Koronavirus on edelleen keskellämme

Arki, ihmisten töihinpaluu ja koulujen alku ovat tuoneet mukanaan myös koronatartuntojen nousun sekä testausruuhkan. Helsinki ja HUS ratkovat nyt vimmatusti näytteenoton ja diagnostiikan pullonkauloja. Uusia diagnostiikkalaitteistoja on päätetty hankkia 20 miljoonalla ja lisäkapasiteettia ostetaan yksityiseltä. Kuormitus nousi vauhdilla heti elokuun alussa eikä pahin flunssakausi ole vielä käynnistynyt. Infektioiden jyllätessä joudumme väistämättä pohtimaan testaamisen tarkempaa kohdentamista esimerkiksi pienten lasten kohdalla. Ohjeistuksia on onneksi jo hiukan tarkennettu. Yhteiskuntaa pidetään nyt auki tehokkaalla testaamisella, jäljityksellä ja karanteenimääräyksien noudattamisella. Jos epidemia edelleen kiihtyy ja syksyn flunssakausi pahenee, niin testimäärien on oltava vielä nyt tavoiteltuakin suurempia yhteiskunnan pitämiseksi auki. Haasteen mittaluokka on valtava. 

Onneksi kesä oli epidemian suhteen hyvin rauhallista aikaa. Elämä oli lähes normaalia, varovaisuus mielessä pysyen. Kesäkuu oli kuntapolitiikassa hyvin hektistä ja monia vääntöjä käytiin vielä juhannuksen jälkeenkin. Pitkän etäkokouskauden jälkeen pääsin kesäkuun lopussa myös valtuustosaliin, jossa pidin vihreiden ryhmäpuheen budjetin lähetekeskustelussa. Ei valtuutettuja silloinkaan suurta joukkoa ollut paikan päällä. 

Pidin ensimmäistä kertaa aikuisiälläni kunnon yhtäjaksoisen kolmen viikon kesäloman. Töihinpaluun jälkeenkin olen mökkeillyt, urheillut Vierumäellä ja istunut iltoja Senaatintorin terassilla. Helsingin kesääni on mahtunut rauhallista kotona oleilua, läheisten hääjuhlia, uimista Altaalla ja Kumpulan maauimalassa ja lenkkeilyä Mustikkamaalla ja Kivinokassa. Lisäksi reissasimme Tampereelle ja Keski-Suomeen. Senaatintorin jättiterassi on ollut huippumenestys ja olen itsekin viettänyt siellä usean kesäillan.

Viikonloput tuntuvat nyt jonkin verran hiljentyneen. Omassa lähipiirissäni isompia juhlia on peruttu ja tapaamiset ovat pienissä porukoissa. Helsingin juhlaviikot järjestettiin pienessä mittakaavassa ja Vallilan konepajalla pääsimme viikonloppuna seuraamaan korttelikonserttia parvekkeelta. Sairaaloissa koronapotilaita ei ole vielä paljon - viimeisimpien lukemien mukaan 12 sairaalahoidossa ja teho-osastolla yksi. Varautumissuunnitelmat on kuitenkin tehty ja syksystä ei ole tulossa helppo. Näytteenotto vaatii suuret määrät henkilökuntaa ja hoitojonot ovat jo nyt pitkät. Lisäksi koronatestivastausten odottelu pitää osan henkilökunnasta kotona. Olen päivätöissä tällä hetkellä sijoitettuna teho-osastolle koulutusjaksolle ja lisäksi teen anestesiapäivystyksiä 3-5 kertaa kuussa.

Kuntapolitiikka käynnistyy etäkokouksin. Jää nähtäväksi, voimmeko palata normaaliin koko syksynä. Valtuusto aloittaa syyskauden tällä viikolla kaava-asioilla. Epävarma taloustilanne heijastuu ensi vuoden budjetin rakentamiseen ja samaan aikaan hoitovelkaa ja oppimiseroja on kurottava umpeen. Koulujen pitäminen auki on epidemian hallinnan isoja tavoitteita. Haasteita ei tästä syksystä puutu. Lääkärinä ja kuntapäättäjänä odotan koronarokotetta todella malttamattomasti. Toivottavasti tiedeyhteisö onnistuu kehitystyössä ja Suomi tekee kaikkensa toimivan rokotteen saamiseksi maahamme.

Kohti varovaista yhteiskunnan avaamista

Epidemia etenee Suomessa maltillista tahtia. Rajoitustoimet purevat hyvin ja viruksen leviäminen on saatu niillä hallintaan. Sairaaloissa on lähes liiankin rauhallista, sillä moni jättää nyt akuutissakin tilanteessa hakeutumassa hoitoon. Sydän- ja aivoinfarktit tuskin ovat yhtäkkisesti väestössä vähentyneet, mutta näitä potilaita tulee sairaalaan selvästi vähemmän. Kotiin jääminen akuuteissa oireissa on selvästi vaarallisempaa kuin riski saada koronavirustartunta päivystyksessä. Infektio-oireiset potilaat on päivystyksissä erotettu muista linjoista. 

Sairaaloissa on rauhallinen tunnelma ja kiireetöntä hoitoa aletaan nyt lisätä. Suojavarusteiden riittävyys on edelleen äärimmäisen tärkeä turvata. Korkeaa valmiustasoa tehohoitoa vaativien potilaiden hoitoon täytyy kuitenkin ylläpitää, kun rajoituksia pikkuhiljaa lähdetään keventämään. On vielä arvoitus, kuinka herkästi tartuntojen määrä lähtee kasvuun. Meidän täytyy kuitenkin valmistautua siihen, että joudumme elämään koronaviruksen kanssa pitkään. Oleellista on, että pidämme epidemian hyvässä hallinnassa testauksella, jäljityksillä ja karanteeneilla. Tämä vaatii laajaa näytteenotto- ja testauskapasiteettia, paljon työvoimaa jäljitykseen ja teknologian hyödyntämistä. Suomen hallituksessa pohditaan varmasti kuumeisesti, millaisella aikataululla yhteiskuntaa voitaisiin varoen avata samalla epidemiaa halliten. Tiedeyhteisöä tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tarvittaessa on otettava askelia taaksepäin ja kiristettävä toimia uudelleen, jos tilanne vaikeutuu. 

Viime viikolla kokoonnuimme jälleen etävaltuustoon kotisohvilta ja keskustelua käytiin myöhäiseen iltaan asti. Kyselytunti kului kokonaan koronatilanteeseen ja lisäksi käsittelimme nuorten aloitteita ja Hernesaaren uuden hienon kaupunginosan kaavaa. On tärkeää, että näin kriisiaikoinakin saamme eteenpäin tärkeitä päätöksiä tulevaisuuden Helsingille. Hernesaaren kaupunginosa tuo lähelle keskustaa paljon uusia asuntoja, työpaikkoja, puistoja ja liikuntapalveluja. Ilmastonäkökulmat on otettu alueen suunnittelussa vahvasti huomioon. Uusi Hernesaaren ratikka vie sujuvasti keskustaan ja kävelyn ja pyöräilyn reitteihin panostetaan. Helsingin hienot uudet asuinalueet nojaavat vahvasti toimivaan raideliikenteeseen. Hernesaareen rakennetaan pysäköintipaikat markkinaehtoisesti. Autopaikkanormista luopuminen on yksi tämän valtuustokauden tärkeitä edistysaskeleita. 

Tämän työviikon päätteeksi on vappuviikonloppu. Helsinkiin on suunniteltu kaikkien aikojen etävappua. Siman tekemiseen eivät omat rahkeet riitä, mutta saimme sitä läheisiltä. Viikoittaiseen kauppatilaukseen on listattu munkkiainekset ja ehkäpä grillaamme parvekkeella kotona. Viikonlopuksi tilasin vielä kalliolaisesta ravintola Villdista brunssiherkut. Iloista ja turvallista vappua!

Korona-ajan pääsiäinen

Pääsiäinen oli työntäyteinen, mutta lepopäivinä olen ehtinyt myös nukkua pitkään aamuisin ja käydä suunnistamassa omatoimirasteilla Pirkkolassa. Tahti on vaihdellut viime päivät levollisesta suklaansyönnistä hengästyttäviin yötöihin. Tiistain vietin päivystysvapaalla. Yleensä kotiin päästyäni nukun päiväunia aamupäivällä, mutta viimeistään puoliltapäivin täytyy aktivoitua, ettei rytmi mene sekaisin. Päivystysvapaiden iltapäivät ovat myös otollisia aikoja sopia etäpalavereja. Kuljin pääsiäisen päivystyksiin pääosin junalla ja Uudenmaan liikennettä valvoneet poliisit melkein jo oppivat tuntemaan. Vaunut ovat olleet lähes tyhjiä, joten etäisyyttä on ollut helppo pitää. Ihmiset tuntuvat pitävän pääosin rajoituksista kiinni, vaikka pääsiäisenä ilmeisesti joitain kokeilijoitakin riitti. 

Uudenmaan sulku päättyi

Hallitus päätti eilen lopettaa Uudenmaan eristämisen. Perustuslaillisia edellytyksiä ei epidemiatilanteen perusteella enää ollut. Liikkuminen paikasta toiseen on ihmisten perusoikeus, ja sen rajoittamisen perusteiden täytyy aina olla vedenpitäviä. Tiesulut avautuivat nopeasti ja iltapäivällä tarkastuksia töistä palatessa ei enää ollut. Näihin kummallisiin työmatkoihin ehti jo melkein tottua. Epidemia ei maakuntarajojen avaamisesta huolimatta ole taittumassa. Liikkumista kotimaassa tulee edelleen välttää. 

HUS-alueella tilanne on kehittynyt maltillisesti THL:n matalamman ennustetason mukaan. Tehoilla on paljon koronaan sairastuneita, mutta kapasiteettia on saatu lisättyä. Rajoitukset purevat ja tarvitsemme niitä edelleen tartuntojen kehityksen pitämiseksi hallittavana. Väistämättä herää kuitenkin pohdintaa, kuinka pitkään tilanne voi jatkua. Taloudellisen laman vaikutukset ihmisten terveyteen ovat pitkät ja syvät. Rajoituksia purkaessa terveydenhuollon kantokyvyn on oltava hyvä ja teho-osastoilla valmius korkealla. Voimme joutua aaltomaiseen liikkeeseen, jossa rajoitustoimia vuoroin kevennetään ja tiukennetaan. Testauskapasiteetti on onneksi saatu hyvälle tasolle ja jatkossa kaikki lieväoireisetkin voidaan testata! 

Seuraan yleensäkin jatkuvasti uutisia, mutta tässä korona-arjessa jatkuva uutisvirta viruksesta on ehtymätöntä ja tieteellisiä julkaisujakin tulee kahlattua. Välillä täytyy pystyä irrottautumaan. Iltaisin olisi parempi mennä saunaan tai lukea kirjaa  kuin tuijottaa ruudulta viimeisimpiä koronakäänteitä. Toivottavasti jokaiselta löytyy arjesta tapa rentoutua ja päästää ajatukset levollisiksi. 

Ensimmäinen etävaltuusto

Ennen pääsiäistä kokoustimme Helsingin historian ensimmäisessä etävaltuustossa. Päätöksiä tehtiin kotisohvilta teams-yhteydellä. Aloitamme aina ensin vihreän valtuustoryhmän omalla etäryhmäkokouksella. Valtuusto alkoi klo 18 ja keskusteluja kaavoista käytiin yli kolme tuntia. Päätöksiä on tärkeä saada eteenpäin poikkeusoloista huolimatta. 

Tänään torstaina klo 19-20 pidämme soten apulaispormestari Sannan Vesikansan kanssa koronaliven Helsingin Vihreiden instagramissa. Vastaamme kysymyksiin ja juttelemme koronatilanteesta Helsingissä. 

Mielenterveyden edistysaskelia Helsingissä!

Syysloma on ollut niin aktiivinen kuin rentouttavakin. Olen viettänyt rauhallisia aamuja, käynyt uimahallissa, hoitanut koiraa ja käynyt isovanhempien luona. Kotilomalla ehtii vihdoin tehdä keskeneräisiä asioita, joita ei muuten kiireisessä arjessa ehtisi. Kuntapolitiikka ja tutkimustöiden edistäminen ovat myös mahtuneet viikkoon. Asun juuri avautuneen Triplan läheisyydessä, joten sitä täytynee käydä vielä loppuviikosta ihmettelemässä. 

Terapiatakuun edistäminen Helsingissä

Viime viikon valtuustossa käytiin taas yömyöhään keskustelua pitkästä listasta. Vihoviimeisenä käsittelimme aloitteeni psykologeista terveysasemille. Puhe mielenterveydestä jää mielestäni turhan usein yöaikaiseksi väsyneeksi keskusteluksi. Vastauksessa aloitteeseeni oli paljon hyvää ja olemme viime vuodet tehneet vihreissä paljon työtä juuri Helsingin mielenterveyspalvelujen puolesta. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskukseen on avautumassa palvelupiste Mieppi, jonne perustetaan uusia psykologin virkoja. Valtuustokollega Alviina Alametsä teki asiasta aloitteen pari vuotta sitten ja nyt asia on edennyt! Ilokseni myös potilaiden pääsy lyhytterapioihin on parantumassa, sillä palvelupisteestä voidaan ohjata suoraan lyhytterapiaan. Tein perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioista aloitteen keväällä 2018. Lisäksi kaikissa tämän kauden aiemmissa budjettineuvotteluissa olemme saaneet tärkeitä rahallisia panostuksia mielenterveyteen. 

Kaupunginhallituksessa saimme läpi tärkeän linjauksen aloitteeseeni: psykososiaaliseen hoitoon tulee päästä alle kuukauden kuluessa. Terapiatakuu pitää siis saada toteutettua Helsingissä. Tavoitteena on Myllypuron kokemuksien perusteella saada levitettyä mielenterveyden palvelupisteet laajemmin Helsinkiin. Terveysasemille tarvitaan moniammatilliset mielenterveystiimit psykologeineen ja riittävät voimavarat potilaiden hoitoon. 

Miksi moniammatillisia mielenterveystiimejä tarvitaan?

Mielenterveyden häiriöt koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista lähipiirissä tai omakohtaisesti. Masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti perusterveydenhuollossa kunhan siellä on toimivat tiimit ja resurssit siihen. Varhainen ja oikea-aikainen hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa. Liian moni ongelma pääsee pitkittymään ja pahenemaan. Nuoren ihmisen joutuminen eläkkeelle masennuksen vuoksi on yhteiskunnaltamme iso epäonnistuminen. 

Nopea pääsy perusterveydenhuollossa psykososiaaliseen hoitoon, keskusteluapuun ja lyhytterapiaan vähentävät tarvetta psykiatriselle erikoissairaanhoidolle ja pitkäaikaiselle kuntoutusterapialle. Helsingin psykiatrisilla poliklinikoilla on ilmennyt monia mediassakin nousseita ongelmia. Näihin haetaan ratkaisuja, mutta olennaista on myös varmistaa riittävä psykososiaalinen hoito perustasolla. 

Helsingissä terveysasemilla psykososiaalista hoitoa toteuttavat osaavat mielenterveys- ja päihdehoitajat, mutta tarve hoidolle on valtava ja potilasmäärät suuria. Moniammatillisuuden vahvistamisesta voitaisiin hyötyä Helsingissä ja psykologit toisivat arvokasta lisäosaamista terveysasemien tiimeihin. Monissa kaupungeissa terveysasemilla työskentelee psykologeja ja Helsingissäkin meillä on esimerkiksi koulu- ja neuvolapsykologeja. 

Mielenterveystyön vahvistamisella voisimme miettiä myös ammattilaisten työjakoa uudelleen. Ollessani itse terveyskeskustyössä mielenterveysongelmien hoito tuntui varsin lääkärivetoiselta. Diagnoosi ja lääkitys ovat harvoin potilaan ensimmäinen toive, vaan nopea keskusteluapuun pääsy on avainasemassa. Ohjataan potilaat suoraan oikealle ammattilaiselle.

Lisää ennaltaehkäisevää vanhemmuusvalmennusta!

Käsittelimme tämän viikon valtuustossa Tehtaankadun ala-asteen remonttia ja keskustelua sisäilmaongelmista käytiin laajasti. Helsingillä on valtavasti korjausvelkaa ja sisäilmakorjaushankkeet on saatava nopeasti käyntiin. Ennen kesää on jäljellä pari valtuuston kokousta, joissa käsittelemme vielä ison määrän aloitteita sekä viime vuoden tilinpäätöstä. Kokousillat ovat pitkiä, mutta myöhäiset kotimatkat valoisia ja lämpimiä.

Jätin myös aloitteen vanhemmuusvalmennuksen laajentamisesta kaikille sitä tarvitseville perheille. Ennaltaehkäisevillä palveluilla voimme saada paljon aikaan.

--------------------------------------------------

Matalankynnyksen vanhemmuusvalmennusta vahvistettava

Perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita on parannettava. Orastavat ongelmat tulisi tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja tarjota tukea perheille ajoissa. Viime vuosina lähetteet lastenpsykiatrialle ovat lisääntyneet huomattavasti ja lasten käytöshäiriöt näkyvät myös päiväkotien ja koulujen arjessa. Tämän kehityksen kääntämiseksi perustason palveluita pitää parantaa kuten kaupunkistrategiassa linjataan.

Vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia vanhemmuuden tukimuotoja on useita. Vanhemmuusvalmennus antaa vanhemmille keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa sekä ohjausta käytösongelmien ratkaisemiseen.

Turussa on kaikissa neuvoloissa käytössä Voimaperheet - toimintamalli, jossa 4-vuotiaan lapsen tarkastuksessa arvioidaan psykososiaalista toimintakykyä ja pyritään tunnistamaan varhain perheet, jotka voisivat hyötyä vanhemmuusvalmennuksesta. Kaikilla seuloituilla perheillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen.

Helsingin perheneuvolassa on myös erilaisia tukimuotoja vanhemmuuden tukeen kuten Ihmeelliset vuodet -ryhmävalmennus. Ryhmämuotoinen sopii osalle perheistä, ja osa voisi hyötyä esimerkiksi Voimaperheet -toimintamallin yksilöllisestä tuesta puhelimen ja netin kautta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä laajennetaan vanhemmuusvalmennusta siten, että kaikilla perheillä, jotka kokevat tarvitsevansa tukea vanhemmuteen, on mahdollisuus osallistua siihen. Riskiperheet pyritään myös tunnistamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa ja ohjaamaan toiminnan pariin.

Kaupunginvaltuustossa 8.5.2019

Reetta Vanhanen

Mielenterveysongelmia on hoidettava tehokkaasti jo perusterveydenhuollossa

Tein viime keväänä aloitteen lyhytterapioiden lisäämisestä perusterveydenhuollossa, ja se käsiteltiin tämän viikon valtuustossa. Olen kesäkuusta lähtien työskennellyt lääkärinä helsinkiläisellä terveysasemalla ja nähnyt entistä tarkemmin vallitsevan tilanteen. Kaupunginvaltuutettuna pyrin parhaani mukaan vaikuttamaan mielenterveystyön resursseihin.

Haluan terveyskeskuslääkärinä tarjota masentuneelle tai ahdistuneelle ihmiselle parasta mahdollista hoitoa. Rauhallinen kohtaaminen ja kuuntelu ovat ensikäynnillä avainasemassa - käytännössä 30 minuutin vastaanottoaika venyy lähes poikkeuksetta. Tilanteen kartoittaminen, mahdollisen alustavan diagnoosin asettaminen, vakavien häiriöiden poissulku ja jatkosuunnitelman tekeminen vievät aikaa. On lieväoireisia potilaita, joille riittää vain terveyskeskuslääkärin seuranta ja mahdollisuus ottaa yhteyttä tilanteen vaikeutuessa, mutta suurin osa tarvitsee nimenomaan keskusteluapua ja lyhytpsykoterapiaa. Osa toivoo lääkitystä ja se lääkärinä onkin helpointa määrätä, mutta yksinään se hyvin harvoin riittää.

Liian pitkät jonot psykiatriselle sairaanhoitajalle

Lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön hoito kuuluu perustasolle ja silloin on oltava myös resursseja hoitaa näitä sairauksia. Perustasolla työskenteleekin osaavia psykiatrisia sairaanhoitajia. Käytännössä hoitoonpääsy on kuitenkin hidasta. Useimmin potilas saa soittoajan mielenterveyshoitajalle noin 2 viikon päähän. Silloin varataan varsinainen ensimmäinen vastaanottokäynti, joka lopulta asettuu siis vähintään 1,5-2 kuukauden päähän ensikontaktista. Potilaat ovat myös herkkiä putoamaan hoidosta ja usein ensimmäinen varattu aika voi jäädä väliiin. Keskusteluapuun pääsy voi käytännössä venyä siis esimerkiksi 3 kuukauden päähän - tämä näkyy arkityössäni. Pahimmillaan potilaan työkyky on tässä välissä laskenut ja hän on joutunut jäämään sairaslomille. Suurten potilasmäärien vuoksi mielenterveyshoitajalle ei pääse kovin usein ja hoitojaksot myös jäävät hyvin lyhyiksi.

Lyhytpsykoterapiat ovat vaikuttavaa hoitoa

Osalle potilaista valitaan jo alkuvaiheen hoidossa tavoitteeksi pääsy Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Tähän vaaditaan 3 kuukauden hoitojakso, kriteerien täyttyminen ja psykiatrin B-lausunto. Kuntoutuspsykoterapia on intensiivistä hoitoa, joka kestää 1-3 vuotta. Moni tarvitsee ja hyötyykin siitä merkittävästi. Tässä näkyy kuitenkin psykoterapiajärjestelmämme nurinkurisuus. Jos potilaalle olisi jo nopeasti alkuvaiheessa tarjota esimerkiksi 10 kertaa lyhytpsykoterapiaa, vuosia kestävää kuntoutuspsykoterapiaa ei välttämättä tarvittaisi. Tämä on tottakai valtakunnallinen ongelma emmekä kaupunkina voi yksinään korjata järjestelmän ongelmaa.

Voimme Helsingissä kuitenkin vaikuttaa siihen, että tarjoamme mielenterveyspotilaalle nopeasti ja alkuvaiheessa tehokasta psykoterapeuttista hoitoa. Nyt hoitoonpääsy on hidasta ja riittämätöntä. Kaupunginhallitus hyväksyikin tärkeän linjauksen. Psykiatriselle sairaanhoitajalle on päästävä nykyistä nopeammin ja keinoja lyhytpsykoterapian lisäämiseen on selvitettävä. Pystymme perusterveydenhuollossa hoitamaan hyvin mielenterveyspotilaita, kunhan siihen vain annetaan resursseja.

Alkusyksyn kuulumisia

Syksyn alku on aina innostavaa aikaa ja olen kesällä kerännyt voimia jännittäviin uusiin haasteisiin. Kesä meni pääosin töissä, mutta luottamustoimet sentään olivat lomatauolla. Heinäkuun vapaaillat ja viikonloppujen seikkailut ovat olleet kesälomani, vaikka päivät vietinkin uudessa terveyskeskustyössä. Elokuun pari päivystysyötä tarjosivat myös näköalapaikan Helsingin festaritunnelmaan (enimmäkseen sen nurjaan puoleen). Olen nauttinut kesästä sekä Helsingissä että mökeillä. Viikonloppujen reissut ovat suuntautuneet Keski-Suomeen Laukaalle, Fiskarsiin ja Mathildedaliin. Helsingin kesässä parasta olivat pyöräily, Korkeasaari ja Vallisaari.  

Olen aiemmin työskennellyt Helsingin kaupungilla lääkärinä Malmin terveysasemalla, sairaalapäivystyksissä ja vuodeosastolla - ja viihtynyt jokaisessa paikassa. Parin tutkimusvuoden ja yksittäisten sairaalatyöpätkien jälkeen olen taas uudessa ja hauskassa työssä terveysasemalla. Vaihtelevat työpäivät, mukava tiimi ja jatkuvuus hoitosuhteissa ovat parasta terveyskeskustyössä, vaikka tulevaisuudessa ajattelenkin työskenteleväni sairaalassa. Kirjoitan syksyn mittaan lisää ajatuksiani perusterveydenhuollosta. Töiden ja luottamustoimien lisäksi yritän viimeistellä väitöskirjaani, ja toiveissa on väitellä ensi vuoden puolella.

Kaupunginvaltuustossa olemme jo aloittaneet syyskauden ja harmillisesti ensimmäisessä kokouksessa hävisimme äänestyksen Sörnäisten tunnelin kaavasta. Investointipäätöstä ei ole vielä tehty, ja toivottavasti 160 miljoonan autotunnelia ei lopulta päädytä rakentamaan. Näin suuret investoinnit on punnittava tarkkaan, ja hyötyihin nähden hintalappu on liian suuri. Syksyn merkittävimpiä päätöksiä on ensi vuoden budjetti. Neuvotteluissa on löydettävä lisää rahaa lähes kaikille toimialoille - Helsingillä ei ole varaa säästää esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisystä tai liikuntapaikoista.

HUS:ssa käsittelemme syksyn mittaan ensi vuoden talousarviota. Päätös Helsingin päivystävien sairaaloiden siirrosta HUS:lle sekä uuden potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto Vantaalla ovat suurimpia tulevia muutoksia. Elokuussa valittu uusi toimitusjohtaja Juha Tuominen aloittaa tammikuussa. Olin itse mukana toimitusjohtajan haastattelutyöryhmässä ja pitkän tien päätteeksi teimme parhaan mahdollisen valinnan.

Sote-uudistus on eduskunnassa melkoisessa solmussa, ja en jaksa enää uskoa sen etenemiseen. Maakunnissa on tehty valmistelua jo pitkään. Toivottavasti seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi keväänä voitaisiin jo tehdyn valmistelun päälle rakentaa tasapainoinen ja järkevä sote-ratkaisu.

Syksyllä kirjoittelen blogiin kuntapolitiikasta, soten käänteistä ja terveyskeskustyöstä.

Nuorten kaupunki

Helsingin Nuorisoneuvosto (vanha Ruudin ydinryhmä) oli eilen valtuustossa esittelemässä nuorten aloitteita. Helsingissä nuorten vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet varsin verkkaista tahtia ja työtä on vielä tehtävä. Nuorisoneuvoston vaalien äänestysprosentti oli viime vuoden puolella noususuuntainen 39,9%. Osallisuuden tunne ja yhteiskunnallinen aktiivisuus nuorena heijastuvat äänestysintoon myös tulevaisuudessa. Olen itse päässyt vaikuttamaan jo yläasteikäisenä Nurmijärven nuorisovaltuustossa - tästä on vajaa 15 vuotta. Siitä on jäänyt vaihtelevia kokemuksia. Ympäristölautakunnassa käsiteltiin lähinnä naapurien välisiä ojariitoja eikä työskentely ollut kovin motivoivaa. Koululautakunnassa taas oli todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.

Nuoria on kannustettava aloitteiden tekemiseen

Nuoret voivat jättää aloitejärjestelmän kautta aloitteita kaupungille, mutta vastaaminen niihin on ollut kankeaa. Viranhaltijoiden vastaukset ovat viipyneet pitkään ja sisältö ei ole ollut ymmärrettävää. Nuorisoneuvosto vaati erityisesti selkokielisiä ja kannustavia vastauksia aloitteisiin. Niihin ei voida aina vastata myöntävästi, ja tämän nuoret ymmärtävät, kun perustelut ovat selkeät. Aloitteiden tekijöille täytyy myös taata mahdollisuus käydä vuoropuhelua valmistelijoiden kanssa. Myös valtuutettujen ja nuorten vaikuttajien yhteistyötä on lisättävä. Olen itse menossa ensi viikolla nuorten aloiteasema-tapahtumaan sparraamaan heitä aloitteiden valmistelussa.

Lisää vaikuttamismahdollisuuksia nuorille

Valtuustossa tehtiin useampia valtuuston toivomuksia (ponsia), jotka kaikki hyväksyttiin selvitettäväksi. Nuorten aloitteiden käsittelyyn halutaan maksimissaan 3 kuukauden vastausaika, kummivaltuutettumalli sekä osallistuminen lautakuntien työskentelyyn halutaan selvittää ja aloitejärjestelmän siirtoa kuntalaisaloitesivun yhteyteen harkitaan. Nuorisoneuvoston edustajat nostivat puheenvuorossaan erityisesti tulevan keskustakirjaston Oodin nuorisotyön. Oodista tulee nuorten olohuone laajoilla aukioloajoilla, ja nuorisotyöllä siellä on paljon merkitystä. Aloitteiden joukossa oli myös toive Falkullan hevostallin tilanteen kohentamisesta - toivon, että löydämme sille jatkossa rahoituksen.

Kävelijän Helsinki

Kaupunginvaltuusto katsoi eilen seuraavaan vuoteen. Keskustelimme tulevista tavoitteista ja talousarviosta. Nostin valtuustopuheessani kävelyn merkityksen Helsingille - sitä ei saa unohtaa, kun kasvavaa kaupunkia rakennetaan. Lisäksi Jätkäsaaren Bunkkeri pääsi vihdoin etenemään. Hurjaa vauhtia rakentuvassa Jätkäsaaressa tarvitaan uimahallia ja liikuntatiloja. 

--------------------------------------

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Kaupunkilaisten liikkumisen lisääminen on tärkeä tapa edistää hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntapaikat ja harrastusmahdollisuudet ovat keskeisiä, mutta kaikkein yksinkertaisinta on lisätä kävelyä ja pyöräilyä. Helsinkiä pitääkin rakentaa myös kävelijälle. Jos oman kodin lähiympäristö on viihtyisä ja reitit sujuvia, niin helpoin tapa harrastaa liikuntaa on avata kotiovi. Helsinki tarvitsee lisää kävellen tehtyjä matkoja töihin, kouluun, kauppaan ja lähimetsään.

Urbaaneja reittejä ja lähiluontoa

Kaupunkistrategiassa haluamme lisätä kävelyn suosiota ja tähän on myös panostettava. Tämä ei tarkoita ainoastaan kävelykatujen lisäämistä keskustaan, vaan viihtyisten ja turvallisten reittien rakentamista kaikkia kaupunginosia ja lähiöitä myöten. Monen helsinkiläisen asuinalueelta pääsee nopeasti luontoon, mutta myös urbaanissa ympäristössä pitää luoda kiinnostavia ja kutsuvia kävelyreittejä. Katutila on suunniteltava kevyen liikenteen ehdoilla: kävelijöille on varattava riittävästi tilaa ja pyörätiet on tarvittaessa erotettava jalkakäytävistä ja merkittävä selkeästi. Lisäksi on huomioitava erilaisten liikkujien tarpeet esimerkiksi reittien esteettömyydellä ja riittävän lähekkäisillä levähdyspaikoilla. Kävelijät on huomioitava paremmin myös tietöiden poikkeusjärjestelyissä.

Kävelykeskustan laajentaminen parantaisi merkittävästi keskustan houkuttelevuutta. Strategiassa Kokoomuksen vaatimuksesta kävelykeskustan kehittäminen sidottiin kuitenkin keskustatunnelin edellytysten selvittämiseen. Toivon hartaasti, että tärkeä tavoite ei jää panttivangiksi pimeään keskustatunneliin. Kävelyn olosuhteita on parannettava myös keskustassa vauhdilla jo nyt.

Psykososiaalista tukea on vahvistettava saattohoidossa!

Tammikuu on kulunut tiiviisti luottamustehtävissä ja vuoden toisessa valtuustossa käsiteltiin Myllypuron peruskoulun laajentamista sekä asemakaavoja Katajanokalla ja Pohjois-Haagassa. Hyväksyimme myös varastopalvelujen siirron HUS:lle ja päätimme Emma Karin valtuustoaloitteen pohjalta käynnistää selvityksen Helsingin irtautumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Helsinki on Fennovoimassa mukana Vantaan Energian osakkuutensa kautta. Irtautuminen ei missään nimessä ole helppo tie, mutta mahdollisuudet onnettomasta hankkeesta eroon pääsemiseksi pitää selvittää. 

Jätin valtuustossa myös aloitteen psykososiaalisen tuen vahvistamiseksi elämän loppuvaiheen hoidossa. Toivon, että Helsingissä jokainen palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa oleva potilas saa keskusteluapua niin osastoilla, poliklinikalla kuin kotisairaalassa. Aloitteeni teksti on alla.

-----------------------------------------------

Psykososiaalisen tuen vahvistaminen elämän loppuvaiheen hoidossa

Psykososiaalinen tuki on oleellinen osa palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja elämän viimeisten viikkojen saattohoitoa. Helsinki on sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa kolmiportaisessa mallissa B-tason yksikkö. Tämän tason vaatimuksena ovat lukuisat erityistyöntekijät mukaan lukien psykososiaalisen tuen ammattilaiset.

Kotisairaala hoitaa tällä hetkellä merkittävän osan palliatiivisessa hoidossa olevista potilaista, mutta siellä psykiatriset sairaanhoitajat eivät ole kuuluneet hoitotiimiin. Jos potilaalla on erityisen vaikea psykososiaalinen tilanne (esimerkiksi pieniä lapsia), on hän voinut saada lähetteen Terhokotiin. Terhokotiin pääsyn kriteerit ovat kuitenkin hyvin tiukat, ja suurimmalla osalla palliatiivisen hoidon potilaista on tarve psykososiaaliseen tukeen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki vahvistaa psykososiaalista tukea osana palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kokonaisuutta sekä lisää psykososiaalista tukea myös kotisairaalan potilaille.

Kaupunginvaltuustossa 31.1.18

Reetta Vanhanen

Kertomus vuodesta 2017

Viime vuosi oli monen uuden alku, työntäyteinen, käänteissään vauhdikas ja ehkä kaikkein paras tähän mennessä. Tasan vuosi sitten tammikuun alussa suunnittelimme kuumeisesti kuntavaalikampanjaa, johon keväällä kului suurin osa vapaa-ajastani. Kaupunkilaisten osoittama luottamus on ollut valtuustotyön loputon voimavara. Kevään täysien aikataulujen keskellä ehdin onneksi käydä hengähtämässä Lapin luonnossa helmikuisella hiihtoreissulla. Saariselän lumisiin maisemiin haluan vielä palata.

Viime vuosi on kulunut tutkimustöissä. Väitöskirjan tekeminen on pitkää kärsivällisyyttä vaativa laji, mutta kyllä minusta vielä tohtori tulee! Vastapainoksi olen päivystänyt sairaalassa monet illat ja viikonloput. Joululoman olen tehnyt innolla kliinisiä töitä mahtavassa työyhteisössä. Vaikka sairaalatyössä onkin paljon rutiinia, pysäyttävät potilastilanteet, tarinat ja menehtymiset kerta toisensa jälkeen. Monitorin kammiovärinä tai asystole voi olla rauhallinen tai dramaattinen tapahtuma, mutta niitäkin tilanteita enemmän ravistelee ihmisen tunneskaalan kohtaaminen.

Kaupunginvaltuuston lisäksi sain huippukiinnostavat luottamustoimet HUS:n hallituksesta ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Helsinkiin saatiin viime vuonna aikaiseksi kelpo strategia seuraaviksi neljäksi vuodeksi ja budjettineuvotteluissa saavutimme vihreän ryhmän voimin tärkeitä lisärahoja vanhusten kotihoitoon, kouluterveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin. Paperittomien terveydenhuolto hyväksyttiin valtuustossa lopulta niukalla enemmistöllä. Paperittomia hoitavana lääkärinä iloitsen inhimillisestä ja järkevästä päätöksestä. Tein valtuustoaloitteet nuorten maksuttomasta ehkäisystä ja liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista. Maksuton ehkäisy tulee vihdoin valtuuston päätettäväksi nyt tammikuussa. HUS:ssa sote-uudistukseen valmistautuminen jatkuu, Haartmanin ja Malmin päivystysten siirtoa HUS:lle valmistellaan ahkerasti, Siltasairaalan rakentaminen alkaa ja syyskuussa avautuu Uusi lastensairaala. Pohdinnat uuden toimitusjohtajan valinnasta alkavat myös Aki Lindenin eläköitymisen lähentyessä. 

Valtuustossa pitämäni puheenvuorot löytyvät täältä: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/jasenet/puheenvuorot?cn=jasen-vanhanen-reetta

Politiikan harrastaminen tarkoittaa pitkiä kokouksia, mutta onneksi elämässä ovat myös tanssitunnit, tennistreenit, iltarastit ja myöhäisillan saunarentoutumiset. Haaveita vuodelle 2018: Suomelle toivon järkeviä sote-päätöksiä ja itselleni väitöskirjan vauhdikasta etenemistä ja Lapin lomaa. Kevään jälkeen aloitan uudet työt perusterveydenhuollossa, joten erikoistumisenkin alku häämöttää. Luottamustehtävät jatkuvat, mutta minusta tulee myös Uudenmaan sairaalapesula oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Helsinki kritisoi hallituksen valinnanvapausesitystä

Helsingin kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona tänä vuonna viimeisen kerran ennen joulutaukoa ja keskustelimme pitkään Suomen hallituksen valinnanvapausesityksestä. Kaupunginhallituksen pohjaesitys lausunnoksi oli kriittinen, mutta kokoomus toi oman vastaesityksensä ja jäi sen kanssa yksin. Kannatusta ei tullut kaikilta omiltakaan ja erityisesti Sirpa Asko-Seljavaara kritisoi väsymättömästi oman puolueensa puheita. Valtuustossa hyväksyimme myös Pakilaan ja Herttoniemen sairaala-alueelle uuden kaavan. Herttoniemen sairaala tullaan myöhemmin sulkemaan ja tilalle rakennetaan asuntoja.

Hallituksen ehdottama valinnanvapaus ei auta heikompiosaisia

Suomen hallitus on tällaisella valinnanvapausesityksellä nopeuttamassa pääsyä flunssapolille - mutta ei kasvattamassa kansanterveyttä tai hillitsemässä kustannuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että pieni paljon palveluita tarvitseva ryhmä tuottaa 70-80% sote-kustannuksista. Jos haluamme todella puuttua kasvaviin kustannuksiin, meidän on panostettava tähän potilasryhmään. Helsingissä onkin tehty hienoa työtä tämän tavoitteen eteen. Kokoamme yhteensovitettuja palveluita isoihin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja tuomme niihin sosiaalipalveluita. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa riittää vielä parannettavaa, mutta suunta on hyvä.

Nykyisessä hallituksen esityksessä näiden laadukkaiden integroitujen palvelujen pyörittämiseen ei jää paljoa rahaa. Sen sijaan resurssit valuvat työterveyshuollossa asioivien potilaiden kapitaatiokorvauksiin. Uudellamaalla merkittävä osa asukkaista on yksityisen lääkärikeskuksen tarjoamassa työterveyshuollossa. Yrityksillä on erittäin suuri kannustin listata ensimmäisenä omat työterveysasiakkaansa, joille heidän ei tarvitse edes tuottaa sote-keskuksen palveluita. Maksamme siis julkista rahaa tyhjästä ja samalla mahdollisuudet tarjota perusterveydenhuoltoa paljon palveluita tarvitseville heikkenevät.

Miten tähän on päädytty?

Sote-uudistuksen ainoa peruste tuntuu nykyään olevan, että jokin uudistus on saatava valmiiksi. Nykytilannetta huonomman soten rakentaminen on kuitenkin vastuutonta. Asiantuntijat ovat todenneet säästötavoitteet täysin epärealistisiksi, jos hallituksen esitys toteutuu. Kokoomuksen ja keskustan poliittisten unelmien yhdistäminen ei yksinkertaisesti tuo potilaille parempaa hoitoa. Viime syksynä kokoomus vaati lakiesitykseen myös laajan valinnanvapauden erikoissairaanhoitoon ohittaen täysin lain valmistelleet virkamiehet ja asiantuntijaryhmän.

Ratkaisun avaimet lyhyesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille (joita pitäisi olla 5-12) olisi itsessään jo suurimpia uudistuksia koskaan. Se olisi toteutettava ensin ja yhteensovitettava perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Maakunnat tarvitsevat verotusoikeuden järjestämisvastuun toteuttamiseen. Tutkimus ja sote-ammattilaisten koulutus on turvattava valtiorahoituksella, ja maakunnille on luotava selkeät kannustimet tutkimuksen tekoon ja innovaatioiden tuottamiseen. Valinnanvapautta on edistettävä maakunnissa kokeilujen kautta käyttämällä palveluseteleitä, kokonaisulkoistuksia ja henkilökohtaista budjettia.

Helsinki mukaan etsimään ratkaisuja Vallilan konepajalle

Tällä viikolla valtuusto hyväksyi kaupunkistrategian! Keskiviikon kokouksessa käsittelimme myös Korkeasaaren säätiöittämisen sekä suuren joukon valtuutettujen tekemiä aloitteita. Helsinkiin tulee rakkauden metsä Vuosaareen ja Kivinokka suojellaan Helsingin luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle!

Teollisuuskadun kehittämisessä konepajalla on keskeinen rooli

Valtuustossa keskustelimme myös Vallilan konepajasta Tuomas Rantasen tekemän erinomaisen aloitteen pohjalta. Tuoreessa kaupunkistrategiassa linjataan Teollisuuskadun akselin kehittämisestä työpaikka-alueena ja keskustan laajentamisalueena. Ratkaisun löytäminen Vallilan konepaja-alueelle on keskeinen osa Teollisuuskadun kehittämistä. Alueelle on noussut valtavasti asuntoja. Konepajalla on suuri potentiaali paitsi palvella alueen asukkaita ja muita kaupunkilaisia myös houkutella turisteja kaupunkikulttuurilla.

Konepaja elää tällä hetkellä välitilassa. VR ei ole löytänyt rakennuksille ostajaa, ja tämän hetkisillä toimijoilla on vain lyhyet vuokrasopimukset. Asemakaava mahdollistaa paljon monipuolisia toimintoja ravintoloista kulttuuriin ja liikuntapalveluihin.  Viranhaltijoiden laatimassa aloitevastauksessa rakennusten ostoa ja kaupungin perustamaa kiinteistöyhtiötä ei kuitenkaan nähdä tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Kiinteistöyhtiön pyörittämiseen liittyisi paljon epävarmuustekijöitä ja liiketoiminnallisia riskejä. Helsinki on myös aktiivisesti pyrkinyt vähentämään tilaomaisuutta. Kaupunginhallitus linjasi kuitenkin, että Helsingin tulisi yhdessä rakennusten omistajan selvittää mahdollisuudet ideakilpailun järjestämiseksi Konepaja-alueen tulevaisuudesta. Toivon lämpimästi, että kaupunki tekee kaikkensa eri toimijoiden tuomiseksi yhteen. Konepajan välitilan jatkuminen ei ole kenenkään etu.

Konkretiaa tavoitteisiin - sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona 6 tuntia eli puhetta kaupunkistrategiasta riitti. Valtuuston kyselytunnilla keskustelimme Helsingin lastentarhaopettajapulasta sekä kaupungin turvallisuustilanteesta Turun iskun jälkeen. Strategiasta ryhmillä on laaja sopu - joskin perussuomalaiset esittivät hylkäystä. Toivoin omassa puheenvuorossani konkretiaa osittain abstraktien kirjauksien ympärille.

Kriittiset vuodet sote-palveluiden kehittämiselle

Helsinki on vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista vielä ainakin vuoteen 2020 asti. Kaupunkistrategian pohjalta palveluita voidaan kehittää ja uudistaa, kunhan asetetaan konkreettiset tavoitteet. Seuraavat pari vuotta ovat erittäin kriittisiä sekä palveluiden parantamisen että sote-uudistukseen valmistautumisen osalta. Yksi tärkeä askel on yhteensovittaa Helsingin lähes ainoana kuntana Suomessa tuottama erikoissairaanhoito HUS:n kanssa.

Sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne hoitopaikakseen. Moniammatillisen tiimityön lisääminen on ollut hienoa edistystä. Palveluiden sujuvuuden kannalta digitaaliset palvelut ovat keskiössä. Strategian kirjaus sähköisten palveluiden lisäämisestä ei saada jäädä vain johtajien tekoäly-koulutukseen. Konkreettinen tavoitteemme on, että jokaiselle terveysasemalle pitää ottaa käyttöön sähköinen yhteydenotto. Myös sosiaalityöhön tarvitaan lisää sähköisiä palveluita.

Sote-palveluista on puuttunut myös systemaattinen palautteen kerääminen. Tarvitsemme asiakkailta palautedataa kehitystyötä varten. Automatisoitu palautekysely esimerkiksi tekstiviestillä käynnin jälkeen on nykyaikainen käytäntö.

Nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava

Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut tapetilla viime aikoina. Lähetemäärät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet massiivisesti. Apulaispormestarimme Sanna Vesikansa on onneksi tarttumassa tähän ja myös strategiakirjaus lasten ja nuorten hoitoketjun vahvistamisesta on toteutettava kunnianhimoisesti. Perustason toimijoiden yhteistyötä toistensa sekä nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistettävä. Myös kouluterveydenhuollon resursseja on pohdittava uudelleen. Tällä hetkellä siellä pystytään juuri ja juuri tekemään lakisääteiset terveystarkastukset. Psyykkisesti oireilevat ohjataan terveysasemalle tai kirjoitetaan lähete psykiatrialle. Nuoren kannalta kouluterveydenhuolto olisi kuitenkin paras paikka tarjota ensivaiheen hoitoa ja tukea mielenterveysongelmiin.

Strategia on antaa hienot lähtökohdat – nyt pitää alkaa töihin.

Liikkuva päivystysyksikkö kotihoidon tueksi

Ensihoito on Helsingissä pulassa. Yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona kotihoidon turvin. Jos asiakkaan vointi heikkenee, niin kotihoidolla ei ole usein muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi. Myös palveluasumisessa ja laitoshoidossa turvaudutaan suhteellisen herkästi ensihoitoon, kun sairaanhoidollista osaamista ei esimerkiksi ilta-aikaan ole muuten saatavilla.

Sekä kuljetus päivystykseen sekä siellä odottelu on vanhukselle raskasta. Jokainen akuuttitilanne tai yleistilan heikentyminen ei vaadi sairaalan arviota, vaan hoitoa on vietävä kotiin. Pahimmillaan sairaalaan joutuminen altistaa sekavuudelle ja sairaalainfektioille. Helsingissä tarvitaan parempia vaihtoehtoja ambulanssin kutsumiselle. Ensihoidon kuormittuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa vakavasti sairastuneen apu viivästyy.

Tein syksyn ensimmäisessä valtuuston kokouksessa aloitteen liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista Helsingissä. Tällainen malli on käytössä Lappeenrannassa, ja tulokset ovat olleet hyviä. Aloitteen allekirjoitti 28 valtuutettua eli se tulee myöhemmin valtuuston äänestettäväksi. Varsinaisen aloitteen teksti on alla.

----------------------------

Valtuustoaloite liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista

Ensihoidon ja päivystysten kuormitus on kasvanut viime vuosina. Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona kotihoidon turvin. Akuutissa tilanteessa tai asiakkaan voinnin heikentyessä ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi ja kuljettaa potilas sairaalaan arvioon. Moni ongelma voitaisiin kuitenkin ratkaista potilaan kotona. Helsingin tulisi aktiivisesti kehittää vaihtoehtoisia tapoja vastata kasvaneeseen ensihoidon kysyntään ja kotihoidon tukemiseen.

Eksotessa on otettu käyttöön liikkuva sairaanhoitajan päivystysyksikkö, joka lähtee hätäkeskuksen tai esimerkiksi kotihoidon hälyttämänä potilaan kotiin. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen, tekee tutkimuksia ja vieridiagnostiikkaa, voi antaa lääkkeitä ja seurata potilaan vointia. Hänellä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä etäyhteydellä. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, ja toimintaa on laajennettu Lappeenrannasta Imatralle.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki selvittää, voitaisiinko liikkuvaa päivystysyksikköä pilotoida Helsingissä.

Kaupunginvaltuustossa 30.8.2017

Reetta Vanhanen

Helsingin strategian huippukohdat ja pettymykset

Pormestari Vapaavuori julkaisi tänään ehdotuksensa Helsingin strategiaksi seuraaville neljälle vuodelle. Neuvotteluja on käyty jo paljon eivätkä ne ole vielä ohi. Vihreiden tavoitteet ja kädenjälki näkyvät strategiassa vahvasti, mutta täysin tyytyväisiä emme siihen ole. Helsingissä pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja edetään kohti maksutonta varhaiskasvatusta alkaen 5-vuotiaista. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja vähentää ilmastopäästöjään, mutta näissä tavoitteissa voisimme olla vielä kunnianhimoisempia. Edellytykset kaupungin kasvulle turvataan riittävällä asuntotuotannolla ja investoinneilla raideliikenteeseen. Vihdintielle tulee ensimmäinen kaupunkibulevardi pikaratikoineen. Jopa kauan tavoiteltu parkkipaikkanormin poisto on viimein pikkuhiljaa toteutumassa.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi strategian kantavista teemoista: kaupunginosien eriytymistä ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Helsinki lisää myönteisen erityiskohtelun lisärahaa haastavimpien alueiden kouluille ja päiväkodeille. Syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevat pyritään tunnistamaan jatkossa paremmin ja räätälöimään heille parempia palvelukokonaisuuksia.

Toimivat terveysasemat ja paremmat vanhuspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimialalla strategiassa on tärkeitä saavutuksia! Kotihoitoa vahvistetaan ja riittävät palveluasumisen paikat turvataan. Lasten ja nuorten hoitoketjua perustasolla terveydenhuollon, koulun ja lastensuojelun välillä tiivistetään - näin toivottavasti saamme vähennettyä vähennettyä valtavaa lähetevirtaa psykiatriseen sairaanhoitoon. Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne: digipalvelut pitää laajentaa kaikkien saataville ja aukioloaikoja pidennetään. Lisäksi Helsinki tekee työtä hyvän sote-uudistuksen ja maakuntavalmistelun eteen. Kaupungin ja HUS:n erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen on tässä työssä tärkeä askel.

Strategian surkeudet

Keskustatunneli on herätetty eloon ja vaalikonevastaukset paperittomien perusterveydenhuollosta syöty. Kallis tunneli on uudelleenbrändätty nimellä “maanalainen kokoojakatu”, mutta tätä termiä ei mikään mediakaan alkanut käyttää. Taas on tilattava kallis selvitys tunnelin tähtitieteellisestä hintalapusta. Me vihreät emme halua tuhlata investointirahoja autotunneliin, vaan panostaa koulujen korjaamiseen, raitioteihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Kävelykeskustan laajentaminen ja kehittäminen ei saa jäädä tunnelihankkeesta kiinni!

Strategiassa ehdotetaan harmillisesti paperittomille vain kiireellistä terveydenhoitoa, joka on Suomessa lakisääteistä. Tarjoamalla paperittomille perusterveydenhuollon palvelut ehkäisemme kroonisten sairauksien pahenemista ja kalliita akuutteja tilanteita. Terveys on jokaisen ihmisoikeus ja varhainen puuttuminen ongelmiin toisi myös kustannussäästöjä.

Strategianeuvottelut jatkuvat vielä kaupunginhallituksessa. Myöhemmin määrittelemme strategialle myös mittarit, joilla voimme seurata tavoitteidemme toteutumista.

Kotihoito valtuuston huolena

Viime viikolla oli kevätkauden viimeinen valtuuston kokous, jossa käsiteltiin tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Helsingin taloudella menee hyvin: pystymme jatkossakin investoimaan ja huolehtimaan palveluista. Karikkoihin ajautunut sote-uudistus luo kuitenkin suurta epävarmuutta. Toteutuessaan se veisi niin merkittävän osan Helsingin tuloista, että mullistuksiin on varauduttava. 

Kotihoidon hoitajat uupuvat

Tarkastuslautakunta nosti esiin myös kaupungin heikkouksia ja kehityskohteita. Puhuin valtuustossa kotihoidosta ja ensihoidon kasvaneesta kuormituksesta. Helsingin Sanomissa on tällä viikolla ollut useita kirjoituksia hoitajien kiireestä ja työpahoinvoinnista, ja Aluehallintovirasto aikoo ottaa Helsingin kotihoidon valvonnan alle. Työntekijämme kokevat etteivät pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, ja tämä viesti on nyt kuultava. Laitoshoitoa on vähennetty ja kotona asuvien vanhusten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona. Kotihoidon vakanssien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut asiakasmäärien suhteessa, vaikka resursseja onkin lisätty. Työpahoinvointi näkyy ja sairaspoissaolot ovat korkeat.

Kotihoidon tilanne näkyy kaupunginsairaalan päivystyksissä. Kotonapärjäämättömyys voi viedä potilasta ambulanssirallilla kodin, päivystyksen ja vuodeosaston väliä. Kotiutunut potilas saattaa samana päivänä päätyä takaisin ruuhkaiselle päivystyspolille makaamaan. Kun potilaalle lopulta päädytään hakemaan ympärivuorokautista paikkaa, voi prosessi viedä kuukausia ja myönnettyä paikkaakin voi joutua odottamaan pitkään. Tämä on pitkä aikaa viettää kalliilla vuodeosastolla tai ajella kodin ja sairaalan väliä.

Palveluasumisen paikkoja täytyy olla vähintään sen verran, ettei niitä joudu jonottamaan paikan saatuaan kohtuuttoman pitkään. Kotihoidon kehitystyötä ja resursointia on myös vauhditettava. Esimerkiksi työvuorosuunnittelua muuttamalla on saatu kaupungissamme hyviä tuloksia.

Uusia ratkaisuja ensihoitoon

Meidän on vastattava myös ensihoidon huoleen ja kuormitukseen. Tehtävämäärät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Moni ongelma voitaisiin ratkaista potilaan kotona. Ensihoidolla ei kuitenkaan ole usein muuta vaihtoehtoa kuin kuljettaa potilas sairaalaan. Eksotessa kokeiltua liikkuvaa sairaanhoitajan päivystysyksikköä pitäisi pilotoida meilläkin. Näin voisimme tukea kotihoitoa potilaan tilanteen heikentyessä kotona.

Tarkastuslautakunta nostaa esiin myös vaikuttavuusmittarien puuttumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä onkin nyt kehitettävä ja otettava käyttöön nopeasti. Tarvitsemme selkeät terveys- ja hyvinvointi-indikaattorit, joiden kehitystä voimme peilata tehtyihin toimenpiteisiin ja resursseihin.

Nuorten maksuton ehkäisy Helsinkiin!

Ensimmäinen askel maksuttoman ehkäisyn edistämiseksi Helsingissä oli tehdä aiheesta valtuustoaloite. Suunnittelimme tekstin yhdessä kampanjaporukan kanssa ja pyysimme eri puolueista tukijoita. Jätin aloitteen eilisessä kaupunginvaltuustossa ja sen allekirjoitti 46 valtuutettua. Poliittista kannatusta löytyi lähes kaikista puolueista. Lue aloitteeni alta!

------------------------------------------------------------------------------

Valtuustoaloite alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn edistämiseksi

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Klamydiaa ja muita seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Tällä hetkellä Helsinki tarjoaa maksutta ensimmäisen kierukan tai kapselin tai kolmen kuukauden aloituspakkauksen ehkäisypillereitä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

Aborttien määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta toistuvien keskeytyksien osuus on kasvanut. Abortit ovat myös selvästi yleisempiä matalamman koulutus- ja tulotason ryhmissä. Ehkäisyn maksuttomuudella voidaankin vähentää nuorten välistä eriarvoisuutta.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsinki selvittää maksuttoman ehkäisyn kustannus- ja hyvinvointivaikutukset ja alkaa tarjota maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille.

Kaupunginvaltuustossa 21.6.2017

Reetta Vanhanen, Eveliina Heinäluoma, Petra Malin, Katju Aro, Ted Apter, Petrus Pennanen, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Laura Kolbe

Kohti hyvinvointieroja kaventavaa strategiaa

Eilen oli Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous. Vaaleissa saamani kaupunkilaisten luottamus liikutti edelleen klikatessani itseni ensimmäistä kertaa läsnäolevaksi kokoukseen. Luottamus tuo vastuuta, ja aionkin perehtyä lujasti asioihin, tehdä työtä helsinkiläisten eteen ja avata päätöksentekoa. Eilen julkaisin ensimmäisen lyhyen valtuustovideoni ja jatkan aktiivista blogikirjottelua.

Luottamustoimet kaupunginhallituksesta ja HUS-hallituksesta

Valitsimme eilen kaupungille osaavan pormestariviisikon, jotka ovat samalla myös kaikki kaupunginhallituksen jäseniä. Valtuuston kokouksen avasi vanhimpana Jörn Donner, mutta pian puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Tuuli Kousa. Minut vahvistettiin kaupunginhallituksen varajäseneksi sekä kaupunginhallituksen elinkeinojaoston varajäseneksi. Myöhemmin minut valitaan vielä HUS:n hallitukseen, joka aloittaa syksyn alussa. Olen innoissani ryhtymässä työhön kaupunginhallitusryhmässä. Siellä linjataan politiikan suuntaa kaupungin kaikilta toimialoilta sotesta kouluihin, nuorisotyöhön ja kaupunkisuunnitteluun. HUS:n hallituksessa viemme erikoissairaanhoitoa kohti tulevaa sotea. Haluan on olla vauhdittamassa Helsingin ja HUS:n välistä yhteistyötä. Nyt on viimeistään muodostettava yhteinen visio siitä, minkälaisen kokonaisuuden haluamme siirtää 2019 maakunnalle.

Keinoja eriarvoisuuden torjuntaan

Valtuustossa käsittelimme myös muutamaa asemakaavaa (mm. Raide-Jokerin varren täydennysrakentamisesta) ja Jätkäsaaren tornihotellin tontin myyntiä. Vihreän valtuustoryhmän viime kauden ryhmäaloite lasten ja nuorten eriarvoisuuden torjumisesta herätti paljon keskustelua. Helsingissä on alueiden välillä edelleen merkittäviä hyvinvointieroja, joiden tasoittamiseksi on kuitenkin tehtävä lujasti töitä. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun. Tietyillä alueilla koulut tarvitsevat lisätukea. Kaupunginosia kehitetään myös kaavoittamalla monipuolisesti erilaisia asuntoja ja panostamalla ympäristön viihtyisyyteen ja sujuvaan liikkumiseen.

Vaikuttavuusmittareita strategiaan

Vierailimme vihreän valtuustoryhmän kanssa toukokuussa Helsingin tietokeskuksessa. Saimme arvokasta tietoa Helsingin nykytilanteesta strategiatyötä varten. Suurimmalla osalla helsinkiläisistä menee valtavan hyvin. 10 prosentilla on kuitenkin vaikeuksia elämänhallinnassa, ja näiden taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia. 20-24-vuotiaista nuorista joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä on erittäin huolestuttavaa. Syrjäytyminen on suuri inhimillinen menetys, mutta myös kallista yhteiskunnalle. Helsingissä miesten alkoholikuolleisuus on 17% suurempaa kuin muualla maassa, mikä työllistää myös suuresti kaupunkimme terveydenhuoltoa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista pieni 10% ryhmä aiheuttaa valtaosan kustannuksista.  Heikompiosaisilla ryhmillä on väliä, ja meidän on palveltava heitä entistä paremmin.

Meidän on asetettava strategiassa tavoitteet eriarvoistumisen jarruttamiseksi Helsingissä, ja valittava rohkeasti myös mittarit, joilla tilanteen muutoksia voidaan seurata. Erityisen tärkeää on saada tietoa poliittisten päätösten ja toimien vaikuttavuudesta. Näin voimme tuottaa resursseillamme mahdollisimman paljon hyvinvointia jokaiselle kaupunkilaiselle.

Ensimmäiset viikot uutena valtuutettuna

Vaalivalvojaiset olivat yksi elämäni jännittävimmistä illoista. Tarkastuslaskennassa lopulliseksi äänimääräkseni varmistui 1113, joka tuntuu huikealta tulokselta ensimmäisistä vaaleistani. Päällimäinen tunteeni on syvä kiitollisuus ihmisten osoittamasta luottamuksesta. Lähdin tekemään kampanjaa suurella innolla ja tavoittelin tosissani läpipääsyä. Sen saavuttamisen mahdollistivat upea tiimi ja kaikki minua äänestäneet. Sain ääniä suhteellisen tasaisesti ympäri Helsinkiä, ja aionkin olla koko kaupungin valtuutettu.

Ensimmäinen kokous Kaupungintalolla

Vaalien jälkeen on ollut helpottavaa palata normaaliin elämään. Olen pitänyt vähän lomaa, levännyt, tehnyt tutkimustyötä, päivystänyt sairaalassa, lenkkeillyt, käynyt tanssitunnilla, vienyt pyörän huoltoon ja katsonut Victoria-sarjaa Yleltä. Valtuustotyö on myös alkanut pikkuhiljaa. Vihreiden ensimmäinen uuden valtuustoryhmän kokous kauniilla Kaupungintalolla oli täynnä innostusta tulevaan. Meillä on kasassa hieno joukkue, jolla teemme töitä seuraavat neljä vuotta. Iloitsen myös niin vihreän ryhmän kuin koko valtuuston nuorentumisesta. Päättäjinä on pitkästä aikaa alle 30-vuotiaita valtuutettuja.

Kaupungin johtopaikoista ja lautakunnista käytiin hyvässä hengessä luottamuspaikkaneuvottelut, jossa Vihreät saavuttivat hienon tuloksen. Vapaavuoresta tulee Helsingin pormestari, mutta Vihreät saivat painavat apulaispormestarien paikat - kaupunkiympäristön ja soten. Sosiaali- ja terveysvirasto on ollut vuosikausia Kokoomuksen johtama, joten on jo aikakin, että pääsemme tekemään uudistuksia vihreän apulaispormestarin johdolla.

Vauhtia sote-valmisteluun ja kilpailukykyä terveysasemille

Kuntavaaleissa sote-aiheet jäivät hieman muiden asioiden varjoon, mutta niillä on edelleen valtava merkitys ihmisten arjelle. Seuraavat kaksi vuotta ovat äärimmäisen kriittistä aikaa palveluiden tulevaisuudelle. Sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt Uudellamaalla ja Helsingissä hyvin hitaasti, joten siihen on pistettävä vauhtia. Kuntien ja HUS:n on istuttava samaan pöytään ja luotava yhteinen visio siitä, miten rakennamme laadukkaampia yhteensovitettuja palveluita. Julkisia terveysasemia on vahvistettava edelleen: saman katon alle on tuotava ammattilaisia sosiaalityöntekijästä eri alojen erikoislääkäreihin, ja sähköisten palveluiden kehitystä on vauhditettava. Valinnanvapaus tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin, joten julkisten palveluiden kilpailukykyä on parannettava jo nyt.

Olen hakemassa vastuullisia luottamustehtäviä, ja nämä selviävät viimeistään toukokuun aikana. Ensimmäinen valtuuston kokous on kesäkuun alussa. Kesäkuussa päästään myös viimein itse asiaan: valtuustoryhmät neuvottelevat ja päättävät Helsingin strategiasta seuraavalle neljälle vuodelle. Vaikuttaminen hyvinvoivan kaupungin puolesta on syy, miksi olen politiikkaan lähtenyt.