Ensimmäiset viikot uutena valtuutettuna

Vaalivalvojaiset olivat yksi elämäni jännittävimmistä illoista. Tarkastuslaskennassa lopulliseksi äänimääräkseni varmistui 1113, joka tuntuu huikealta tulokselta ensimmäisistä vaaleistani. Päällimäinen tunteeni on syvä kiitollisuus ihmisten osoittamasta luottamuksesta. Lähdin tekemään kampanjaa suurella innolla ja tavoittelin tosissani läpipääsyä. Sen saavuttamisen mahdollistivat upea tiimi ja kaikki minua äänestäneet. Sain ääniä suhteellisen tasaisesti ympäri Helsinkiä, ja aionkin olla koko kaupungin valtuutettu.

Ensimmäinen kokous Kaupungintalolla

Vaalien jälkeen on ollut helpottavaa palata normaaliin elämään. Olen pitänyt vähän lomaa, levännyt, tehnyt tutkimustyötä, päivystänyt sairaalassa, lenkkeillyt, käynyt tanssitunnilla, vienyt pyörän huoltoon ja katsonut Victoria-sarjaa Yleltä. Valtuustotyö on myös alkanut pikkuhiljaa. Vihreiden ensimmäinen uuden valtuustoryhmän kokous kauniilla Kaupungintalolla oli täynnä innostusta tulevaan. Meillä on kasassa hieno joukkue, jolla teemme töitä seuraavat neljä vuotta. Iloitsen myös niin vihreän ryhmän kuin koko valtuuston nuorentumisesta. Päättäjinä on pitkästä aikaa alle 30-vuotiaita valtuutettuja.

Kaupungin johtopaikoista ja lautakunnista käytiin hyvässä hengessä luottamuspaikkaneuvottelut, jossa Vihreät saavuttivat hienon tuloksen. Vapaavuoresta tulee Helsingin pormestari, mutta Vihreät saivat painavat apulaispormestarien paikat - kaupunkiympäristön ja soten. Sosiaali- ja terveysvirasto on ollut vuosikausia Kokoomuksen johtama, joten on jo aikakin, että pääsemme tekemään uudistuksia vihreän apulaispormestarin johdolla.

Vauhtia sote-valmisteluun ja kilpailukykyä terveysasemille

Kuntavaaleissa sote-aiheet jäivät hieman muiden asioiden varjoon, mutta niillä on edelleen valtava merkitys ihmisten arjelle. Seuraavat kaksi vuotta ovat äärimmäisen kriittistä aikaa palveluiden tulevaisuudelle. Sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt Uudellamaalla ja Helsingissä hyvin hitaasti, joten siihen on pistettävä vauhtia. Kuntien ja HUS:n on istuttava samaan pöytään ja luotava yhteinen visio siitä, miten rakennamme laadukkaampia yhteensovitettuja palveluita. Julkisia terveysasemia on vahvistettava edelleen: saman katon alle on tuotava ammattilaisia sosiaalityöntekijästä eri alojen erikoislääkäreihin, ja sähköisten palveluiden kehitystä on vauhditettava. Valinnanvapaus tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin, joten julkisten palveluiden kilpailukykyä on parannettava jo nyt.

Olen hakemassa vastuullisia luottamustehtäviä, ja nämä selviävät viimeistään toukokuun aikana. Ensimmäinen valtuuston kokous on kesäkuun alussa. Kesäkuussa päästään myös viimein itse asiaan: valtuustoryhmät neuvottelevat ja päättävät Helsingin strategiasta seuraavalle neljälle vuodelle. Vaikuttaminen hyvinvoivan kaupungin puolesta on syy, miksi olen politiikkaan lähtenyt.

Miksi olisin hyvä kaupunginvaltuutettu?

Nyt eletään vaalien ratkaisevia päiviä. Ennakkoäänestys on käynnissä ja jatkuu tiistaihin 4.4 asti. Sen jälkeen voi äänestää jännittävänä vaalipäivänä sunnuntaina 9.4 - vain oman alueen äänestyspaikalla. Haluan ottaa vastuuta ja tehdä työtä Helsingin eteen. Tarvitsen tähän äänestäjien luottamusta, ja aion olla sen arvoinen.

Nuori lääkäri valtuustoon

Helsinki on rakas kotikaupunkini, opiskelukaupunkini ja yliopiston ohella pitkäaikaisin työnantajani. Lääkärin urallani olen työskennellyt Töölön sairaalassa anestesialääkärin sijaisena, terveysasemalla ja kaupunginsairaalassa sisätautiosastolla ja päivystyksessä. Lisäksi olen toiminut neljä vuotta kunnallisessa luottamustoimessa HUS:n hallituksen ja psykiatrisen lautakunnan varajäsenenä. Minulla on terveydenhuollosta kokemusta terveyskeskuksen lastenneuvolasta Suomen suurimman sairaanhoitopiirin hallitustyöskentelyyn asti.

Kaupunkilaisten kuuntelu lääkärin työssä antaa arvokasta kokemusta minulle päättäjänä. On sekä etuoikeus että myös raskasta kohdata ihmisten tilanteet - istua viereen ja katsoa silmiin muistonsa menettänyttä ikäihmistä ja hänen omaishoitajaansa, hengenvaarallisesti sairastunutta nuorta ja vakavasta masennuksesta kärsivää. Hekin elävät arkea kaupungissamme. Helsingissä kukaan ei saa jäädä näkymättömäksi.

Koulupolku jokaiselle

Helsingin täytyy tarjota jokaiselle mahdollisuus tasa-arvoiseen koulutukseen. Haluan turvata koulujen oppilashuollon resurssit ja kohtuulliset ryhmäkoot. Lasten käytöshäiriöihin ja psyykkiseen oireiluun on puututtava nopeasti, ja tukitoimia täytyy tuoda luokkahuoneeseen. Oppilaan tietojen on kuljettava saumattomasti opettajan, koululääkärin ja lastensuojelun välillä. Jokaiselle nuorelle on taattava kaupungissamme toisen asteen koulutuspaikka. Haluan myös käveltävän Helsingin, joka  kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan arjessaan enemmän. Valtuutettuna aion edistää houkuttelevien kävelyreittien ja liikuntapaikkojen rakentamista.  

Helsingissä on valmistauduttava sote-uudistukseen

Valtuustossa aion tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että seuraavat kriittiset kaksi vuotta Helsingissä valmistaudutaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on tiivistettävä. Sähköisten palveluiden kehitykseen on pistettävä vauhtia ennen valinnanvapauden tuloa. Kunnan ja HUS:n ammattilaisten siirtyminen maakunnan palvelukseen on valmisteltava huolella. Haluan tuoda tutkimuksiin perustuvan tiedon ja kustannusvaikuttavuuden päätöksenteon ytimeen.

Aikuisharrastajan tanssitarina

Vuonna 2012 tein kaksi erityisen hyvää päätöstä: liityin Vihreisiin ja aloitin nykytanssin. Molemmat ovat tuoneet elämääni valtavasti onnea, ja harrastukset ovat myös hyviä vastapainoja toisilleen. Maailmaa parannetaan yllättävän usein pöydän ääressä istuen, joten tanssisalissa hikoilu pitää kehon kunnossa. Tanssi tuo myös mielelle hengähdystauon: pettymykset poliittisiin päätöksiin ja kuntavaaliehdokkaan pitkät to-do-listat karisevat ajatuksista tanssisalilla. Tunnilla keskityn vain musiikkiin, koreografiaan ja liikkeen virtaan.

Balettitossuilla mukavuusalueen ulkopuolelle

Tanssin aloittaminen oli minulta tarkoituksella hyppy oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Pikkulapsena kävin satubaletissa, mutta muistoistani hämärtyneistä syistä halusin kuitenkin lopettaa sen. Koulussa yleisurheilu ja joukkuepelit olivat poikkeuksetta tanssikokeiluja hauskempia. Wanhoissa askeleet menivät sinne päin. Mitä Helsingillä oli tarjota kokeilunhaluiselle aikuisharrastajalle? Valtavasti mahdollisuuksia! Päädyin aloittamaan tanssiopistossa nykytanssin ja aikuisbaletin. Hankin 21-vuotiaana elämäni ensimmäiset balettitossut ja vaaleanpunaiset sukkahousut.

Nykytanssimatkani

Nykytanssista tuli hetkessä minun lajini. Aikuisbaletissa kävin muutaman vuoden treenaamassa kehon linjausta ja aukikiertoa, mutta lopulta aikani riitti vain yhteen tanssilajiin. Erityisen kiitollinen olen motivoivalle ja innostavalle nykytanssin opettajalleni, jonka ohjauksessa olen päässyt matkalle nykytanssin maailmaan ja oppinut paljon itsestäni. Nykytanssi ei ole merilevä-koreografiaa, vaan fyysistä ja hengästyttävän hienoa liikettä. Hypimme korkealle ja punnerramme lattialla. Tanssivuosinani olen ollut mukana tekemässä kolmea esitystä. Vanhempani ja isovanhempani ovat päässeet vuosien jälkeen kevätnäytösten katsomoon (kouluaikaisista ilmaisutaidon joulunäytelmistä on jo aikaa). Ennen esityksen alkua kulisseissa meitä aikuisharrastajia on jännittänyt vähintään yhtä paljon kuin saman näytöksen 4-vuotiaiden leppäkertturyhmän tanssijoita.

Onnellisuutta harrastuksista

Harrastukset ja liikunta tuovat ihmisille onnistumisia, yhteisöllisyyttä ja mielenterveyttä. Kaupunginvaltuutettuna haluan tehdä työtä sen eteen, että jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella olisi mahdollisuus harrastukseen. Olen saanut Helsingiltä ja tanssiharrastukselta paljon. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta lajia.

Kenenkään terveys ei saa olla vapaaehtoistyön varassa

Sosiaali- ja terveysministeriö nimesi äskettäisessä “suosituksessaan” kunnille paperittomat ihmiset laittomiksi ihmisiksi ja ohjeisti kylmästi kuntia heille tarjottavista terveyspalveluista. Samaan aikaan Suomen hallitus on omalla politiikallaan koko ajan kasvattamassa paperittomien ihmisten määrää. Ihmisille osoitetaan reitti kadulle ja tehdään heistä yhteiskunnan heikoimpia.

Lääkäri ei raportoi potilaistaan Maahanmuuttovirastolle

Paperittomalla on oikeus kiireelliseen hoitoon, mutta hänen on maksettava kustannukset täysmääräisinä itse. Pelko satojen eurojen laskusta pitää paperittomat varmasti jatkossakin poissa päivystyksistä. Lisäksi päivystyksessä pitäisi selvittää potilaan “status” maahanmuuttovirastosta ja ohjata hänet vapaaehtoisen paluun järjestelmään. Lääkärin ja hoitajan vaitiolovelvollisuus ei taivu tähän - ihmisellä on aina oikeus luottamukselliseen hoitokontaktiin.

Kaikilla paperittomilla on oikeus terveyteen

Ihminen voi olla myös kiireettömästi sairas. Tällöin yhteiskunta ei tarjoa mitään apua. Sairauden on pahennuttava ennen kuin sitä suostutaan hoitamaan. Helsinki on edelläkävijä. Paperittomat lapset ja raskaanaolevat pääsevät kaupungissamme hoitoon ja neuvolaan. Tähänkin tarvitaan usein vapaaehtoisten apua: luukulla on edelleen vaikea asioida ilman henkilötunnusta ja kotipaikkakuntaa. Emme ole tehneet Helsingissä tarpeeksi: meidän on päästettävä paperittomat aikuiset terveydenhuollon piiriin.

Paperittomien klinikalla on suuri huoli potilasmäärien tulevasta kasvusta. Suomessa kenenkään oikeus terveyteen ei saa riippua vapaaehtoistyöstä. 

Kuntavaaleissa nostetta maksuttomalle ehkäisylle

Kuntavaalit ovat mahtava tilaisuus edistää nuorten maksutonta ehkäisyä koko Suomessa. Toivottavasti tavoite päätyy nuorisojärjestöjen vaikuttamistyön tuloksena myös mahdollisimman monen puolueen kuntavaaliohjelmaan. Vihreät tavoittelee alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä kuntavaaliohjelmassaan ja myös Helsingissä aihe on ajankohtainen seuraavalla valtuustokaudella. Nuorten maksuton ehkäisy on tärkeä osa omaa kuntavaalikampanjaani ja haluan olla seuraavalla kaudella edistämässä sen toteutumista kaupunginvaltuustossa.

Lapissa osataan

Vuonna 2015 Lapissa tehtiin väkilukuun nähden kolmanneksi eniten abortteja muihin sairaanhoitopiireihin verraten. Klamydiatartuntoja oli kaikkein eniten. Nyt Lapissa on useassa kunnassa alettu edistää ehkäisyn maksuttomuutta. Torniossa ehkäisy on ilmaista alle 25-vuotiaille nuorille ja kondomeja jaetaan neuvolassa sekä opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa. Rovaniemellä on kerätty kuntalaisaloitteeseen jo 1100 allekirjoitusta maksuttoman ehkäisyn puolesta.

Neuvonta on tärkeä osa ehkäisypalveluita

Järjestimme Maksuton ehkäisy helsinkiläisnuorille - kampanjaporukalla asiantuntijaseminaarin kuntavaaliehdokkaille ja sidosryhmille tällä viikolla. THL:n asiantuntija Katriina Bildjuschkin korosti neuvonnan merkitystä - ilmaiset ehkäisyvälineet eivät välttämättä auta, jos nuori ei saa ammattilaisen tukea. Ehkäisyneuvolat ja kouluterveydenhuolto sulkeutuvat kesäisin, mutta nuorten tarve ehkäisylle ei vähene. Nuorten omaa toimijuutta on myös korostettava eivätkä he ole vain palveluiden kohteita. Erikoislääkäri Dan Apter näytti hienoja lukuja Norjasta: alle 20-vuotiaiden maksuton ehkäisy käänsi aborttiluvut selvään laskuun. Väestöliiton (Demi-ja) nuorisolääkäri Miila Halonen valotti teiniäitiyden taustalla olevia tekijöitä sekä sosioekonomisten erojen yhteyttä aborttien ja seksitautitartuntojen määrään. Maksuttomalla ehkäisyllä on suuri merkitys nuorten eriarvoisuuden torjunnassa.

Sote-uudistusta ei kannata odotella

Soten ikuisuusprojektin odottelun ei pidä viivästyttää nuorten ehkäisypalveluiden parantamista. Ehkäisyn maksuttomuutta on edistettävä kunnissa juuri nyt. Seminaarimme päätössanoissa tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko kannusti toteuttamaan maksuttoman ehkäisyn mahdollisimman monessa kunnassa, jotta hyvät käytännöt tulevaisuudessa laajenisivat koko maakunnan alueelle.

Miksi olen mukana politiikassa?

Olen 25-vuotias viime keväänä valmistunut lääkäri Helsingistä. Olen syntynyt Vantaalla ja asunut 15 vuotta Nurmijärvellä. Helsinkiläinen olen ollut viimeiset seitsemän vuotta sekä käynyt täällä lukion ja yliopiston. Tällä hetkellä teen väitöskirjaa elimistön puolustusjärjestelmästä ja päivystän kaupunginsairaalassa. Tulevaisuudessa suunnittelen erikoistuvani anestesiologiaan ja tehohoitoon.

Miksi Vihreät?

Liityin Vihreisiin vuonna 2012, kun puoluepolitiikka alkoi tuntua omimmalta tavalta vaikuttaa yhteiskuntaan. Politiikassa tehdään suoraan ihmisten nykyiseen arkeen vaikuttavia päätöksiä, mutta luodaan myös lähtökohdat tulevien sukupolvien elinympäristölle ja yhteiskunnalle. Neljän vuoden vaalikausien sykleissä eläminen tuottaa pikavoittoja, mutta hyvinvoiva yhteiskunta vaatii pitkäjänteisempää työtä. Puolueista Vihreillä on ainoana visio Suomesta ja maapallosta, jossa myös tulevaisuuden sukupolvilla on mahdollisuudet onnelliseen elämään. Suhteellisen nuorena puolueena Vihreillä ei myöskään ole eturyhmää tai historiallista painolastia. Vihreät antavat äänen niille yhteiskunnan heikompiosaisille, joilla ei ole politiikan kentällä omaa edunvalvojaa.

Lääkärinä politiikassa

Valmistuin lääkäriksi Helsingin yliopistosta tammikuussa 2016, mutta olen sitä ennen ehtinyt työskennellä kandioikeuksilla lääkärinä Helsingissä jo parin vuoden ajan. Ensimmäinen työpaikkani oli Töölön sairaalassa anestesialääkärin kesäsijaisuus. Sen jälkeen olen tehnyt työtä sisätautivuodeosastolla ja terveysasemalla sekä päivystänyt kaupunginsairaaloissa. Lyhyellä urallani olen hoitanut potilaita vakavasti loukkaantuneista flunssaisiin lapsiin ja nähnyt hoitoketjut monelta terveydenhuollon tasolta käsin. Tapaan lääkärinä ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa: alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä, mielenterveyskuntoutujia, toistuvasti päivystykseen joutuvia vanhuksia, läheisensä menettäneitä ja äkillisen vakavan sairauden kohdanneita. Usein ihmisen sosiaalinen ongelma on todellisuudessa  suurempi vastaanotolle tuova lääketieteellinen oire. Yhdessä potilaan kanssa pyrimme hakemaan ratkaisua ja pohtimaan, miten tästä eteenpäin.

Yksittäiset hoitoratkaisut potilaan kohdalla voivat olla hengen pelastavia tai pienen pieniä edistysaskeleita. Ihmiselämiä pelastetaan ja elämänlaatua kohennetaan kuitenkin myös politiikassa, jossa tehdään suuriin joukkoihin vaikuttavat päätökset. Ongelmien ennaltaehkäisy, sairastuneiden tehokas ja jouheva hoitoonpääsy sekä ammattilaisten työtaakan helpottaminen vaativat vaikuttavaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tarvitaan tiivistä integraatiota sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välillä, vähemmän organisaatiorajoja erikoissairaanhoitoon sekä vahva perusterveydenhuolto, jolla on resursseja koordinoida moniongelmaisten hoitoa ja elämäntilannetta, taata tehokas hoitoonpääsy akuutissa sairaudessa ja järjestää painonhallinta- ja diabetesryhmiä. Toimivassa organisaatiossa potilastietojärjestelmän tiimalasin katseluun ei tulevaisuudessa enää kulu aikaa ja ajanvarausta ja hoidontarpeenarviota hoidetaan ketterämmin kuin massiivisella puhelutulvalla.

Suomi tarvitsee sote-uudistusta potilaiden laadukkaamman ja tasaveroisemman hoidon takaamiseksi. Myös tuottavuuden kasvua täytyy tavoitella, jotta meillä on tulevaisuudessa varaa niin uusiin kehittyviin hoitoihin kuin ennaltaehkäisyn resurssien vahvistamiseen. Helsinki on jo nyt erittäin suuri sote-palveluiden tuottaja, mutta turhat organisaatiomuurit täytyy purkaa perus- ja erikoissairaanhoidon väliltä. Lääkärinä ja poliitikkona haluan varmistaa, että Helsingissä ja Uudellamaalla toteutuu uudistuksen alkuperäinen tavoite terveyserojen vähentymisestä.

Kohti kuntavaaleja

Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon keväällä 2017. Helsinki on minulle rakas kotikaupunki ja mielenkiintoinen ja haasteita tarjoava työpaikka. Poliitikkona tärkein tavoitteeni on tehdä kaupungista asukkaidensa hyvinvoinnin mahdollistaja. Helsingin täytyy kehittyä kaupungiksi, joka entistä vahvemmin houkuttelee uusia asukkaita, ja jonne ihmiset kaipaavat takaisin jo heti lähdettyään.