Sosiaalityötä sote-uudistukseen!

Sipilän hallituksen onneton sote-kyhäelmä kaatui, mutta uudistuksen suhteen ei pidä luovuttaa. Nyt on rakennettava yksinkertaisempi ja alkuperäiset tavoitteet turvaava uudistus. Osallistuin helmikuun lopussa sosiaalialan ammattijärjestö Talentia Helsingin eduskuntavaalipaneeliin. Kävimme keskustelua perusturvasta työhyvinvointiin ja vanhustenhuoltoon. Isoimpana asiana nousi kuitenkin heti paneelin alussa sosiaalipalveluiden asema sote-uudistuksessa. Hyvinvointierojen kaventamiseksi tarvitsemme soten, jossa palvelut eivät pirstoudu ja sosiaalityön asema osana palvelujärjestelmää vahvistuu. Köyhyyden vähentämiseksi yhteiskunnan on nostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä - siihen tarvitaan sekä terveydenhuollon että sosiaalityön ammattilaisia samassa tiimissä.

Keille rakennamme sote-uudistusta?

Sotea ei tehdä perusterveitä flunssapotilaita varten, vaan tulevaisuudessa järjestelmämme on palveltava paremmin ja laadukkaammin heikommassa asemassa olevia ja paljon palveluita tarvitsevia ihmisiä. Terveyserojen taustalla on köyhyyttä. Oulussa tehdyssä tutkimuksessa (Lääkärilehti, 48/2013) todettiin, että 10 prosenttia väestöstä käytti 81 prosenttia kaupungin sosiaali- ja terveysmenoista, ja heistä suurin osa tarvitsi terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalveluita. Laadukas ja kokonaisvaltainen integroitu hoito monisairaille ihmisille tarjoaa soten suurimmat mahdollisuudet kustannussäästöihin.

Sosiaalityö palveluiden ytimeen

Terveyskeskuslääkärin työssäni näen, että sosiaaliset ongelmat kulkevat usein käsi kädessä sairauksien kanssa. Taloudelliset huolet ja ylisukupolviset ongelmat painavat esimerkiksi useaa mielenterveyspotilasta. Lääkkeitä ei ole aina varaa ostaa. Miten sosiaalityön asemaa voitaisiin vahvistaa, jotta pystyisimme auttamaan ihmisiä kokonaisvaltaisesti?

1. Luodaan aitoja sote-keskuksia. Sosiaalityöntekijät on saatava mukaan hoitotiimiin paljon palveluita tarvitsevien ihmisten kohdalla, ja satunnaisestikin palveluita käyttävälle on aina oltava tarjolla laadukasta sosiaalineuvontaa. Neuvontaa ei voi ulkoistaa muille työntekijöille - esimerkiksi lääkärillä ei ole tähän riittävää osaamista.

2. Tavoitteena on, että ihmiset pääsisivät mahdollisimman varhain sosiaaliohjauksen ja -neuvonnan piiriin. Näin voimme ennaltaehkäistä tilanteiden kärjistymistä. Sote-keskusten kaikkien ammattilaisten on huolen herätessä aktiivisesti ohjattava ihmisiä sosiaalityöntekijälle. Moniammatillisuutta voitaisiin hyödyntää vielä selvästi nykyistä enemmän.

3. Lasten palvelut on koottava perhekeskuksiin. Kuormittuneen perheen ongelma on ratkaistava yhdellä luukulla. Perhekeskuksiin tuodaan esimerkiksi neuvolat, lastensuojelu, perhetyö ja mielenterveyspalveluita lapsille ja vanhemmille. Perheiden huolien varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut vähentävät tarvetta raskaammille lastensuojelutoimille. Sosiaalityön on oltava perhepalveluiden ytimessä ja etulinjassa eikä lastensuojeluilmoituksien takana.

Sote matkalla karille - mitä sen jälkeen?

Sote-uudistus elää nyt aikalisällä eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta edellytti merkittäviä muutoksia lakipakettiin ja esimerkiksi maakuntien rahoitusmallin muutokset eivät ole yksinkertaisia toteuttaa. Hallituksen esittämä valinnanvapausmalli on erittäin riskialtis ja johtaisi toteutuessaan kustannusten nousuun. Perustuslakivaliokunta vaatiikin pidempiä siirtymäaikoja sekä alueellista vaiheistamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee pitkää päivää kirjoittaessaan lakipakettia uusiksi, mutta aikataulut kompuroivat. Maakuntavaalit päätettiin siirtää toukokuulle, mutta tuskin sekään ajankohta onnistuu.

Syksyllä sote kaatunee omaan mahdottomuuteensa. Perustuslakivaliokunnan vaatimat korjaukset ovat pieniä edistysaskeleita mutta eivät riittäviä alkuperäisten tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvän sote-uudistuksen resepti ei olisi edes monimutkainen. Lähtökohdiksi tarvitaan enemmän asiantuntijatietoa ja vähemmän poliittisia intressejä. Ensimmäinen askel on purkaa yön pimeinä tunteina tehty maakuntien ja valinnanvapauden koplaus. Jo käytännössä Suomen suurimman rakenneuudistuksen ja laajan valinnanvapausjärjestelmän toteuttaminen samaan aikaan on elintärkeiden palveluiden kannalta hyvin riskialtista. Mahdottomasta tehtävästä ei voi jättää kaikkea vastuuta toimeenpanolle.

Integraatio takaisin soten ytimeen

Ensimmäinen tavoite uudistukselle on integraatio eli perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen. Tähän tarvitaan vahvat järjestäjät, joilla on suorilla vaaleilla valitut päättäjät ja todellista valtaa. Maakuntiin pohjautuvan mallin pohjalta voitaisiin hyvin edetä, kunhan muutamia korjausliikkeitä tehdään. Maakuntien on voitava alkuvaiheessa keskittyä uudistuksen ydintehtävään: yhtenäisiin hoitoketjuihin ja entistä laadukkaampien palveluiden rakentamiseen. Terveyspalveluiden avaaminen markkinoille keskeneräisten rakenteiden keskellä käytännössä söisi kaikki mahdollisuudet parantaa integraatiota. Kaikenlaisten soteen liittymättömien tehtävien siirtoa voidaan harkita myöhemmissä vaiheissa. Elinkeino- ja kasvupalveluissa kaupunkien vastuuta on vahvistettava.

Maakuntien määrä on ollut suuren debatin aihe. Riittävän suuri koko takaisi mahdollisuudet kantaa taloudellista vastuuta kalliistakin hoidosta ja toisaalta tarjota yhdenvertaisempia sote-palveluita koko maassa. Maksimissaan 12 maakuntaa olisi järkevä määrä, mutta kompromissia joudutaan tulevaisuudessa varmasti vielä etsimään. Maakunnille on taattava myös taloudelliset edellytykset hoitaa tehtäviään. Ensimmäinen kehitysaskel on poistaa maakuntien rahoituksesta mekaaninen menoleikkuri, mutta on selvää, että lopulta maakuntien on saatava verotusoikeus.

Valinnanvapauden lisäämiseen on järkeviä vaihtoehtoja

Ehdotettu valinnanvapausmalli on soten suurin ongelma, ja siitä on pystyttävä luopumaan. Valinnanvapauden lisääminen on sinänsä arvokasta, mutta se on toteutettava kustannusvaikuttavasti ja kokeillen. Maakuntien on saatava rakenteensa sekä integraatio kuntoon ennen kuin valinnanvapautta voidaan hallitusti ja kokeilujen kautta laajentaa. Tilaajaosaaminen on ratkaisevaa. Ensi vaiheessa järkevintä on käyttää palveluseteleitä, lisätä ostopalveluja ja pilotoida henkilökohtaista budjettia. Ulkoistuksilla voidaan myös saada hyviä tuloksia, kunhan maakunta osaa luoda toimivat kannustimet.

Soten lyhyt korjaussarja

Suurten uudistusten runnominen äärimmäisen pienellä eduskunnan enemmistöllä ei olisi luottamusta herättävää. Perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset parantaisivat uudistusta vähän, mutta silti nykyiset oppositiopuolueet ryhtyisivät laatimaan soten korjaussarjaa hallitusneuvotteluihin. Maakuntavaalien myötä maakunnat lopulta syntyisivät, mutta valinnanvapausmalli pyrittäisiin vesittämään.

Soten kaatuminen tarkoittaisi, että uusi ratkaisu on löydettävä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Vihreiden mallissa tavoite suuremmista hartioista ja integraatiosta voidaan toteuttaa maakuntien pohjalta, kunhan niille taataan enemmän itsenäisyyttä ja verotusoikeus. Paikallistasolla suunnittelu on ollut jo pitkällä, ja monessa paikassa eri toimijat ovat ensimmäistä kertaa perusteellisesti pohtineet, miten asiat voisi tehdä paremmin yhdessä. Perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito saataisiin saman järjestäjän ja budjetin alle. Terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi tarkasteluun on otettava myös Kelan ja työterveyshuollon rooli. Valinnanvapautta voitaisiin edistää kokeilujen kautta. Sote-ratkaisu ei siis ole kaukana, mutta eduskuntavaalien jälkeen on löydettävä hallituskokoonpano, joka veisi sen alkuperäisiin tavoitteisiin ja maakunnissa jo tehtyyn työhön nojaten maaliin.

Asiakasmaksujen korotukset kestämätön tapa rahoittaa sotea

Olin viime viikolla terveystaloustieteenpäivillä, jossa sote-uudistuksessa syntyvien maakuntien rahoitus nousi keskusteluun. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa valtion budjetista. Suomen hallitus on asettanut massiivisen säästötavoitteen ja aikoo survoa säästöt väkisin maakuntien budjetteihin. Vuonna 2020 Uudenmaan rahoituksesta puuttuu alustavien laskelmien mukaan 350 miljoonaa - 10 vuodessa budjettivaje kasvaa 1,2 miljardiin. Valinnanvapaudesta on tulossa iso lisälasku ja lainaakin saa ottaa vain rajoitetusti. Hallitus on ajamassa kestämättömillä säästöillä maakunnat korottamaan terveydenhuollon asiakasmaksuja ja leikkaamaan palveluista.

Tuoretta tutkimustietoa asiakasmaksujen kohdentumisesta

Terveystaloustieteenpäivässä esiteltiin myös uusimpia tutkimustuloksia asiakasmaksujen kohdentumisesta eri väestöryhmiin (Vaalavuo ja Peltola, THL). Vuonna 2015 asiakasmaksuja maksoi 36 prosenttia väestöstä. He maksoivat keskimäärin 169 euroa vuodessa tasasuuruisia (eli muut kuin tulosidonnaiset maksut) maksuja. Kaikissa ikäryhmissä keskimääräiset maksut olivat suurempia alemmissa tuloryhmissä. Keskiarvot piilottavat osittain ryhmiä, joille maksurasite on erittäin merkittävä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, kuinka suurella osalla väestöstä maksut ylittivät tietyn osuuden heidän tuloistaan. 2,3% väestöstä asiakasmaksut ylittivät 10% heidän käytettävissä olevista tuloistaan. Jos mukaan laskettiin matkaomavastuut ja lääkekulut, määrä nousee 3,3 prosenttiin väestöstä. Yli 20% omista tuloista kului  näihin maksuihin 2,1 prosentilla väestöstä.

Asiakasmaksut lisäävät eriarvoisuutta

Pienituloisuus on riski sairastumiselle. THL:n tutkimuksen mukaan asiakasmaksuista kohdistuu heille selvästi suurempi maksurasite kuin muille. Toimeentuloasiakkaille tehdyistä kyselytutkimuksista on selvinnyt, että kolmasosa heistä on jättänyt hakeutumatta lääkäriin rahasyistä (Hannikainen-Ingman 2013). Terveydenhuollon kustannukset pakottavat myös monet hakemaan toimeentulotukea maksujen kattamiseksi.

Terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen lisäisi eriarvoisuutta. Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet hyvinvointierojen kaventumisesta ovat todella kadonneet kauan sitten. Maksujen korottaminen lisää myös toimeentulotukeen liittyvää byrokratiaa ja perintäfirmojen laskuja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulevaisuudessa on varmistettava muilla keinoin kuin potilaiden maksuja korottamalla.

Viitteet

Maria Vaalavuo ja Mikko Peltola: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen väestössä tuloluokittain. THL. Abstrakti Terveystaloustieteenpäivässä 2018.

Hannikainen-Ingman K., Kuivalainen S., Sallila S. (2013) Toimeentulotuen asiakkaiden elinolot ja hyvinvointi. THL.

Helsinki kritisoi hallituksen valinnanvapausesitystä

Helsingin kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona tänä vuonna viimeisen kerran ennen joulutaukoa ja keskustelimme pitkään Suomen hallituksen valinnanvapausesityksestä. Kaupunginhallituksen pohjaesitys lausunnoksi oli kriittinen, mutta kokoomus toi oman vastaesityksensä ja jäi sen kanssa yksin. Kannatusta ei tullut kaikilta omiltakaan ja erityisesti Sirpa Asko-Seljavaara kritisoi väsymättömästi oman puolueensa puheita. Valtuustossa hyväksyimme myös Pakilaan ja Herttoniemen sairaala-alueelle uuden kaavan. Herttoniemen sairaala tullaan myöhemmin sulkemaan ja tilalle rakennetaan asuntoja.

Hallituksen ehdottama valinnanvapaus ei auta heikompiosaisia

Suomen hallitus on tällaisella valinnanvapausesityksellä nopeuttamassa pääsyä flunssapolille - mutta ei kasvattamassa kansanterveyttä tai hillitsemässä kustannuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että pieni paljon palveluita tarvitseva ryhmä tuottaa 70-80% sote-kustannuksista. Jos haluamme todella puuttua kasvaviin kustannuksiin, meidän on panostettava tähän potilasryhmään. Helsingissä onkin tehty hienoa työtä tämän tavoitteen eteen. Kokoamme yhteensovitettuja palveluita isoihin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja tuomme niihin sosiaalipalveluita. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa riittää vielä parannettavaa, mutta suunta on hyvä.

Nykyisessä hallituksen esityksessä näiden laadukkaiden integroitujen palvelujen pyörittämiseen ei jää paljoa rahaa. Sen sijaan resurssit valuvat työterveyshuollossa asioivien potilaiden kapitaatiokorvauksiin. Uudellamaalla merkittävä osa asukkaista on yksityisen lääkärikeskuksen tarjoamassa työterveyshuollossa. Yrityksillä on erittäin suuri kannustin listata ensimmäisenä omat työterveysasiakkaansa, joille heidän ei tarvitse edes tuottaa sote-keskuksen palveluita. Maksamme siis julkista rahaa tyhjästä ja samalla mahdollisuudet tarjota perusterveydenhuoltoa paljon palveluita tarvitseville heikkenevät.

Miten tähän on päädytty?

Sote-uudistuksen ainoa peruste tuntuu nykyään olevan, että jokin uudistus on saatava valmiiksi. Nykytilannetta huonomman soten rakentaminen on kuitenkin vastuutonta. Asiantuntijat ovat todenneet säästötavoitteet täysin epärealistisiksi, jos hallituksen esitys toteutuu. Kokoomuksen ja keskustan poliittisten unelmien yhdistäminen ei yksinkertaisesti tuo potilaille parempaa hoitoa. Viime syksynä kokoomus vaati lakiesitykseen myös laajan valinnanvapauden erikoissairaanhoitoon ohittaen täysin lain valmistelleet virkamiehet ja asiantuntijaryhmän.

Ratkaisun avaimet lyhyesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille (joita pitäisi olla 5-12) olisi itsessään jo suurimpia uudistuksia koskaan. Se olisi toteutettava ensin ja yhteensovitettava perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Maakunnat tarvitsevat verotusoikeuden järjestämisvastuun toteuttamiseen. Tutkimus ja sote-ammattilaisten koulutus on turvattava valtiorahoituksella, ja maakunnille on luotava selkeät kannustimet tutkimuksen tekoon ja innovaatioiden tuottamiseen. Valinnanvapautta on edistettävä maakunnissa kokeilujen kautta käyttämällä palveluseteleitä, kokonaisulkoistuksia ja henkilökohtaista budjettia.

Ehdotettu valinnanvapauslaki sulkisi 4 sairaalaa Uudellamaalla

Hyväksyimme HUS:n hallituksessa tällä viikolla lausunnon Suomen hallituksen esittämästä valinnanvapauslaista. Viranhaltijoiden esitys hyväksyttiin yksittäisten perusterveydenhuoltoa koskevien poistojen jälkeen laajalla yksimielisyydellä yli puoluerajojen. Erikoissairaanhoito on Suomessa ja Uudellamaalla uhattuna. Jos sote aiotaan viedä läpi, on hallituksen ministerien ryhdyttävä tammikuussa korjaamaan ehdotetun lain vakavimpia puutteita. Mitkä ovat hallituksen valinnanvapausesityksen suurimmat ongelmat?

Asiakassetelien jakelu uhkaa vaativinta hoitoa

Maakunnan olisi tarjottava asiakasseteli lääkärivastaanottoihin ja leikkaustoimintaan, jotka kattavat yli puolet HUS:n palveluista! Erikoissairaanhoidon kustannustehokkuus perustuu suureen tuotantovolyymiin. Tämä mahdollistaa huipputekijöiden erikoistumisen esimerkiksi tiettyihin leikkauksiin. Hoidon, potilaiden ja ammattilaisten hajautuminen pieniin yksiköihin rikkoisi vuosikymmenien saavutukset.

Yhteispäivystysten ja valmiustilan ylläpito vaativat riittävän päiväaikaisen toiminnan. Lääkärien ja hoitajien siirtyminen töihin yksityispuolelle, jossa päivystysvelvoitetta ei ole, romuttaisi päivystyksellisen hoidon laadun ja valmiuden hoitaa kriisitilanteet. Vaihtoehtoisesti joutuisimme ylläpitämään kaksinkertaista kapasiteettia, mikä johtaisi kustannusten kasvuun. HUS arvioi, että  Uudenmaan maakunta joutuisi valinnanvapauslain myötä sulkemaan sairaalat ja päivystykset Hyvinkäältä, Porvoosta, Raaseporista ja Lohjalta. Päivystystyötä tekevänä lääkärinä tällainen muutos hirvittää - potilaan näkökulmasta vielä enemmän.

Yksityiselle nopeasti polvileikkaukseen - vaativan syöpäkirurgian jono pitenee

Kiireettömän leikkaushoidon jono varmasti lyhenee, kun tarjontaa lisääntyy, ja potilaalle tulee subjektiivinen oikeus saada seteli yksityiselle. Samalla vaativaan hoitoon käytettävät resurssit ja henkilökunta kuitenkin vähenevät. Rintasyöpäpotilas pääsee HUS:ssa nopeasti leikkaukseen, mutta tulevaisuudessa odotusaika voi kasvaa. Hallituksen lakiluonnokseen kirjoitettiin viime hetkellä asiakassetelien käyttöä rajoittavia momentteja. Näiden toimivuus ratkaistaisiin kuitenkin vasta monien oikeuskäsittelyjen jälkeen. Potilasturvallisuuden vaarantumista on etukäteen yksittäisen setelin kohdalla hyvin vaikea osoittaa.

Konkretiaa tavoitteisiin - sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona 6 tuntia eli puhetta kaupunkistrategiasta riitti. Valtuuston kyselytunnilla keskustelimme Helsingin lastentarhaopettajapulasta sekä kaupungin turvallisuustilanteesta Turun iskun jälkeen. Strategiasta ryhmillä on laaja sopu - joskin perussuomalaiset esittivät hylkäystä. Toivoin omassa puheenvuorossani konkretiaa osittain abstraktien kirjauksien ympärille.

Kriittiset vuodet sote-palveluiden kehittämiselle

Helsinki on vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista vielä ainakin vuoteen 2020 asti. Kaupunkistrategian pohjalta palveluita voidaan kehittää ja uudistaa, kunhan asetetaan konkreettiset tavoitteet. Seuraavat pari vuotta ovat erittäin kriittisiä sekä palveluiden parantamisen että sote-uudistukseen valmistautumisen osalta. Yksi tärkeä askel on yhteensovittaa Helsingin lähes ainoana kuntana Suomessa tuottama erikoissairaanhoito HUS:n kanssa.

Sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne hoitopaikakseen. Moniammatillisen tiimityön lisääminen on ollut hienoa edistystä. Palveluiden sujuvuuden kannalta digitaaliset palvelut ovat keskiössä. Strategian kirjaus sähköisten palveluiden lisäämisestä ei saada jäädä vain johtajien tekoäly-koulutukseen. Konkreettinen tavoitteemme on, että jokaiselle terveysasemalle pitää ottaa käyttöön sähköinen yhteydenotto. Myös sosiaalityöhön tarvitaan lisää sähköisiä palveluita.

Sote-palveluista on puuttunut myös systemaattinen palautteen kerääminen. Tarvitsemme asiakkailta palautedataa kehitystyötä varten. Automatisoitu palautekysely esimerkiksi tekstiviestillä käynnin jälkeen on nykyaikainen käytäntö.

Nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava

Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut tapetilla viime aikoina. Lähetemäärät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet massiivisesti. Apulaispormestarimme Sanna Vesikansa on onneksi tarttumassa tähän ja myös strategiakirjaus lasten ja nuorten hoitoketjun vahvistamisesta on toteutettava kunnianhimoisesti. Perustason toimijoiden yhteistyötä toistensa sekä nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistettävä. Myös kouluterveydenhuollon resursseja on pohdittava uudelleen. Tällä hetkellä siellä pystytään juuri ja juuri tekemään lakisääteiset terveystarkastukset. Psyykkisesti oireilevat ohjataan terveysasemalle tai kirjoitetaan lähete psykiatrialle. Nuoren kannalta kouluterveydenhuolto olisi kuitenkin paras paikka tarjota ensivaiheen hoitoa ja tukea mielenterveysongelmiin.

Strategia on antaa hienot lähtökohdat – nyt pitää alkaa töihin.

Helsingin strategian huippukohdat ja pettymykset

Pormestari Vapaavuori julkaisi tänään ehdotuksensa Helsingin strategiaksi seuraaville neljälle vuodelle. Neuvotteluja on käyty jo paljon eivätkä ne ole vielä ohi. Vihreiden tavoitteet ja kädenjälki näkyvät strategiassa vahvasti, mutta täysin tyytyväisiä emme siihen ole. Helsingissä pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja edetään kohti maksutonta varhaiskasvatusta alkaen 5-vuotiaista. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja vähentää ilmastopäästöjään, mutta näissä tavoitteissa voisimme olla vielä kunnianhimoisempia. Edellytykset kaupungin kasvulle turvataan riittävällä asuntotuotannolla ja investoinneilla raideliikenteeseen. Vihdintielle tulee ensimmäinen kaupunkibulevardi pikaratikoineen. Jopa kauan tavoiteltu parkkipaikkanormin poisto on viimein pikkuhiljaa toteutumassa.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi strategian kantavista teemoista: kaupunginosien eriytymistä ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Helsinki lisää myönteisen erityiskohtelun lisärahaa haastavimpien alueiden kouluille ja päiväkodeille. Syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevat pyritään tunnistamaan jatkossa paremmin ja räätälöimään heille parempia palvelukokonaisuuksia.

Toimivat terveysasemat ja paremmat vanhuspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimialalla strategiassa on tärkeitä saavutuksia! Kotihoitoa vahvistetaan ja riittävät palveluasumisen paikat turvataan. Lasten ja nuorten hoitoketjua perustasolla terveydenhuollon, koulun ja lastensuojelun välillä tiivistetään - näin toivottavasti saamme vähennettyä vähennettyä valtavaa lähetevirtaa psykiatriseen sairaanhoitoon. Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne: digipalvelut pitää laajentaa kaikkien saataville ja aukioloaikoja pidennetään. Lisäksi Helsinki tekee työtä hyvän sote-uudistuksen ja maakuntavalmistelun eteen. Kaupungin ja HUS:n erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen on tässä työssä tärkeä askel.

Strategian surkeudet

Keskustatunneli on herätetty eloon ja vaalikonevastaukset paperittomien perusterveydenhuollosta syöty. Kallis tunneli on uudelleenbrändätty nimellä “maanalainen kokoojakatu”, mutta tätä termiä ei mikään mediakaan alkanut käyttää. Taas on tilattava kallis selvitys tunnelin tähtitieteellisestä hintalapusta. Me vihreät emme halua tuhlata investointirahoja autotunneliin, vaan panostaa koulujen korjaamiseen, raitioteihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Kävelykeskustan laajentaminen ja kehittäminen ei saa jäädä tunnelihankkeesta kiinni!

Strategiassa ehdotetaan harmillisesti paperittomille vain kiireellistä terveydenhoitoa, joka on Suomessa lakisääteistä. Tarjoamalla paperittomille perusterveydenhuollon palvelut ehkäisemme kroonisten sairauksien pahenemista ja kalliita akuutteja tilanteita. Terveys on jokaisen ihmisoikeus ja varhainen puuttuminen ongelmiin toisi myös kustannussäästöjä.

Strategianeuvottelut jatkuvat vielä kaupunginhallituksessa. Myöhemmin määrittelemme strategialle myös mittarit, joilla voimme seurata tavoitteidemme toteutumista.

Aikalisä karikkoiseen sote-valmisteluun

Tällä viikolla hallitus otti ensimmäisen sote-askeleen kohti fiksumpaa uudistusta. Uusien maakuntien piti alunperin aloittaa tammikuussa 2019, mutta nyt voimaantuloa lykättiin vuodella tammikuuhun 2020. Ensimmäiset maakuntavaalit siirtyivät presidentinvaalien yhteydestä lokakuulle 2018. Toivottavasti äänestäjät jaksavat innostua sote-politiikasta ylimääräisissä vaaleissa kaikkien turhauttavien käänteiden jälkeen.

Pakkoyhtiöittämisen poisto parantaa hoitoketjuja

Hallitus valmistelee nyt valinnanvapauslain uudelleen, sillä sen aikatauluhaasteet ja maakunnille langennut yhtiöittämispakko eivät kelvanneet perustuslakivaliokunnalle. On erittäin tärkeä ja hyvä muutos, että maakunta saa tuottaa itse perusterveydenhuoltoa. Terveysasemien pakottaminen yhtiöihin olisi vienyt niitä kauemmas sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta, vaikka uudistuksen integraatiotavoitteet ovat juuri päinvastaisia. Myös neuvoloiden jääminen keinotekoisen hallintorajan toiselle puolelle olisi luonut erikoisen tilanteen. Helsingissä palveluita kootaan suuriin hyvinvointikeskuksiin, jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaista apua ongelmiinsa. Näiden hyvinvointikeskusten siirtyminen maakunnille kokonaisina on hyvä uutinen.

Seuraava eduskunta ehtii vielä korjata sote-uudistusta

Nyt hallituksella on mahdollisuus laatia edes vähän parempi esitys valinnanvapauslaiksi. Perussuomalaisten sinisellä jämäryhmällä ei vaikuta olevan soten suhteen muita tavoitteita kuin hallituksen koossapysyminen kauden loppuun asti, mutta Keskustasta ja Kokoomuksesta tulee ristiriitaisia viestejä. Paula Risikko (kok) sanoi ministeriön tekevän teknisiä korjauksia pykäliin, mutta tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) totesi tänään julkisen sektoriin saavan vahvemman roolin palveluiden tuottamisessa. Asiantuntijakritiikki on viimein aika ottaa vakavasti, vaikka aiemmin siihen ei ole tahtoa hallituksesta löytynyt.

Hallituspuolueet ovat halunneet saada sote-uudistuksen maaliin ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2019, mikä on johtanut kiireeseen ja huolimattomaan lainvalmisteluun. Nyt maakunnat aloittavat vasta 2020. Tämä avaa ovia uuden hallituksen korjausliikkeille. Hyväksyttyjen lakien huonoimpia osia voidaan ehkä ehtiä korjata ennen yhteisten palvelujemme mullistumista. Suuria uudistuksia pitäisi tehdä kaikkien puolueiden yhteistyöllä.

Ensimmäiset viikot uutena valtuutettuna

Vaalivalvojaiset olivat yksi elämäni jännittävimmistä illoista. Tarkastuslaskennassa lopulliseksi äänimääräkseni varmistui 1113, joka tuntuu huikealta tulokselta ensimmäisistä vaaleistani. Päällimäinen tunteeni on syvä kiitollisuus ihmisten osoittamasta luottamuksesta. Lähdin tekemään kampanjaa suurella innolla ja tavoittelin tosissani läpipääsyä. Sen saavuttamisen mahdollistivat upea tiimi ja kaikki minua äänestäneet. Sain ääniä suhteellisen tasaisesti ympäri Helsinkiä, ja aionkin olla koko kaupungin valtuutettu.

Ensimmäinen kokous Kaupungintalolla

Vaalien jälkeen on ollut helpottavaa palata normaaliin elämään. Olen pitänyt vähän lomaa, levännyt, tehnyt tutkimustyötä, päivystänyt sairaalassa, lenkkeillyt, käynyt tanssitunnilla, vienyt pyörän huoltoon ja katsonut Victoria-sarjaa Yleltä. Valtuustotyö on myös alkanut pikkuhiljaa. Vihreiden ensimmäinen uuden valtuustoryhmän kokous kauniilla Kaupungintalolla oli täynnä innostusta tulevaan. Meillä on kasassa hieno joukkue, jolla teemme töitä seuraavat neljä vuotta. Iloitsen myös niin vihreän ryhmän kuin koko valtuuston nuorentumisesta. Päättäjinä on pitkästä aikaa alle 30-vuotiaita valtuutettuja.

Kaupungin johtopaikoista ja lautakunnista käytiin hyvässä hengessä luottamuspaikkaneuvottelut, jossa Vihreät saavuttivat hienon tuloksen. Vapaavuoresta tulee Helsingin pormestari, mutta Vihreät saivat painavat apulaispormestarien paikat - kaupunkiympäristön ja soten. Sosiaali- ja terveysvirasto on ollut vuosikausia Kokoomuksen johtama, joten on jo aikakin, että pääsemme tekemään uudistuksia vihreän apulaispormestarin johdolla.

Vauhtia sote-valmisteluun ja kilpailukykyä terveysasemille

Kuntavaaleissa sote-aiheet jäivät hieman muiden asioiden varjoon, mutta niillä on edelleen valtava merkitys ihmisten arjelle. Seuraavat kaksi vuotta ovat äärimmäisen kriittistä aikaa palveluiden tulevaisuudelle. Sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt Uudellamaalla ja Helsingissä hyvin hitaasti, joten siihen on pistettävä vauhtia. Kuntien ja HUS:n on istuttava samaan pöytään ja luotava yhteinen visio siitä, miten rakennamme laadukkaampia yhteensovitettuja palveluita. Julkisia terveysasemia on vahvistettava edelleen: saman katon alle on tuotava ammattilaisia sosiaalityöntekijästä eri alojen erikoislääkäreihin, ja sähköisten palveluiden kehitystä on vauhditettava. Valinnanvapaus tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin, joten julkisten palveluiden kilpailukykyä on parannettava jo nyt.

Olen hakemassa vastuullisia luottamustehtäviä, ja nämä selviävät viimeistään toukokuun aikana. Ensimmäinen valtuuston kokous on kesäkuun alussa. Kesäkuussa päästään myös viimein itse asiaan: valtuustoryhmät neuvottelevat ja päättävät Helsingin strategiasta seuraavalle neljälle vuodelle. Vaikuttaminen hyvinvoivan kaupungin puolesta on syy, miksi olen politiikkaan lähtenyt.

Sote-pakka on sekaisin - resepti ratkaisuun

Terveyspalveluiden valinnanvapautta voidaan lisätä fiksusti tai huonosti. Järjettömällä kiireellä tekeminen ei johda lopputulokseen, jossa terveyserot vähenevät ja kustannukset pysyvät kurissa. Keskeneräisestä valinnanvapauden lakiluonnoksesta kerättiin 600 varsin kriittistä lausuntoa, mutta nyt laki aiotaan sorvata nopeasti valmiiksi. Lausuntokierroksella on lähinnä tuhlattu kaikkien lausuntoja laatineiden virkamiesten ja kuntien poliittisten päättäjien aikaa. Lakeja ei pidä säätää tällä tavalla. Nyt rakennetaan äärimmäisen tärkeää uudistusta Suomelle eikä sen pidä kaatua valinnanvapauden ideologiseen junttaukseen.

Valinnanvapaudella on kallis hintalappu

Sote-uudistuksella vähennetään terveyseroja, turvataan palvelut tulevaisuudessa ja pysäytetään kustannusten kasvu. Valinnanvapauden hinta on kuitenkin arvioitu erittäin suureksi, mikä tekee sen tavoittelusta entistä ristiriitaisempaa. Terveyseroja vähennetään panostamalla heikompiosaisten palveluihin - tarjotaan yhteensovitettuja monipuolisia palveluja saman katon alla sekä vaikuttavaa hoitoa. Poliittisessa väittelyssä terveydenhuollon ongelmat kiteytetään kysymykseen, kuinka nopeasti flunssapotilas pääsee lääkäriin. Saatavuuden lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmiamme.

Kuinka monta terveysasemaa menee Helsingissä konkurssiin?

Hallitus lupasi eilen hitaille maakunnille siirtymäaikaa valinnanvapauteen ainakin puoli vuotta, mikä on tottakai pieni parannus aiempaan kaaoottiseen aikatauluun. Julkiset sotekeskukset saavat nyt hieman lisäaikaa valmistautua pakkoyhtiöittämiseen ja asiakkaista kilpailuun. Tämä ei silti muuta tilannetta, että esimerkiksi Helsingissä useaa terveysasemaa uhkaa konkurssi. Jos esimerkiksi kolmasosa helsinkiläisistä listautuu yksityisen tuottajan potilaaksi, niin nykyisestä rahoituksesta katoaa kolmasosa. Monella helsinkiläisellä on työterveyshuolto eivätkä he käytä nyt ollenkaan julkisia terveysasemia ja verorahoitettua terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden nykyisella rahoitusmallilla heidän listautumisestaan yksityiselle maksetaan kuitenkin kapitaatiokorvaus. Miksi työterveyshuollon potilas ei listautuisi tutulle yksityiselle tuottajalle?

Yritysten kannattavuus perustuu asiakasvalintaan

Hallituspuolueet toistelevat liikuttavalla innolla, että yritykset eivät voi valikoida asiakkaitaan. Nykyisessä rahoitusmallissa koko yksityisen sotekeskuksen kannattavuus perustuu kuitenkin siihen, minkälaisia asiakkaita se saa listoilleen. Potilasmäärälle saa asettaa maksimin. Lääkiksessä ei markkinointia opetettu, mutta silti osaamiseni riittäisi keskinkertaisen markkinointisuunnitelman tekemiseen: ensimmäisenä houkutellaan omat työterveyspotilaat listoille. Kuvitellaanko, että yritykset eivät tosiaan osaisi markkinoida itseään oikealle kohderyhmälle?

Lääkärin resepti ratkaisuksi

Onneksi sote-uudistuksen ongelmien korjaamiseen on jo ratkaisu käsissämme. Hallituksen maakuntamallin pohjalta on hyvä edetä - varsinkin, jos ne saisivat vielä verotusoikeuden. 18 maakuntaa on liikaa, mutta tulevaisuudessa niitä todennäköisesti vielä yhdistetään. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta 18 maakunnalle on merkittävä uudistus, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation sekä monikanavaisen rahoituksen purkamisen. Tällä mallilla tavoittelemme aidosti terveyserojen vähentämistä ja kustannusvaikuttavaa hoitoa. Laajan valinnanvapauden toteuttaminen tällä aikataululla on mahdotonta, joten edistetään sitä asiantuntijoiden neuvojen mukaisesti alueellisilla kokeiluilla sekä lisäämällä palvelusetelien käyttöä.

Vuosaaren puhelinkaaos - hitaasti kohti sähköisiä palveluita

Vuosaaren, Vallilan ja Töölön terveysasemilla on otettu käyttöön uusi toimintamalli, jolla pyritään lyhentämään jonoja lääkärin vastaanotolle sekä huomioimaan potilaan kokonaistilanne paremmin. Lisäksi potilas voi ottaa Vallilaan ja Töölöön jatkossa yhteyttä sähköisesti puhelimen ja luukulle kävelemisen sijaan. Tilanne on kuitenkin kurjasti luisunut kaaokseen, sillä takaisinsoittopalvelusta luovuttiin. Oletettiinko puhelumäärän todella vähenevän heti uuden mallin tultua käyttöön ja vieläpä joulukuussa keskellä influenssakautta? Ongelma on jatkunut jo yli kuukauden, joten häiriö ei ole enää hetkellinen. Jonot ovat lyhentyneet, mutta toisaalta suuri määrä puheluita on jäänyt vastaamatta ja ihmiset eivät ole saaneet varattua aikaa.

Terveysasemien ongelmat näkyvät päivystyksessä

Päivystyksiin on puhelinkaaoksen seurauksena tullut potilaita, jotka eivät ole saaneet terveysasemaan yhteyttä. Tammikuun influenssaruuhkista kärsivien sairaaloiden kannalta tilanne ei ole kestävä. Osa potilaista tarvitsisi nopeaa jatkohoitoa omalta terveysasemalta kuten esimerkiksi seuraavan päivän laboratoriotulosten kuulemisen. Olen joutunut neuvomaan ihmisiä soittamaan kiireellisten kokeiden tuloksia joltain muulta kuin omalta terveysasemalta.

Uudistuksella tavoitellaan parempaa hoitoa ja lyhyempiä jonoja

Uusi toimintamalli uudistaa terveyspalveluja hyvään suuntaan, kunhan akuutti ruuhka saadaan ratkaistua. Takaisinsoittopalvelun hyödyntäminen väliaikaisesti auttaisi saamaan tilanteen hallintaan. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen jokainen asiakas saa yhteyshenkilön, johon voi jatkossa olla suoraan yhteydessä. Tällöin terveysaseman yleisen ajanvarausnumeron kuormitus helpottaa pikkuhiljaa. Vastuuhenkilömallissa paljon palveluita tarvitsevalle potilaalle on nimetty ammattilainen, joka koordinoi hänen hoitokokonaisuuttaan. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Onnettomista käyttöliittymistä moderneihin viestintäkanaviin

Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeä tavoite Helsingin terveyspalveluille seuraavalle valtuustokaudelle ennen sote-uudistuksen tuloa. Vallilassa ja Töölössä on otettu käyttöön sähköinen yhteydenotto, mikä on tärkeä edistysaskel. Palvelun käytettävyys on palautteen mukaan kuitenkin ilmeisesti sysihuonoa. Suuri osa ihmisistä haluaa ja pystyy käyttämään sähköisiä palveluita terveydenhuollossa, mikä vapauttaa ammattilaisten aikaa puhelintyöstä. Nyt onkin todella panostettava laadukkaisiin sähköisiin käyttöliittymiin ja haettava mallia ja ratkaisuja vaikkapa yksityisiltä toimijoilta. Kommunikaatiosta pitää tehdä sujuvaa sekä potilaalle että ammattilaiselle. Valinnanvapauden myötä julkiset sote-keskukset alkavat kilpailla potilaista yksityisten tuottajien kanssa, joten kohta on kiire rakentaa viestintäkanavat kuntoon.

Priorisoidaan terveydenhuollossa vaikuttavuutta

Puheeni Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 3.12.2016. 

Terveydenhuollossa pelätään puhua priorisoinnista. Priorisointi ei tarkoita, että rajataan palveluita tai että ei päästetä ihmisiä hoitoon. Se ei tarkoita, että tulevaisuudessa hoidetaan sydäntaudit mutta ei ihotauteja. Meidän on kuitenkin priorisoitava palveluita, jotka kustannusvaikuttavasti lisäävät terveyttä. Terveyttä ei mitata lääkärikäyntien tai tehtyjen toimenpiteiden määrissä. Vastaanotolla käyminen itsessään ei paranna ketään, mutta potilaan onnistuneella kohtaamisella ja vaikkapa elintapainterventiolla voidaan saada aikaan vaikuttava muutos.

Jonot lääkärin vastaanotolle ovat ongelma, mutta saatavuuden massiivinen lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmiamme – eikä varsinkaan kustannusten kasvua. Valinnanvapaus ja monituottajamalli luovat hajautetun järjestelmän, joka tuottaa varmasti erittäin kätevästi tutkimuksia ja hoitoja satunnaista apua tarvitseville. Moniongelmaisten kokonaisvaltainen vaikuttava hoito jää julkisen palvelulaitoksen harteille. Minulla on huoli, että vaikuttavaa hoitoa priorisoivan julkisen terveydenhuollon rahoituspohja murenee.

Tarvitsemme lisää tutkimustietoa terveydenhuollon vaikuttavuudesta. Potilastietojärjestelmiä on kehitettävä sellaisiksi, että niistä on yksinkertaista kerätä tietoa ihmisten kokonaistilanteesta ja hoidon tuloksista. Tutkimuksen rahoitus THL:ssa, yliopistosairaaloissa ja maakunnissa on turvattava sote-uudistuksessa.

Priorisoidaan vaikuttavaa terveydenhuoltoa – sillä kasvatetaan kansanterveyttä ja hillitään kustannuskehitystä. 

Sote-lakipaketti HUS-hallituksessa

Olen ollut tämän valtuustokauden HUS:n hallituksen ja psykiatrisen lautakunnan varajäsen. Sote-uudistuksen toteutuessa HUS siirtyy Uudenmaan maakunnan julkiseen palvelulaitokseen, joten suuret mullistukset ovat edessä. Tänään hallitus käsitteli sote-järjestämislain keskeisiä linjauksia ja lausuu niistä ministeriölle seuraavassa kokouksessa. Nykyisissä lakiesityksissä on paljon kehitettävää ja suoranaisia puutteita. Yliopistosairaala, opetus ja tutkimus ovat unohtuneet niistä kokonaan.

Opetus ja tutkimus

Yliopistosairaalaa ei ole mainittu nykyisessä lakiehdotuksessa sanallakaan, vaikka sen erityispiirteet ja rooli tulisi tulevaisuudessakin tunnustaa. Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen tulee olla valtion rahoittamaa ja turvaamaa. Nostin itse hallituksessa esille, että terveydenhuoltojärjestelmä ei ainoastaan hoida potilaita vaan kouluttaa myös tulevia ammattilaisia. Lääkäri- ja hoitajaopiskelijat sekä erikoistuvat lääkärit ovat kouluttautumassa tulevaan ammattiinsa sairaaloissa ja terveysasemilla. Keillä kaikilla julkisilla ja yksityisillä tuottajilla on tulevaisuudessa velvollisuus (ja mahdollisuus) kouluttaa?

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

Vahva ja suuren väestöpohjan terveydenhuollon järjestäjä mahdollistaa parempia ja fiksumpia palveluita sekä kustannussäästöjä. Järjestäjältä vaaditaan kuitenkin laajaa ja perusteellista osaamista palveluiden tilaamisesta, hankinnoista ja laadun valvonnasta. Mitkä ovat maakunnan keinot huolehtia julkisten ja yksityisten tuottajien välisistä rajapinnoista ja integraatiosta? Nostin hallituksessa esiin huolen siitä, miten järjestäjälle saadaan luotua tarpeeksi vahva ja osaava organisaatio, kun esimerkiksi sairaanhoitopiirien ja kuntien perusterveydenhuollon osaaminen siirtyvät maakunnan palvelulaitokseen.

Valinnanvapaus ja integraatio

Laaja valinnanvapaus heikentää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Laajaa valinnanvapautta ei pidä ulottaa vaativaan erikoissairaanhoitoon, jota pitää tuottaa ennen kaikkea kustannustehokkaasti.

Palveluiden rahoitus

Tähän asti kunnat ovat rahoittaneet itse sote-palvelunsa omilla verotuloillaan. Uudessa esityksessä rahoitus tulee kokonaan valtiolta ja se määräytyy esimerkiksi väestömäärän ja -ominaisuuksien mukaan. Uudenmaan rahoitus heikkenisi tällä mallilla 150 miljoonaa euroa vuosittain, mikä tarkoittaisi 2400 henkilötyövuoden leikkausta. Sopeutus on melkoinen, kun huomioidaan, että esimerkiksi HUS on sairaanhoitopiireistä jo nyt tuottavin ja tehokkain. Pääkaupunkiseudun sosiaalisia ongelmia ja esimerkiksi maahanmuuttajaväestön osuutta ei ole riittävästi huomioitu rahoituksessa.

Uudellamaalla paikallinen sote-valmistelu on käynnistynyt hyvin hitaasti, joten nyt viimeistään kuntien ja HUS:n on ryhdyttävä tiiviiseen yhteistyöhön. Palveluiden on toimittava sujuvasti vuonna 2019, kun maakunnat aloittavat toimintansa.

Startup-innovaatioita kuntiin – julkisia hankintaprosesseja on kevennettävä

Viimeiset vuodet startup-yrityksistä on povattu ratkaisua moniin Suomen talousongelmiin. Valtiovalta on aktiivisesti esimerkiksi Tekesin ja Team Finlandin avulla pyrkinyt edesauttamaan uusien yritysten syntyä ja kansainvälistymistä. Valtio ja kunnat pystyisivät kuitenkin vielä paljon parempaan.

Valtio, kunnat ja julkiset yhtiöt muodostavat merkittävän osan Suomessa tehtävistä hankinnoista. Nämä miljardit kulkeutuvat useimmiten monimutkaisten ja byrokraattisten hankintaprosessien kautta suurille yrityksille, joilla on paljon kokemusta julkisista hankinnoista. Pienillä ja ketterillä startup-yrityksillä ei yksinkertaisesti riitä osaamista, resursseja ja aikaa hankaliin kilpailutuksiin. Nämä asiakkuudet olisivat monelle startup-yritykselle mahdollisuus saada arvokasta kokemusta, rahaa ja referenssejä. Kunnat ja valtio taas saisivat aidosti uusia ja kohtuuhintaisia ratkaisuja toimintansa kehittämiseen. Kansantalous hyötyisi, kun yhä useampi yritys saisi nykyistä paremmat edellytykset kansainvälistymiseen ja kasvuun.

Pilottiprojektit saavat epäonnistua

Kuntien pitäisi luoda puitteet siihen, että kansallisten kilpailutusrajojen alle asettuvat innovatiiviset hankinnat voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeasti ja kevyesti. Esimerkiksi terveysaseman ylilääkärin tulisi voida ottaa uusi ohjelmistopalvelu käyttöön asemansa kymmenelle lääkärille ilman raskasta IT-hankintaprosessia. Itse hankintaprosessiin ei pitäisi tuhrautua montaa viikkoa enempää. Startup-yritysten mottona toimii usein fail fast, epäonnistu nopeasti. Myös kuntien tulisi toimia samoin; nopeita edullisia kokeiluja ruohonjuuritasosta lähtien.

Miten terveysasemien jonot puretaan?

Pitkä odotusaika terveysaseman lääkärin vastaanotolle turhauttaa potilasta ja ruuhkassa puurtavaa ammattilaista. Akuutin sairastumisen yhteydessä potilas tarvitsee päivystysajan terveysasemalta. Monisairaan potilaan tapauksessa paras ratkaisu on akuuteissakin ongelmissa päästä hänet tuntevan omalääkärin tai omahoitajan vastaanotolle. Pitkäaikaisten ja ei-akuuttien oireiden selvittelyä varten varataan kiireetön aika. Helsingissä kiireettömien aikojen saatavuus on vaihdellut paljon terveysasemasta riippuen, mutta tilanne on koko ajan parantunut. Hoitoon pääsyn tavoitteeksi on asetettu 14 päivää, mutta sen saavuttamiseen tarvitaan toimintatapojen muutoksia ja henkilöstöresursseja. Kaupunginhallituksessa on äskettäin käsitelty toimintasuunnitelmaa jonojen lyhentämiseksi.

Hyvä hoidontarpeenarvio säästää resursseja

Perusterveydenhuollon rajallisten resurssien jakamisessa asiantunteva hoidontarpeenarvio on keskeisessä osassa. Tämä tapahtuu usein muutamassa minuutissa terveysaseman luukulla tai puhelimessa, joten helppoa se ei ole. Tavoitteena on ohjata potilas suoraan oikealle ammattilaiselle: terveydenhoitajalle, fysioterapeutille tai lääkärille, jotta pomputtelu eri vastaanottojen väliä vähenisi. Moni ongelma voidaan nykyään ratkaista terveydenhoitajan vastaanotolla ja tulevaisuudessa lääkärien konsultoiva rooli korostunee entisestään. Hoidontarpeenarvio onnistuu parhaiten, kun sen tekee potilaan omahoitaja. Monessa tilanteessa omahoitaja voi antaa potilaalle tietoa oireista, kotihoito-ohjeita ja kehoittaa seuraamaan tilannetta muutaman päivän. Jokaista flunssaa ei kannata medikalisoida. Hyvä hoidontarpeenarvio vaatii jatkuvaa henkilökunnan koulutusta sekä tehokasta palautteen antoa eri ammattiryhmien välillä.

Monisairaiden hoito vaatii kokonaisvaltaista otetta

Helsingissä on vuodesta 2010 ollut käytössä työparimalli, jossa potilaat listautuvat yhdelle lääkäri-hoitaja-työparille. Työparia ja terveysasemaa saa myös vaihtaa. Paljon palveluita käyttävät monisairaat potilaat hyötyvät pitkästä hoitosuhteesta ja heidän on erityisen tärkeää olla tukevasti oman työparin hyppysissä. Vuosaaressa on tänä vuonna lanseerattu vastuuhenkilömalli, jossa paljon palveluita tarvitsevat ovat saaneet oman vastuuhenkilön, joka koordinoi heidän hoitoaan ja ajanvarauksiaan. Vastuuhenkilö ja potilas laativat yhdessä hoitosuunnitelman, jossa potilasta kannustetaan asettamaan tavoitteita, ottamaan niiden toteutumisesta vastuuta ja tukemaan pattitilanteissa. Vastuuhenkilö koordinoi myös potilaan käyntejä muiden ammattilaisten luona (esim. lääkäri, fysioterapia, psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdehoitaja).

Potilaan ja vastuuhenkilön välille tarvitaan ketterää kommunikaatiota. Takaisinsoittopalvelun tilalle on otettava käyttöön helppokäyttöisiä sähköisiä viestipalveluja (kaupungin nykyinen web-viestipalvelu ei ole käytettävyydeltään hyvä). Terveydenhuolto on auttamattoman jäljessä digitalisaatiossa ja uusiin innovaatioihin on tartuttava rohkeasti. Potilaan luottamus hoitosuhteseen vahvistuu, kun omaan vastuuhenkilöön saa helposti yhteyden.

Miksi olen mukana politiikassa?

Olen 25-vuotias viime keväänä valmistunut lääkäri Helsingistä. Olen syntynyt Vantaalla ja asunut 15 vuotta Nurmijärvellä. Helsinkiläinen olen ollut viimeiset seitsemän vuotta sekä käynyt täällä lukion ja yliopiston. Tällä hetkellä teen väitöskirjaa elimistön puolustusjärjestelmästä ja päivystän kaupunginsairaalassa. Tulevaisuudessa suunnittelen erikoistuvani anestesiologiaan ja tehohoitoon.

Miksi Vihreät?

Liityin Vihreisiin vuonna 2012, kun puoluepolitiikka alkoi tuntua omimmalta tavalta vaikuttaa yhteiskuntaan. Politiikassa tehdään suoraan ihmisten nykyiseen arkeen vaikuttavia päätöksiä, mutta luodaan myös lähtökohdat tulevien sukupolvien elinympäristölle ja yhteiskunnalle. Neljän vuoden vaalikausien sykleissä eläminen tuottaa pikavoittoja, mutta hyvinvoiva yhteiskunta vaatii pitkäjänteisempää työtä. Puolueista Vihreillä on ainoana visio Suomesta ja maapallosta, jossa myös tulevaisuuden sukupolvilla on mahdollisuudet onnelliseen elämään. Suhteellisen nuorena puolueena Vihreillä ei myöskään ole eturyhmää tai historiallista painolastia. Vihreät antavat äänen niille yhteiskunnan heikompiosaisille, joilla ei ole politiikan kentällä omaa edunvalvojaa.

Lääkärinä politiikassa

Valmistuin lääkäriksi Helsingin yliopistosta tammikuussa 2016, mutta olen sitä ennen ehtinyt työskennellä kandioikeuksilla lääkärinä Helsingissä jo parin vuoden ajan. Ensimmäinen työpaikkani oli Töölön sairaalassa anestesialääkärin kesäsijaisuus. Sen jälkeen olen tehnyt työtä sisätautivuodeosastolla ja terveysasemalla sekä päivystänyt kaupunginsairaaloissa. Lyhyellä urallani olen hoitanut potilaita vakavasti loukkaantuneista flunssaisiin lapsiin ja nähnyt hoitoketjut monelta terveydenhuollon tasolta käsin. Tapaan lääkärinä ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa: alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä, mielenterveyskuntoutujia, toistuvasti päivystykseen joutuvia vanhuksia, läheisensä menettäneitä ja äkillisen vakavan sairauden kohdanneita. Usein ihmisen sosiaalinen ongelma on todellisuudessa  suurempi vastaanotolle tuova lääketieteellinen oire. Yhdessä potilaan kanssa pyrimme hakemaan ratkaisua ja pohtimaan, miten tästä eteenpäin.

Yksittäiset hoitoratkaisut potilaan kohdalla voivat olla hengen pelastavia tai pienen pieniä edistysaskeleita. Ihmiselämiä pelastetaan ja elämänlaatua kohennetaan kuitenkin myös politiikassa, jossa tehdään suuriin joukkoihin vaikuttavat päätökset. Ongelmien ennaltaehkäisy, sairastuneiden tehokas ja jouheva hoitoonpääsy sekä ammattilaisten työtaakan helpottaminen vaativat vaikuttavaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tarvitaan tiivistä integraatiota sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välillä, vähemmän organisaatiorajoja erikoissairaanhoitoon sekä vahva perusterveydenhuolto, jolla on resursseja koordinoida moniongelmaisten hoitoa ja elämäntilannetta, taata tehokas hoitoonpääsy akuutissa sairaudessa ja järjestää painonhallinta- ja diabetesryhmiä. Toimivassa organisaatiossa potilastietojärjestelmän tiimalasin katseluun ei tulevaisuudessa enää kulu aikaa ja ajanvarausta ja hoidontarpeenarviota hoidetaan ketterämmin kuin massiivisella puhelutulvalla.

Suomi tarvitsee sote-uudistusta potilaiden laadukkaamman ja tasaveroisemman hoidon takaamiseksi. Myös tuottavuuden kasvua täytyy tavoitella, jotta meillä on tulevaisuudessa varaa niin uusiin kehittyviin hoitoihin kuin ennaltaehkäisyn resurssien vahvistamiseen. Helsinki on jo nyt erittäin suuri sote-palveluiden tuottaja, mutta turhat organisaatiomuurit täytyy purkaa perus- ja erikoissairaanhoidon väliltä. Lääkärinä ja poliitikkona haluan varmistaa, että Helsingissä ja Uudellamaalla toteutuu uudistuksen alkuperäinen tavoite terveyserojen vähentymisestä.

Kohti kuntavaaleja

Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon keväällä 2017. Helsinki on minulle rakas kotikaupunki ja mielenkiintoinen ja haasteita tarjoava työpaikka. Poliitikkona tärkein tavoitteeni on tehdä kaupungista asukkaidensa hyvinvoinnin mahdollistaja. Helsingin täytyy kehittyä kaupungiksi, joka entistä vahvemmin houkuttelee uusia asukkaita, ja jonne ihmiset kaipaavat takaisin jo heti lähdettyään.