Konkretiaa tavoitteisiin - sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona 6 tuntia eli puhetta kaupunkistrategiasta riitti. Valtuuston kyselytunnilla keskustelimme Helsingin lastentarhaopettajapulasta sekä kaupungin turvallisuustilanteesta Turun iskun jälkeen. Strategiasta ryhmillä on laaja sopu - joskin perussuomalaiset esittivät hylkäystä. Toivoin omassa puheenvuorossani konkretiaa osittain abstraktien kirjauksien ympärille.

Kriittiset vuodet sote-palveluiden kehittämiselle

Helsinki on vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista vielä ainakin vuoteen 2020 asti. Kaupunkistrategian pohjalta palveluita voidaan kehittää ja uudistaa, kunhan asetetaan konkreettiset tavoitteet. Seuraavat pari vuotta ovat erittäin kriittisiä sekä palveluiden parantamisen että sote-uudistukseen valmistautumisen osalta. Yksi tärkeä askel on yhteensovittaa Helsingin lähes ainoana kuntana Suomessa tuottama erikoissairaanhoito HUS:n kanssa.

Sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne hoitopaikakseen. Moniammatillisen tiimityön lisääminen on ollut hienoa edistystä. Palveluiden sujuvuuden kannalta digitaaliset palvelut ovat keskiössä. Strategian kirjaus sähköisten palveluiden lisäämisestä ei saada jäädä vain johtajien tekoäly-koulutukseen. Konkreettinen tavoitteemme on, että jokaiselle terveysasemalle pitää ottaa käyttöön sähköinen yhteydenotto. Myös sosiaalityöhön tarvitaan lisää sähköisiä palveluita.

Sote-palveluista on puuttunut myös systemaattinen palautteen kerääminen. Tarvitsemme asiakkailta palautedataa kehitystyötä varten. Automatisoitu palautekysely esimerkiksi tekstiviestillä käynnin jälkeen on nykyaikainen käytäntö.

Nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava

Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut tapetilla viime aikoina. Lähetemäärät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet massiivisesti. Apulaispormestarimme Sanna Vesikansa on onneksi tarttumassa tähän ja myös strategiakirjaus lasten ja nuorten hoitoketjun vahvistamisesta on toteutettava kunnianhimoisesti. Perustason toimijoiden yhteistyötä toistensa sekä nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistettävä. Myös kouluterveydenhuollon resursseja on pohdittava uudelleen. Tällä hetkellä siellä pystytään juuri ja juuri tekemään lakisääteiset terveystarkastukset. Psyykkisesti oireilevat ohjataan terveysasemalle tai kirjoitetaan lähete psykiatrialle. Nuoren kannalta kouluterveydenhuolto olisi kuitenkin paras paikka tarjota ensivaiheen hoitoa ja tukea mielenterveysongelmiin.

Strategia on antaa hienot lähtökohdat – nyt pitää alkaa töihin.

Helsingin strategian huippukohdat ja pettymykset

Pormestari Vapaavuori julkaisi tänään ehdotuksensa Helsingin strategiaksi seuraaville neljälle vuodelle. Neuvotteluja on käyty jo paljon eivätkä ne ole vielä ohi. Vihreiden tavoitteet ja kädenjälki näkyvät strategiassa vahvasti, mutta täysin tyytyväisiä emme siihen ole. Helsingissä pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja edetään kohti maksutonta varhaiskasvatusta alkaen 5-vuotiaista. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja vähentää ilmastopäästöjään, mutta näissä tavoitteissa voisimme olla vielä kunnianhimoisempia. Edellytykset kaupungin kasvulle turvataan riittävällä asuntotuotannolla ja investoinneilla raideliikenteeseen. Vihdintielle tulee ensimmäinen kaupunkibulevardi pikaratikoineen. Jopa kauan tavoiteltu parkkipaikkanormin poisto on viimein pikkuhiljaa toteutumassa.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi strategian kantavista teemoista: kaupunginosien eriytymistä ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Helsinki lisää myönteisen erityiskohtelun lisärahaa haastavimpien alueiden kouluille ja päiväkodeille. Syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevat pyritään tunnistamaan jatkossa paremmin ja räätälöimään heille parempia palvelukokonaisuuksia.

Toimivat terveysasemat ja paremmat vanhuspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimialalla strategiassa on tärkeitä saavutuksia! Kotihoitoa vahvistetaan ja riittävät palveluasumisen paikat turvataan. Lasten ja nuorten hoitoketjua perustasolla terveydenhuollon, koulun ja lastensuojelun välillä tiivistetään - näin toivottavasti saamme vähennettyä vähennettyä valtavaa lähetevirtaa psykiatriseen sairaanhoitoon. Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne: digipalvelut pitää laajentaa kaikkien saataville ja aukioloaikoja pidennetään. Lisäksi Helsinki tekee työtä hyvän sote-uudistuksen ja maakuntavalmistelun eteen. Kaupungin ja HUS:n erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen on tässä työssä tärkeä askel.

Strategian surkeudet

Keskustatunneli on herätetty eloon ja vaalikonevastaukset paperittomien perusterveydenhuollosta syöty. Kallis tunneli on uudelleenbrändätty nimellä “maanalainen kokoojakatu”, mutta tätä termiä ei mikään mediakaan alkanut käyttää. Taas on tilattava kallis selvitys tunnelin tähtitieteellisestä hintalapusta. Me vihreät emme halua tuhlata investointirahoja autotunneliin, vaan panostaa koulujen korjaamiseen, raitioteihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Kävelykeskustan laajentaminen ja kehittäminen ei saa jäädä tunnelihankkeesta kiinni!

Strategiassa ehdotetaan harmillisesti paperittomille vain kiireellistä terveydenhoitoa, joka on Suomessa lakisääteistä. Tarjoamalla paperittomille perusterveydenhuollon palvelut ehkäisemme kroonisten sairauksien pahenemista ja kalliita akuutteja tilanteita. Terveys on jokaisen ihmisoikeus ja varhainen puuttuminen ongelmiin toisi myös kustannussäästöjä.

Strategianeuvottelut jatkuvat vielä kaupunginhallituksessa. Myöhemmin määrittelemme strategialle myös mittarit, joilla voimme seurata tavoitteidemme toteutumista.

Kohti hyvinvointieroja kaventavaa strategiaa

Eilen oli Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous. Vaaleissa saamani kaupunkilaisten luottamus liikutti edelleen klikatessani itseni ensimmäistä kertaa läsnäolevaksi kokoukseen. Luottamus tuo vastuuta, ja aionkin perehtyä lujasti asioihin, tehdä työtä helsinkiläisten eteen ja avata päätöksentekoa. Eilen julkaisin ensimmäisen lyhyen valtuustovideoni ja jatkan aktiivista blogikirjottelua.

Luottamustoimet kaupunginhallituksesta ja HUS-hallituksesta

Valitsimme eilen kaupungille osaavan pormestariviisikon, jotka ovat samalla myös kaikki kaupunginhallituksen jäseniä. Valtuuston kokouksen avasi vanhimpana Jörn Donner, mutta pian puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Tuuli Kousa. Minut vahvistettiin kaupunginhallituksen varajäseneksi sekä kaupunginhallituksen elinkeinojaoston varajäseneksi. Myöhemmin minut valitaan vielä HUS:n hallitukseen, joka aloittaa syksyn alussa. Olen innoissani ryhtymässä työhön kaupunginhallitusryhmässä. Siellä linjataan politiikan suuntaa kaupungin kaikilta toimialoilta sotesta kouluihin, nuorisotyöhön ja kaupunkisuunnitteluun. HUS:n hallituksessa viemme erikoissairaanhoitoa kohti tulevaa sotea. Haluan on olla vauhdittamassa Helsingin ja HUS:n välistä yhteistyötä. Nyt on viimeistään muodostettava yhteinen visio siitä, minkälaisen kokonaisuuden haluamme siirtää 2019 maakunnalle.

Keinoja eriarvoisuuden torjuntaan

Valtuustossa käsittelimme myös muutamaa asemakaavaa (mm. Raide-Jokerin varren täydennysrakentamisesta) ja Jätkäsaaren tornihotellin tontin myyntiä. Vihreän valtuustoryhmän viime kauden ryhmäaloite lasten ja nuorten eriarvoisuuden torjumisesta herätti paljon keskustelua. Helsingissä on alueiden välillä edelleen merkittäviä hyvinvointieroja, joiden tasoittamiseksi on kuitenkin tehtävä lujasti töitä. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun. Tietyillä alueilla koulut tarvitsevat lisätukea. Kaupunginosia kehitetään myös kaavoittamalla monipuolisesti erilaisia asuntoja ja panostamalla ympäristön viihtyisyyteen ja sujuvaan liikkumiseen.

Vaikuttavuusmittareita strategiaan

Vierailimme vihreän valtuustoryhmän kanssa toukokuussa Helsingin tietokeskuksessa. Saimme arvokasta tietoa Helsingin nykytilanteesta strategiatyötä varten. Suurimmalla osalla helsinkiläisistä menee valtavan hyvin. 10 prosentilla on kuitenkin vaikeuksia elämänhallinnassa, ja näiden taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia. 20-24-vuotiaista nuorista joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä on erittäin huolestuttavaa. Syrjäytyminen on suuri inhimillinen menetys, mutta myös kallista yhteiskunnalle. Helsingissä miesten alkoholikuolleisuus on 17% suurempaa kuin muualla maassa, mikä työllistää myös suuresti kaupunkimme terveydenhuoltoa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista pieni 10% ryhmä aiheuttaa valtaosan kustannuksista.  Heikompiosaisilla ryhmillä on väliä, ja meidän on palveltava heitä entistä paremmin.

Meidän on asetettava strategiassa tavoitteet eriarvoistumisen jarruttamiseksi Helsingissä, ja valittava rohkeasti myös mittarit, joilla tilanteen muutoksia voidaan seurata. Erityisen tärkeää on saada tietoa poliittisten päätösten ja toimien vaikuttavuudesta. Näin voimme tuottaa resursseillamme mahdollisimman paljon hyvinvointia jokaiselle kaupunkilaiselle.