Asiakasmaksujen korotukset kestämätön tapa rahoittaa sotea

Olin viime viikolla terveystaloustieteenpäivillä, jossa sote-uudistuksessa syntyvien maakuntien rahoitus nousi keskusteluun. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa valtion budjetista. Suomen hallitus on asettanut massiivisen säästötavoitteen ja aikoo survoa säästöt väkisin maakuntien budjetteihin. Vuonna 2020 Uudenmaan rahoituksesta puuttuu alustavien laskelmien mukaan 350 miljoonaa - 10 vuodessa budjettivaje kasvaa 1,2 miljardiin. Valinnanvapaudesta on tulossa iso lisälasku ja lainaakin saa ottaa vain rajoitetusti. Hallitus on ajamassa kestämättömillä säästöillä maakunnat korottamaan terveydenhuollon asiakasmaksuja ja leikkaamaan palveluista.

Tuoretta tutkimustietoa asiakasmaksujen kohdentumisesta

Terveystaloustieteenpäivässä esiteltiin myös uusimpia tutkimustuloksia asiakasmaksujen kohdentumisesta eri väestöryhmiin (Vaalavuo ja Peltola, THL). Vuonna 2015 asiakasmaksuja maksoi 36 prosenttia väestöstä. He maksoivat keskimäärin 169 euroa vuodessa tasasuuruisia (eli muut kuin tulosidonnaiset maksut) maksuja. Kaikissa ikäryhmissä keskimääräiset maksut olivat suurempia alemmissa tuloryhmissä. Keskiarvot piilottavat osittain ryhmiä, joille maksurasite on erittäin merkittävä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, kuinka suurella osalla väestöstä maksut ylittivät tietyn osuuden heidän tuloistaan. 2,3% väestöstä asiakasmaksut ylittivät 10% heidän käytettävissä olevista tuloistaan. Jos mukaan laskettiin matkaomavastuut ja lääkekulut, määrä nousee 3,3 prosenttiin väestöstä. Yli 20% omista tuloista kului  näihin maksuihin 2,1 prosentilla väestöstä.

Asiakasmaksut lisäävät eriarvoisuutta

Pienituloisuus on riski sairastumiselle. THL:n tutkimuksen mukaan asiakasmaksuista kohdistuu heille selvästi suurempi maksurasite kuin muille. Toimeentuloasiakkaille tehdyistä kyselytutkimuksista on selvinnyt, että kolmasosa heistä on jättänyt hakeutumatta lääkäriin rahasyistä (Hannikainen-Ingman 2013). Terveydenhuollon kustannukset pakottavat myös monet hakemaan toimeentulotukea maksujen kattamiseksi.

Terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen lisäisi eriarvoisuutta. Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet hyvinvointierojen kaventumisesta ovat todella kadonneet kauan sitten. Maksujen korottaminen lisää myös toimeentulotukeen liittyvää byrokratiaa ja perintäfirmojen laskuja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulevaisuudessa on varmistettava muilla keinoin kuin potilaiden maksuja korottamalla.

Viitteet

Maria Vaalavuo ja Mikko Peltola: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen väestössä tuloluokittain. THL. Abstrakti Terveystaloustieteenpäivässä 2018.

Hannikainen-Ingman K., Kuivalainen S., Sallila S. (2013) Toimeentulotuen asiakkaiden elinolot ja hyvinvointi. THL.

Kohti hyvinvointieroja kaventavaa strategiaa

Eilen oli Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous. Vaaleissa saamani kaupunkilaisten luottamus liikutti edelleen klikatessani itseni ensimmäistä kertaa läsnäolevaksi kokoukseen. Luottamus tuo vastuuta, ja aionkin perehtyä lujasti asioihin, tehdä työtä helsinkiläisten eteen ja avata päätöksentekoa. Eilen julkaisin ensimmäisen lyhyen valtuustovideoni ja jatkan aktiivista blogikirjottelua.

Luottamustoimet kaupunginhallituksesta ja HUS-hallituksesta

Valitsimme eilen kaupungille osaavan pormestariviisikon, jotka ovat samalla myös kaikki kaupunginhallituksen jäseniä. Valtuuston kokouksen avasi vanhimpana Jörn Donner, mutta pian puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Tuuli Kousa. Minut vahvistettiin kaupunginhallituksen varajäseneksi sekä kaupunginhallituksen elinkeinojaoston varajäseneksi. Myöhemmin minut valitaan vielä HUS:n hallitukseen, joka aloittaa syksyn alussa. Olen innoissani ryhtymässä työhön kaupunginhallitusryhmässä. Siellä linjataan politiikan suuntaa kaupungin kaikilta toimialoilta sotesta kouluihin, nuorisotyöhön ja kaupunkisuunnitteluun. HUS:n hallituksessa viemme erikoissairaanhoitoa kohti tulevaa sotea. Haluan on olla vauhdittamassa Helsingin ja HUS:n välistä yhteistyötä. Nyt on viimeistään muodostettava yhteinen visio siitä, minkälaisen kokonaisuuden haluamme siirtää 2019 maakunnalle.

Keinoja eriarvoisuuden torjuntaan

Valtuustossa käsittelimme myös muutamaa asemakaavaa (mm. Raide-Jokerin varren täydennysrakentamisesta) ja Jätkäsaaren tornihotellin tontin myyntiä. Vihreän valtuustoryhmän viime kauden ryhmäaloite lasten ja nuorten eriarvoisuuden torjumisesta herätti paljon keskustelua. Helsingissä on alueiden välillä edelleen merkittäviä hyvinvointieroja, joiden tasoittamiseksi on kuitenkin tehtävä lujasti töitä. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun. Tietyillä alueilla koulut tarvitsevat lisätukea. Kaupunginosia kehitetään myös kaavoittamalla monipuolisesti erilaisia asuntoja ja panostamalla ympäristön viihtyisyyteen ja sujuvaan liikkumiseen.

Vaikuttavuusmittareita strategiaan

Vierailimme vihreän valtuustoryhmän kanssa toukokuussa Helsingin tietokeskuksessa. Saimme arvokasta tietoa Helsingin nykytilanteesta strategiatyötä varten. Suurimmalla osalla helsinkiläisistä menee valtavan hyvin. 10 prosentilla on kuitenkin vaikeuksia elämänhallinnassa, ja näiden taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia. 20-24-vuotiaista nuorista joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä on erittäin huolestuttavaa. Syrjäytyminen on suuri inhimillinen menetys, mutta myös kallista yhteiskunnalle. Helsingissä miesten alkoholikuolleisuus on 17% suurempaa kuin muualla maassa, mikä työllistää myös suuresti kaupunkimme terveydenhuoltoa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista pieni 10% ryhmä aiheuttaa valtaosan kustannuksista.  Heikompiosaisilla ryhmillä on väliä, ja meidän on palveltava heitä entistä paremmin.

Meidän on asetettava strategiassa tavoitteet eriarvoistumisen jarruttamiseksi Helsingissä, ja valittava rohkeasti myös mittarit, joilla tilanteen muutoksia voidaan seurata. Erityisen tärkeää on saada tietoa poliittisten päätösten ja toimien vaikuttavuudesta. Näin voimme tuottaa resursseillamme mahdollisimman paljon hyvinvointia jokaiselle kaupunkilaiselle.