin 4.4 asti. Sen jälkeen voi äänestää jännittävänä vaalipäivänä sunnuntaina 9.4 - vain oman alueen äänestyspaikalla. Haluan ottaa vastuuta ja tehdä työtä Helsingin eteen. Tarvitsen tähän äänestäjien luottamusta, ja aion olla sen arvoinen.

Nuori lääkäri valtuustoon

Helsinki on rakas kotikaupunkini, opiskelukaupunkini ja yliopiston ohella pitkäaikaisin työnantajani. Lääkärin urallani olen työskennellyt Töölön sairaalassa anestesialääkärin sijaisena, terveysasemalla ja kaupunginsairaalassa sisätautiosastolla ja päivystyksessä. Lisäksi olen toiminut neljä vuotta kunnallisessa luottamustoimessa HUS:n hallituksen ja psykiatrisen lautakunnan varajäsenenä. Minulla on terveydenhuollosta kokemusta terveyskeskuksen lastenneuvolasta Suomen suurimman sairaanhoitopiirin hallitustyöskentelyyn asti.

Kaupunkilaisten kuuntelu lääkärin työssä antaa arvokasta kokemusta minulle päättäjänä. On sekä etuoikeus että myös raskasta kohdata ihmisten tilanteet - istua viereen ja katsoa silmiin muistonsa menettänyttä ikäihmistä ja hänen omaishoitajaansa, hengenvaarallisesti sairastunutta nuorta ja vakavasta masennuksesta kärsivää. Hekin elävät arkea kaupungissamme. Helsingissä kukaan ei saa jäädä näkymättömäksi.

Koulupolku jokaiselle

Helsingin täytyy tarjota jokaiselle mahdollisuus tasa-arvoiseen koulutukseen. Haluan turvata koulujen oppilashuollon resurssit ja kohtuulliset ryhmäkoot. Lasten käytöshäiriöihin ja psyykkiseen oireiluun on puututtava nopeasti, ja tukitoimia täytyy tuoda luokkahuoneeseen. Oppilaan tietojen on kuljettava saumattomasti opettajan, koululääkärin ja lastensuojelun välillä. Jokaiselle nuorelle on taattava kaupungissamme toisen asteen koulutuspaikka. Haluan myös käveltävän Helsingin, joka  kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan arjessaan enemmän. Valtuutettuna aion edistää houkuttelevien kävelyreittien ja liikuntapaikkojen rakentamista.  

Helsingissä on valmistauduttava sote-uudistukseen

Valtuustossa aion tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että seuraavat kriittiset kaksi vuotta Helsingissä valmistaudutaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on tiivistettävä. Sähköisten palveluiden kehitykseen on pistettävä vauhtia ennen valinnanvapauden tuloa. Kunnan ja HUS:n ammattilaisten siirtyminen maakunnan palvelukseen on valmisteltava huolella. Haluan tuoda tutkimuksiin perustuvan tiedon ja kustannusvaikuttavuuden päätöksenteon ytimeen.

Lisää käveltävää kaupunkia

Helsinkiä pitää rakentaa kävelijälle. Se ei tarkoita ainoastaan kävelykatujen lisäämistä keskustaan, vaan viihtyisten ja turvallisten reittien rakentamista kaikkia kaupunginosia ja lähiöitä myöten. Annetaan ihmisille mahdollisuuksia arkiliikuntaan parantamalla heidän lähiympäristönsä kävelyreittejä ja turvataan lähimetsät ja viheralueet. Asun Vallilan Konepajalla, jonne on noussut hurjalla vauhdilla uusi asuinalue. Viihtyisän kaupunkiympäristön rakentaminen on kuitenkin jäänyt kesken, ja Konepajan Brunon tulevaisuus on myös auki. Asuinalueen ostovoima on kasvanut valtavasti, joten toivottavasti myös erilaiset yritykset, palvelut, kaupat ja ravintolat löytävät vielä Konepajalle.

Kävelyreittejä Konepajalle

Konepaja ei tarjoa vielä kävelijälle houkuttelevia reittejä. Teollisuuskadun ja Pasilan aseman välillä on massiivinen rakennusprojekti ja väliaikaiset liikennejärjestelyt. Reitti asemalle kulkee Itä-Pasilan tornitalojen halki. Teollisuuskatu on vilkasliikenteinen autotie, jonka katutaso on melko ankea. Subway, katsastuskonttori ja Mäkkärin drive-in eivät ole kävelijän ensisijaisesti toivomia palveluita. Vallilan teollisuusalue on iso työpaikkakeskittymä: autoliikennettä on paljon ja ravintolat ovat auki vain lounasaikaan. Kävelijälle reitti on lähinnä välttämätön paha Mäkelänkadulle pääsyyn - erityisesti iltaisin kävely alueen lävitse on jopa pelottavaa.

Kävely-ympäristöä leimaa myös keskeneräisyys. Konepajalla Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun välinen viheralue on ollut vuosia kunnostamaton. Viereinen rakennustyömaa on tottakai luonut haastavat puitteet, mutta silti näin pitkäaikainen alueen hukkakäyttö tuntuu kohtuuttomalta. Lähipuisto olisi arvokas lisä asukkaiden arkeen.

Kiinnostava katutaso ja tilaa kävelijälle

Käveltävyyden edistäminen vaatii selkeitä panostuksia kaupunkisuunnitteluvirastossa. Hyvä kävelyreitti on paitsi turvallinen myös sujuva, nopea ja kiinnostava. Tiheä ja monipuolinen kaupunkirakenne mahdollistaa viihtyisän ja yhteisöllisen kaupunginosan, jossa asukkaat liikkuvat mieluiten kävellen ja käyttävät kivijalkaliikkeiden tarjoamia palveluja. Katutilaa on suunniteltava kevyen liikenteen ehdoilla: kävelijöille on varattava riittävästi tilaa ja pyörätiet on tarvittaessa erotettava jalkakäytävistä ja merkittävä selkeästi. Lisäksi on huomioitava erilaisten liikkujien tarpeet esimerkiksi reittien esteettömyydellä ja riittävän lähekkäisillä levähdyspaikoilla.

Vanhuksen turvattomuus kotona näkyy päivystyksessä

Helsingin vanhuspalveluiden tilanne näkyy sairaalapäivystyksissä. Laitoshoitoa on vähennetty, ja yhä useampi ikäihminen asuu kotonaan. Kotihoidon resursseja ei ole kuitenkaan lisätty riittävästi, mikä näkyy hoitajien työssäjaksamisessa ja sairaspoissaoloissa. Kotihoidosta lähetetään myös entistä herkemmin potilaita päivystykseen. Usein tulosyynä on yleistilan lasku, kotonapärjäämättömyys tai voimattomuus. Vanhuspalveluista säästetyt eurot siirtyvät sairaanhoidon menoiksi budjettiin.

Tarinat kertovat yksinäisyydestä

Tapaan päivystyksessä paljon helsinkiläisiä ikäihmisiä. Monella heistä on muistisairaus. Osalla on mukana omainen tai omaishoitaja - osalla ei ole elämässä ketään. Heidän tarinoistaan välittyy turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne. Kotihoidon käynnit ovat lyhyitä ja vain välttämättömät asiat tehdään. Kodista tulee säilytyspaikka, jos sieltä ei koskaan pääse ulos. Moni vanhus toivoisi yhteisöllisyyttä - sitä että päiväkahvilla voisi vaihtaa muutaman sanan.

Hoivakotiin on vaikea päästä

Helsingissä laitoshoidon kriteerit ovat erittäin tiukat. Käytännössä asiakkaalla täytyy olla pitkälle edennyt muistisairaus tai muutoin erittäin huono toiminta- ja liikkumiskyky. Kaikkien kotihoidon keinojen on oltava käytössä ja niistä huolimatta kotona asumisen on täytynyt osoittautua vaaralliseksi ja mahdottomaksi. Kun paikkaa palvelutalosta päätetään lopulta hakea, voi prosessi viedä aikaa ja hyväksytyn päätöksen jälkeen vapaata paikkaa joutuu jonottamaan kotona tai vuodeosastolla. Päivystyksessä olen hoitanut potilaita, jotka ovat jo useamman kerran ajelehtineet päivystyksen, kaupunginsairaalan vuodeosaston ja kotinsa väliä.

Vahvistetaan kotihoitoa

Kotihoidossa on paljon valoisiakin esimerkkejä. Vuosaaressa järjesteltiin uudelleen kotikäyntejä ja työpäivän kulkua, millä saatiin sairaspoissaolot laskuun ja kiire vähenemään. Laadukas kotihoito ei huolehdi ainoastaan perustarpeista, vaan tukee ikäihmisen toimintakykyä ja tarvittaessa kuntouttaa, jos voimat vähenevät. Päivystyskäyntien välttämiseksi Helsinkiin tarvittaisiin myös liikkuva sairaanhoitajayksikkö, jonka kotihoito voisi akuuttitilanteessa ilta-aikaan pyytää potilaan luo arvioimaan tilannetta. Kokenut sairaanhoitaja voisi myös seurata jonkin aikaa potilaan vointia ja määrittää tarvitaanko sairaalatasoisia tutkimuksia ja hoitoa jo samana iltana. Lääkäriä pitää voida konsultoida mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Nyt ennen vaaleja Kokoomuksesta on väläytelty jo Helsingin veroprosentin laskua seuraavien vuosien aikana. Minä haluan ensin turvata arvokkaan vanhuuden ikäihmisillemme ja panostaa heitä hoitavien ammattilaisten työhyvinvointiin.

Elämämme vaikuttavimmat ihmiset jäävät mieleen – jokainen meistä muistaa opettajansa

Peruskoulu on elämämme vaikuttavinta aikaa. Hyvällä opettajalla voi olla valtava merkitys lapsen tai nuoren loppuelämälle. Luokanopettaja on monelle haastavista lähtökohdista tulevalle lapselle ainoita turvallisia aikuisia arjessa. Omien kouluaikojeni opettajat ovat sytyttäneet minussa innostuksen niin luonnontieteisiin kuin äidinkieleen ja kirjoittamiseen. Ala-asteen koulunäytelmiä ohjaavan opettajan ansiosta päädyin useiksi vuosiksi harrastamaan ilmaisutaitoa musiikkiopistoon, mikä on tarjonnut korvaamattomia taitoja elämässäni. Kaikki äidinkielen opettajani ovat haastaneet minua kehittymään entistä paremmaksi kirjoittajaksi. Yläasteen vastavalmistunut liikunnan opettajamme todella innosti meitä liikkumaan keksiessään meille jatkuvasti uusia lajeja.

Fysiikan opettajan kannustamana avaruusfysiikan kesäkouluun

Kouluissa on myös muita tärkeitä ammattilaisia. Lukion opinto-ohjaaja ehdotti minulle opintojen tekemistä kolmessa ja puolessa vuodessa, mikä osoittautui huippuratkaisuksi. Toisena vuotena lukiossa hain fysiikan opettajan kannustamana avaruusfysiikan kesäkouluun Moskovaan, ja pääsinkin mukaan ikimuistoiselle reissulle. Hetken haaveilin lääkäriastronautin urasta. Moskovassa G-voimien sietämiseen totuttava jättimäinen sentrifugi oli kuitenkin niin hurjan näköinen huvipuistolaite, että lääkärin työkin alkoi vaikuttaa tarpeeksi jännittävältä.

Työhyvinvointia opettajille

Kunnissa meidän on tarjottava puitteet sille, että opettajat voivat tehdä työnsä hyvin. Vuodesta 2019 alkaen sote-palvelut siirtyvät maakunnan vastuulle. Laadukkaan ja tasaveroisen koulutaipaleen tarjoamisesta tulee Helsingin tärkeimpiä tehtäviä. Pidetään kiinni kohtuullisen kokoisista ryhmistä, jotta luokassa on työrauhaa oppimiselle ja erilaiset oppijat voidaan huomioida. Opettajien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta on huolehdittava.

Homekoulut korjaukseen

Terveellinen koulurakennus on jokaisen oppilaan ja opettajan oikeus. Seuraavalla valtuustokaudella on pistettävä vauhtia homekoulujen korjaukseen. Erittäin ongelmaisista rakennuksista voidaan luopua, sillä Helsingin kouluverkko uudistuu jatkuvasti. Kaupunkiin nousee paljon uusia asuinalueita, joihin muuttavien perheiden lapsille on löydyttävä koulupaikka.

Pikaraitioteiden Helsinki - seuraavaksi Tiederatikka!

Tarvitsemme Helsinkiin lisää poikittaisliikennettä. Joukkoliikennevaihdot keskustan kautta hidastavat ja pitkittävät matkantekoa. Poikittaiset nopeat raitiolinjat ovat tulevaisuuden liikkumista. Kantakaupunki laajenee: Pasilaan, Vallilan konepajalle ja Kalasatamaan nousee uusia asuinalueita ja niiden mukana palveluita ja kauppoja. Näiden pienten keskusten yhdistämiseksi on rakennettava sujuvia ja nopeita pikaraitioteitä.

Hitaat bussilinjat eivät ole modernia liikennettä

Tiederatikka on seuraava tärkeä askel pikaratikkaverkon suunnittelussa. Se kulkisi bussin 506 reittiä Viikistä Otaniemeen. Tosin mateleva bussi ei nykyään kulje edes Otaniemeen asti, vaan jää Meilahden kampukselle. Tiederatikka yhdistäisi lukuisia korkeakoulukampuksia ja reitin varrella on 100 000 työpaikkaa. Meilahden sairaala-alueelta on tällä hetkellä hyvät yhteydet keskustaan, mutta sujuvat poikittaislinjat ovat harvassa. Pasilan asemalle kulkee ruuhkainen ja epämukava bussi 58.

Pikaratikka takaa miellyttävän ja sujuvan matkan

Pikaratikat ovat tavallista raitiovaunua nopeampia. Matkustajalle se on viihtyisä, hiljainen ja vauhdikas kulkuneuvo. Oma kaista vähentää sen juuttumista ruuhkiin. Veronmaksajalle pikaratikkalinjat ovat onneksi Länsimetroa halvempia. Hyvin alustavan arvion mukaan Tiederatikka maksaisi maan päällä kulkevana alle 200 miljoonaa euroa. Länsimetron kustannukset nousevat yli miljardiin.

Seuraava askel pikaratikkaverkon kehittämisessä

Raidejokerista ja Kruunusilloista on jo tehty päätökset Helsingin kaupunginvaltuustossa. Suuret joukkoliikenneinvestoinnit ovat hintavia eivätkä niiden taloudelliset hyödyt realisoidu heti. Kustannukset eivät kuitenkaan saisi siirtyä lippuhintoihin matkustajien maksettavaksi. Tarvittaessa kaupunkien subventiota on nostettava. Keskustatunnelin kaltaiset kalliit hankkeet voidaan haudata. Tehdään Tiederatikasta seuraava suuri joukkoliikennehanke!

Aikuisharrastajan tanssitarina

Vuonna 2012 tein kaksi erityisen hyvää päätöstä: liityin Vihreisiin ja aloitin nykytanssin. Molemmat ovat tuoneet elämääni valtavasti onnea, ja harrastukset ovat myös hyviä vastapainoja toisilleen. Maailmaa parannetaan yllättävän usein pöydän ääressä istuen, joten tanssisalissa hikoilu pitää kehon kunnossa. Tanssi tuo myös mielelle hengähdystauon: pettymykset poliittisiin päätöksiin ja kuntavaaliehdokkaan pitkät to-do-listat karisevat ajatuksista tanssisalilla. Tunnilla keskityn vain musiikkiin, koreografiaan ja liikkeen virtaan.

Balettitossuilla mukavuusalueen ulkopuolelle

Tanssin aloittaminen oli minulta tarkoituksella hyppy oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Pikkulapsena kävin satubaletissa, mutta muistoistani hämärtyneistä syistä halusin kuitenkin lopettaa sen. Koulussa yleisurheilu ja joukkuepelit olivat poikkeuksetta tanssikokeiluja hauskempia. Wanhoissa askeleet menivät sinne päin. Mitä Helsingillä oli tarjota kokeilunhaluiselle aikuisharrastajalle? Valtavasti mahdollisuuksia! Päädyin aloittamaan tanssiopistossa nykytanssin ja aikuisbaletin. Hankin 21-vuotiaana elämäni ensimmäiset balettitossut ja vaaleanpunaiset sukkahousut.

Nykytanssimatkani

Nykytanssista tuli hetkessä minun lajini. Aikuisbaletissa kävin muutaman vuoden treenaamassa kehon linjausta ja aukikiertoa, mutta lopulta aikani riitti vain yhteen tanssilajiin. Erityisen kiitollinen olen motivoivalle ja innostavalle nykytanssin opettajalleni, jonka ohjauksessa olen päässyt matkalle nykytanssin maailmaan ja oppinut paljon itsestäni. Nykytanssi ei ole merilevä-koreografiaa, vaan fyysistä ja hengästyttävän hienoa liikettä. Hypimme korkealle ja punnerramme lattialla. Tanssivuosinani olen ollut mukana tekemässä kolmea esitystä. Vanhempani ja isovanhempani ovat päässeet vuosien jälkeen kevätnäytösten katsomoon (kouluaikaisista ilmaisutaidon joulunäytelmistä on jo aikaa). Ennen esityksen alkua kulisseissa meitä aikuisharrastajia on jännittänyt vähintään yhtä paljon kuin saman näytöksen 4-vuotiaiden leppäkertturyhmän tanssijoita.

Onnellisuutta harrastuksista

Harrastukset ja liikunta tuovat ihmisille onnistumisia, yhteisöllisyyttä ja mielenterveyttä. Kaupunginvaltuutettuna haluan tehdä työtä sen eteen, että jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella olisi mahdollisuus harrastukseen. Olen saanut Helsingiltä ja tanssiharrastukselta paljon. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta lajia.

Kenenkään terveys ei saa olla vapaaehtoistyön varassa

Sosiaali- ja terveysministeriö nimesi äskettäisessä “suosituksessaan” kunnille paperittomat ihmiset laittomiksi ihmisiksi ja ohjeisti kylmästi kuntia heille tarjottavista terveyspalveluista. Samaan aikaan Suomen hallitus on omalla politiikallaan koko ajan kasvattamassa paperittomien ihmisten määrää. Ihmisille osoitetaan reitti kadulle ja tehdään heistä yhteiskunnan heikoimpia.

Lääkäri ei raportoi potilaistaan Maahanmuuttovirastolle

Paperittomalla on oikeus kiireelliseen hoitoon, mutta hänen on maksettava kustannukset täysmääräisinä itse. Pelko satojen eurojen laskusta pitää paperittomat varmasti jatkossakin poissa päivystyksistä. Lisäksi päivystyksessä pitäisi selvittää potilaan “status” maahanmuuttovirastosta ja ohjata hänet vapaaehtoisen paluun järjestelmään. Lääkärin ja hoitajan vaitiolovelvollisuus ei taivu tähän - ihmisellä on aina oikeus luottamukselliseen hoitokontaktiin.

Kaikilla paperittomilla on oikeus terveyteen

Ihminen voi olla myös kiireettömästi sairas. Tällöin yhteiskunta ei tarjoa mitään apua. Sairauden on pahennuttava ennen kuin sitä suostutaan hoitamaan. Helsinki on edelläkävijä. Paperittomat lapset ja raskaanaolevat pääsevät kaupungissamme hoitoon ja neuvolaan. Tähänkin tarvitaan usein vapaaehtoisten apua: luukulla on edelleen vaikea asioida ilman henkilötunnusta ja kotipaikkakuntaa. Emme ole tehneet Helsingissä tarpeeksi: meidän on päästettävä paperittomat aikuiset terveydenhuollon piiriin.

Paperittomien klinikalla on suuri huoli potilasmäärien tulevasta kasvusta. Suomessa kenenkään oikeus terveyteen ei saa riippua vapaaehtoistyöstä. 

Kuntavaaleissa nostetta maksuttomalle ehkäisylle

Kuntavaalit ovat mahtava tilaisuus edistää nuorten maksutonta ehkäisyä koko Suomessa. Toivottavasti tavoite päätyy nuorisojärjestöjen vaikuttamistyön tuloksena myös mahdollisimman monen puolueen kuntavaaliohjelmaan. Vihreät tavoittelee alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä kuntavaaliohjelmassaan ja myös Helsingissä aihe on ajankohtainen seuraavalla valtuustokaudella. Nuorten maksuton ehkäisy on tärkeä osa omaa kuntavaalikampanjaani ja haluan olla seuraavalla kaudella edistämässä sen toteutumista kaupunginvaltuustossa.

Lapissa osataan

Vuonna 2015 Lapissa tehtiin väkilukuun nähden kolmanneksi eniten abortteja muihin sairaanhoitopiireihin verraten. Klamydiatartuntoja oli kaikkein eniten. Nyt Lapissa on useassa kunnassa alettu edistää ehkäisyn maksuttomuutta. Torniossa ehkäisy on ilmaista alle 25-vuotiaille nuorille ja kondomeja jaetaan neuvolassa sekä opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa. Rovaniemellä on kerätty kuntalaisaloitteeseen jo 1100 allekirjoitusta maksuttoman ehkäisyn puolesta.

Neuvonta on tärkeä osa ehkäisypalveluita

Järjestimme Maksuton ehkäisy helsinkiläisnuorille - kampanjaporukalla asiantuntijaseminaarin kuntavaaliehdokkaille ja sidosryhmille tällä viikolla. THL:n asiantuntija Katriina Bildjuschkin korosti neuvonnan merkitystä - ilmaiset ehkäisyvälineet eivät välttämättä auta, jos nuori ei saa ammattilaisen tukea. Ehkäisyneuvolat ja kouluterveydenhuolto sulkeutuvat kesäisin, mutta nuorten tarve ehkäisylle ei vähene. Nuorten omaa toimijuutta on myös korostettava eivätkä he ole vain palveluiden kohteita. Erikoislääkäri Dan Apter näytti hienoja lukuja Norjasta: alle 20-vuotiaiden maksuton ehkäisy käänsi aborttiluvut selvään laskuun. Väestöliiton (Demi-ja) nuorisolääkäri Miila Halonen valotti teiniäitiyden taustalla olevia tekijöitä sekä sosioekonomisten erojen yhteyttä aborttien ja seksitautitartuntojen määrään. Maksuttomalla ehkäisyllä on suuri merkitys nuorten eriarvoisuuden torjunnassa.

Sote-uudistusta ei kannata odotella

Soten ikuisuusprojektin odottelun ei pidä viivästyttää nuorten ehkäisypalveluiden parantamista. Ehkäisyn maksuttomuutta on edistettävä kunnissa juuri nyt. Seminaarimme päätössanoissa tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko kannusti toteuttamaan maksuttoman ehkäisyn mahdollisimman monessa kunnassa, jotta hyvät käytännöt tulevaisuudessa laajenisivat koko maakunnan alueelle.

Vuosaaren puhelinkaaos - hitaasti kohti sähköisiä palveluita

Vuosaaren, Vallilan ja Töölön terveysasemilla on otettu käyttöön uusi toimintamalli, jolla pyritään lyhentämään jonoja lääkärin vastaanotolle sekä huomioimaan potilaan kokonaistilanne paremmin. Lisäksi potilas voi ottaa Vallilaan ja Töölöön jatkossa yhteyttä sähköisesti puhelimen ja luukulle kävelemisen sijaan. Tilanne on kuitenkin kurjasti luisunut kaaokseen, sillä takaisinsoittopalvelusta luovuttiin. Oletettiinko puhelumäärän todella vähenevän heti uuden mallin tultua käyttöön ja vieläpä joulukuussa keskellä influenssakautta? Ongelma on jatkunut jo yli kuukauden, joten häiriö ei ole enää hetkellinen. Jonot ovat lyhentyneet, mutta toisaalta suuri määrä puheluita on jäänyt vastaamatta ja ihmiset eivät ole saaneet varattua aikaa.

Terveysasemien ongelmat näkyvät päivystyksessä

Päivystyksiin on puhelinkaaoksen seurauksena tullut potilaita, jotka eivät ole saaneet terveysasemaan yhteyttä. Tammikuun influenssaruuhkista kärsivien sairaaloiden kannalta tilanne ei ole kestävä. Osa potilaista tarvitsisi nopeaa jatkohoitoa omalta terveysasemalta kuten esimerkiksi seuraavan päivän laboratoriotulosten kuulemisen. Olen joutunut neuvomaan ihmisiä soittamaan kiireellisten kokeiden tuloksia joltain muulta kuin omalta terveysasemalta.

Uudistuksella tavoitellaan parempaa hoitoa ja lyhyempiä jonoja

Uusi toimintamalli uudistaa terveyspalveluja hyvään suuntaan, kunhan akuutti ruuhka saadaan ratkaistua. Takaisinsoittopalvelun hyödyntäminen väliaikaisesti auttaisi saamaan tilanteen hallintaan. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen jokainen asiakas saa yhteyshenkilön, johon voi jatkossa olla suoraan yhteydessä. Tällöin terveysaseman yleisen ajanvarausnumeron kuormitus helpottaa pikkuhiljaa. Vastuuhenkilömallissa paljon palveluita tarvitsevalle potilaalle on nimetty ammattilainen, joka koordinoi hänen hoitokokonaisuuttaan. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Onnettomista käyttöliittymistä moderneihin viestintäkanaviin

Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeä tavoite Helsingin terveyspalveluille seuraavalle valtuustokaudelle ennen sote-uudistuksen tuloa. Vallilassa ja Töölössä on otettu käyttöön sähköinen yhteydenotto, mikä on tärkeä edistysaskel. Palvelun käytettävyys on palautteen mukaan kuitenkin ilmeisesti sysihuonoa. Suuri osa ihmisistä haluaa ja pystyy käyttämään sähköisiä palveluita terveydenhuollossa, mikä vapauttaa ammattilaisten aikaa puhelintyöstä. Nyt onkin todella panostettava laadukkaisiin sähköisiin käyttöliittymiin ja haettava mallia ja ratkaisuja vaikkapa yksityisiltä toimijoilta. Kommunikaatiosta pitää tehdä sujuvaa sekä potilaalle että ammattilaiselle. Valinnanvapauden myötä julkiset sote-keskukset alkavat kilpailla potilaista yksityisten tuottajien kanssa, joten kohta on kiire rakentaa viestintäkanavat kuntoon.

Palveluseteli ei saa olla ohituskaista

Yle uutisoi perjantaina Helsingin kaupungin palvelusetelistä, joka on käytössä hammastarkastuksissa sekä mahan ja paksusuolen tähystyksissä. Olen itse saanut kaupungin hammashuollosta palvelusetelin yksityisen hammaslääkärin tarkastusta varten. Vaihtoehtoja oli paljon ja minulle jäänyt omavastuuosuus (noin 10 euroa) oli pienempi kuin julkisella maksettava käyntimaksu. Olin erittäin tyytyväinen palveluun. Kaupungin sisätaulipoliklinikan toteuttamissa tähystystutkimuksissa tilanne on kuitenkin toinen. Potilaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus on yli 100 euroa ja tutkimukseen voi päästä jo viikon kuluttua. Jos tarjottavaa palveluseteliä ei halua ottaa, niin jonotusaika halvempaan julkisella tehtävään tutkimukseen on 5-6 kuukautta.

Puoli vuotta on liian pitkä odotusaika

Mikä on sellainen kajoava diagnostinen tutkimus, jonka voi tehdä vasta puolen vuoden kuluttua? Jos tutkimus todella on näin kiireetön, niin onko indikaatio sen tekemiselle oikea vai liian heppoinen? Yleensä invasiiviseen tutkimukseen ryhdytään, jos on poissuljettava vakava sairaus (esimerkiksi suolistosyöpä tai tulehduksellinen suolistosairaus), ja tästä näkökulmasta puolen vuoden jonotusaika on kohtuuton.

Helsingin ei kannata enää tuottaa itse erikoissairaanhoitoa

Kysyin twitterissä virastopäällikkö Juha Jolkkoselta, mitä kaupunki aikoo tehdä tähystystutkimusten jonotilanteen purkamiseksi. Hän vastasi, että saatavuutta parannetaan omin keinoin sekä yhteistyöllä palvelusetelituottajien ja HUS:n kanssa. Toivon, että tästä syntyy tuloksia ja jonotusaika lyhenee. Helsinkiläisille potilaille tehdään tähystystutkimuksia myös HUS:ssa ja jopa minulle lähettävänä lääkärinä kahden organisaation välinen työjako näyttäytyy ajoittain epäselvänä. Perusteet kahden rinnakkaisen erikoissairaanhoidon ylläpitämiselle vaikuttavat hatarilta.

Palveluseteli täydentää julkista sektoria

Palvelusetelillä ostettavat tutkimukset yksityiseltä sektorilta täydentävät julkista tuotantoa, lisäävät potilaan valinnanvapautta ja auttavat jonon hallinnassa. Nykytilanteessa jonotusaika asettaa potilaat kuitenkin eriarvoiseen asemaan. Palvelusetelin ei ole tarkoitus olla ohituskaista, joten myös julkiseen palveluun on päästävä kohtuullisessa ajassa.