Helsingissä ei käyty viime tammikuussa aluevaaleja, vaan kaupunginvaltuusto vastaa jatkossakin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden päätöksenteosta. Olemme kuitenkin murrosvaiheessa, sillä ensi vuonna elintärkeiden palveluidemme rahoitus tulee kokonaan valtiolta. Valtuusto käsitteli tällä viikolla ensi vuoden tärkeimpiä sote-päätöksiä eli palvelustrategiaa. Riittävän rahoituksen osalta katse kääntyy jo eduskuntavaaleihin, sillä sote-uudistuksen rahoitusmallia on saatava korjattua Helsingille ja HUS:lle reilummaksi.
Meillä on Helsingissä suuri hyvinvoiva väestö, mutta samalla terveyserot ovat merkittäviä alueiden ja sosioekonomisten ryhmien välillä. Esimerkiksi asunnottomuus ja päihdeongelmat ovat Suomen haastavimpia juuri Helsingissä. Lisäksi kielien kirjo ja ikääntyneiden määrän nopea kasvu vaativat monipuolisia palveluita. Koronapandemian hoitovelka on edelleen iso taakka. Terveyden tasa-arvon kannalta on oleellista, että emme ota terveyskeskusmaksuja käyttöön.
Terveysasemien on päästävä hoitotakuuseen
Soten palvelustrategia täydentää kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteiden toteuttamista jatkamme edelleen. Toteutamme terapiatakuuta, vähennämme asunnottomuutta ja nopeutamme pääsyä terveysasemalle. Hoitotakuun mukaisiin tavoitteisiin on päästävä ensi vuonna. Vihreille oli tärkeää linjata konkreettisista keinoista omien terveysasemien kehittämiseksi. Henkilöstön pysyvyys ja hoidon jatkuvuus ovat toimivien terveysasemien kulmakivet. Henkilöstö on otettava mukaan parantamaan palveluiden saatavuutta ja yksiköt tarvitsevat lisää päätösvaltaa oman toimintansa kehittämiseen. Vetovoimaisten työyhteisöjen käytännöt on levitettävä muualle kaupunkiin.
Terveysongelmien juurisyihin on vaikutettava ennaltaehkäisyllä
Ennaltaehkäisyn painoarvoa on lisättävä. Palveluiden tarve kasvaa hurjaa tahtia, jos emme pysty myös ennaltaehkäisemään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvun juurisyihin on pureuduttava. Mikään määrä terapiaa ei riitä ilman panostuksia lasten turvalliseen ja onnelliseen kasvuympäristöön. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen on yksi ratkaisu, jota Helsingissä toteutetaan jo vauhdilla. Ennaltaehkäisevässä työssä järjestöyhteistyö on avainasemassa.
Meidän on rakennettava kaupunkia, jossa ihmisten perhetoiveista voi tulla totta
Tänä vuonna on koko maassa syntymässä vähiten lapsia koko mittaushistorian aikana. Helsingin kaupunkistrategian tavoite parhaasta kaupungista perustaa perhe on erittäin tarpeellinen, jotta jokaisen perhetoiveista voisi tulla totta. Kyse on niin ihmisten luottamuksesta tulevaisuuteen ja perhepalveluihin kuin jonoista lapsettomuushoitoihin. Raskauden ja synnytyksen hoitopolkua on uudistettava. Vauvaperheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea.
Päivystysten ruuhkiin on löydettävä ratkaisuja
Päivystysten ruuhkautuminen on HUS:n, Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteinen haaste. Sairastuneelle vanhukselle on erittäin raskasta jäädä päivystykseen odottamaan moneksi päiväksi jatkohoitopaikkaa ja muiden päivystyspotilaiden hoito vaikeutuu. Painotimme soten palvelustrategiassa kahta ratkaisua: kaupunginsairaalaan jatkohoitoonpääsyä on sujuvoitettava ja akuuttihoitoa vietävä entistä enemmän ikääntyneiden kotiin ja hoivayksiköihin.
Palveluiden vaikuttavuutta on parannettava
Tärkeiden sote-palveluidemme rahoitus on niukkenemassa vaarallisesti. Sote-uudistuksen rahoitusmallia on muutettava eduskunnassa, jotta Helsinki ja HUS saisivat tarpeidensa mukaisen rahoituksen. Samalla on kuitenkin selvää, että palveluiden vaikuttavuutta on parannettava. Apotti on ollut erittäin kallis tietojärjestelmäinvesointi, jonka lupaukset tiedolla johtamisen parantamisesta ja käytettävyydestä on lunastettava.
