Koulutus, tiede ja tutkimus ovat Suomen suurimmat vahvuudet. Hyvinvointivaltiomme on rakennettu korkean osaamisen ja siitä syntyneen talouskasvun varaan. Valtio on joutunut velkaantumaan raskaasti ja on tärkeää, että onnistumme taittamaan velkaantumisen tulevalla eduskuntakaudella. Valtiontalouden tasapainottamiseksi ei kuitenkaan pidä leikata tulevaisuudesta ja Suomen tärkeimmistä vahvuuksista. Vihreät linjasivat tänä viikonloppuna, että koulutuksen rahoitus on hallitukseen menolle kynnyskysymys. Vaikeinakin taloudellisina aikoina tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusta tulee priorisoida.
Helsingin Sanomat kirjoitti juuri, että 20-24-vuotiaista helsinkiläisistä miehistä neljännes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja samanikäisistä naisista 15%. Sukupuolten välinen ero on merkittävä, mutta luvut on ylipäätänsä hälyttäviä. Työelämässä tarvitaan toisen asteen tutkintoa. Suomen koulutustaso on välttämätöntä saada nousuun. Samaan aikaan on uutisoitu Suomen oppimistulosten laskusta. Kauhistelu ei politiikassa ole hyödyllistä, vaan suunnan kääntämiseksi tarvitaan johdonmukaista työtä. Minulla on korkea luottamus suomalaisiin opettajiin ja opetushenkilöstöön. He pystyvät varmasti nostamaan suomalaisen koulutuksen takaisin kärkeen, kunhan turvataan työrauha, perusrahoitus ja riittävä oppimisen tuki. Suomen osaamistason nostossa kaikilla koulutusasteilla on merkitystä.
Varhaiskasvatuksen työolot kuntoon
Varhaiskasvatuksessa on kyse sekä lapsen oppimispolun alusta että koko perheen sujuvasta arjesta. Päiväkodissa rakennetaan perustaa oppimiselle ja vuorovaikutustaidoille. Helsingissä on kiireellistä palauttaa perheiden luottamus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Alalle on saatava nostetta parantamalla palkkausta ja työoloja - esimerkiksi vahvemmilla sijaisjärjestelyillä, opettajien ja lastenhoitajien mahdollisuuksilla keskittyä juuri opetustyöhön ja työnohjauksella ja työhyvinvoinnin kohentamisella. Eduskunnassa on huolehdittava valtion budjetissa olevasta koulutuksen rahoituksesta ja varmistettava riittävät koulutuspaikat pääkaupunkiseudulle. Kaksivuotinen esiopetus on laajennettava koko Suomeen.
Työrauhaa peruskouluun ja lähiopetusta ammatilliseen koulutukseen
Peruskouluun on tärkeää antaa rauhaa keskittyä opetustyöhön ja saada koulutusjärjestelmän kivijalka kuntoon. Suomessa jokaisen lähikoulun on oltava hyvä koulu. Valtion tasa-arvoraha ja Helsingin oma tarveperusteinen rahoitus ovat tärkeitä välineitä koulujen eriytymisen torjuntaan. Lasten ja nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat näkyvät kouluissa ja toisella asteella. Apua ja tukea on tärkeä saada matalalla kynnyksellä omassa arkiympäristössä. Ammatillisessa koulutuksessa on panostettava riittävään lähiopetukseen.
Sivistystä ja tiedettä on vaalittava korkeakouluissa
Korkeakouluissa vastataan muuttuvan maailman haasteisiin. Suomeen tarvitaan uutta osaamista ja kunnianhimoista tutkimusta ja tuotekehitystä. Suuri osa maamme nuorista asuu pääkaupunkiseudulla, joten korkeakoulujen uusia aloituspaikkoja tarvitaan erityisesti tänne. Edellisten yliopistoleikkausten painolasti on raskas eikä yhteiskunnallamme ole sellaisiin enää varaa. Perusrahoituksen on oltava vakaata ja ennustettavaa. Suomessa tehdään esimerkiksi omalla alallani lääketieteessä monenlaista huippututkimusta eikä sen edellytyksiä pidä heikentää. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan myös kansainvälisiä tutkijoita Suomeen.
Olen ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingissä. Haluan kansanedustajana palauttaa Suomen koulutuksen kärkimaaksi ja houkuttelevaksi maaksi tehdä tutkimusta ja luoda uraa.
