Olin viime viikolla terveystaloustieteenpäivillä, jossa sote-uudistuksessa syntyvien maakuntien rahoitus nousi keskusteluun. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa valtion budjetista. Suomen hallitus on asettanut massiivisen säästötavoitteen ja aikoo survoa säästöt väkisin maakuntien budjetteihin. Vuonna 2020 Uudenmaan rahoituksesta puuttuu alustavien laskelmien mukaan 350 miljoonaa - 10 vuodessa budjettivaje kasvaa 1,2 miljardiin. Valinnanvapaudesta on tulossa iso lisälasku ja lainaakin saa ottaa vain rajoitetusti. Hallitus on ajamassa kestämättömillä säästöillä maakunnat korottamaan terveydenhuollon asiakasmaksuja ja leikkaamaan palveluista.
Tuoretta tutkimustietoa asiakasmaksujen kohdentumisesta
Terveystaloustieteenpäivässä esiteltiin myös uusimpia tutkimustuloksia asiakasmaksujen kohdentumisesta eri väestöryhmiin (Vaalavuo ja Peltola, THL). Vuonna 2015 asiakasmaksuja maksoi 36 prosenttia väestöstä. He maksoivat keskimäärin 169 euroa vuodessa tasasuuruisia (eli muut kuin tulosidonnaiset maksut) maksuja. Kaikissa ikäryhmissä keskimääräiset maksut olivat suurempia alemmissa tuloryhmissä. Keskiarvot piilottavat osittain ryhmiä, joille maksurasite on erittäin merkittävä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, kuinka suurella osalla väestöstä maksut ylittivät tietyn osuuden heidän tuloistaan. 2,3% väestöstä asiakasmaksut ylittivät 10% heidän käytettävissä olevista tuloistaan. Jos mukaan laskettiin matkaomavastuut ja lääkekulut, määrä nousee 3,3 prosenttiin väestöstä. Yli 20% omista tuloista kului näihin maksuihin 2,1 prosentilla väestöstä.
Asiakasmaksut lisäävät eriarvoisuutta
Pienituloisuus on riski sairastumiselle. THL:n tutkimuksen mukaan asiakasmaksuista kohdistuu heille selvästi suurempi maksurasite kuin muille. Toimeentuloasiakkaille tehdyistä kyselytutkimuksista on selvinnyt, että kolmasosa heistä on jättänyt hakeutumatta lääkäriin rahasyistä (Hannikainen-Ingman 2013). Terveydenhuollon kustannukset pakottavat myös monet hakemaan toimeentulotukea maksujen kattamiseksi.
Terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen lisäisi eriarvoisuutta. Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet hyvinvointierojen kaventumisesta ovat todella kadonneet kauan sitten. Maksujen korottaminen lisää myös toimeentulotukeen liittyvää byrokratiaa ja perintäfirmojen laskuja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulevaisuudessa on varmistettava muilla keinoin kuin potilaiden maksuja korottamalla.
Viitteet
Maria Vaalavuo ja Mikko Peltola: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen väestössä tuloluokittain. THL. Abstrakti Terveystaloustieteenpäivässä 2018.
Hannikainen-Ingman K., Kuivalainen S., Sallila S. (2013) Toimeentulotuen asiakkaiden elinolot ja hyvinvointi. THL.
