Helsinki kritisoi hallituksen valinnanvapausesitystä

Helsingin kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona tänä vuonna viimeisen kerran ennen joulutaukoa ja keskustelimme pitkään Suomen hallituksen valinnanvapausesityksestä. Kaupunginhallituksen pohjaesitys lausunnoksi oli kriittinen, mutta kokoomus toi oman vastaesityksensä ja jäi sen kanssa yksin. Kannatusta ei tullut kaikilta omiltakaan ja erityisesti Sirpa Asko-Seljavaara kritisoi väsymättömästi oman puolueensa puheita. Valtuustossa hyväksyimme myös Pakilaan ja Herttoniemen sairaala-alueelle uuden kaavan. Herttoniemen sairaala tullaan myöhemmin sulkemaan ja tilalle rakennetaan asuntoja.

Hallituksen ehdottama valinnanvapaus ei auta heikompiosaisia

Suomen hallitus on tällaisella valinnanvapausesityksellä nopeuttamassa pääsyä flunssapolille - mutta ei kasvattamassa kansanterveyttä tai hillitsemässä kustannuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että pieni paljon palveluita tarvitseva ryhmä tuottaa 70-80% sote-kustannuksista. Jos haluamme todella puuttua kasvaviin kustannuksiin, meidän on panostettava tähän potilasryhmään. Helsingissä onkin tehty hienoa työtä tämän tavoitteen eteen. Kokoamme yhteensovitettuja palveluita isoihin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja tuomme niihin sosiaalipalveluita. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa riittää vielä parannettavaa, mutta suunta on hyvä.

Nykyisessä hallituksen esityksessä näiden laadukkaiden integroitujen palvelujen pyörittämiseen ei jää paljoa rahaa. Sen sijaan resurssit valuvat työterveyshuollossa asioivien potilaiden kapitaatiokorvauksiin. Uudellamaalla merkittävä osa asukkaista on yksityisen lääkärikeskuksen tarjoamassa työterveyshuollossa. Yrityksillä on erittäin suuri kannustin listata ensimmäisenä omat työterveysasiakkaansa, joille heidän ei tarvitse edes tuottaa sote-keskuksen palveluita. Maksamme siis julkista rahaa tyhjästä ja samalla mahdollisuudet tarjota perusterveydenhuoltoa paljon palveluita tarvitseville heikkenevät.

Miten tähän on päädytty?

Sote-uudistuksen ainoa peruste tuntuu nykyään olevan, että jokin uudistus on saatava valmiiksi. Nykytilannetta huonomman soten rakentaminen on kuitenkin vastuutonta. Asiantuntijat ovat todenneet säästötavoitteet täysin epärealistisiksi, jos hallituksen esitys toteutuu. Kokoomuksen ja keskustan poliittisten unelmien yhdistäminen ei yksinkertaisesti tuo potilaille parempaa hoitoa. Viime syksynä kokoomus vaati lakiesitykseen myös laajan valinnanvapauden erikoissairaanhoitoon ohittaen täysin lain valmistelleet virkamiehet ja asiantuntijaryhmän.

Ratkaisun avaimet lyhyesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille (joita pitäisi olla 5-12) olisi itsessään jo suurimpia uudistuksia koskaan. Se olisi toteutettava ensin ja yhteensovitettava perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Maakunnat tarvitsevat verotusoikeuden järjestämisvastuun toteuttamiseen. Tutkimus ja sote-ammattilaisten koulutus on turvattava valtiorahoituksella, ja maakunnille on luotava selkeät kannustimet tutkimuksen tekoon ja innovaatioiden tuottamiseen. Valinnanvapautta on edistettävä maakunnissa kokeilujen kautta käyttämällä palveluseteleitä, kokonaisulkoistuksia ja henkilökohtaista budjettia.

Ehdotettu valinnanvapauslaki sulkisi 4 sairaalaa Uudellamaalla

Hyväksyimme HUS:n hallituksessa tällä viikolla lausunnon Suomen hallituksen esittämästä valinnanvapauslaista. Viranhaltijoiden esitys hyväksyttiin yksittäisten perusterveydenhuoltoa koskevien poistojen jälkeen laajalla yksimielisyydellä yli puoluerajojen. Erikoissairaanhoito on Suomessa ja Uudellamaalla uhattuna. Jos sote aiotaan viedä läpi, on hallituksen ministerien ryhdyttävä tammikuussa korjaamaan ehdotetun lain vakavimpia puutteita. Mitkä ovat hallituksen valinnanvapausesityksen suurimmat ongelmat?

Asiakassetelien jakelu uhkaa vaativinta hoitoa

Maakunnan olisi tarjottava asiakasseteli lääkärivastaanottoihin ja leikkaustoimintaan, jotka kattavat yli puolet HUS:n palveluista! Erikoissairaanhoidon kustannustehokkuus perustuu suureen tuotantovolyymiin. Tämä mahdollistaa huipputekijöiden erikoistumisen esimerkiksi tiettyihin leikkauksiin. Hoidon, potilaiden ja ammattilaisten hajautuminen pieniin yksiköihin rikkoisi vuosikymmenien saavutukset.

Yhteispäivystysten ja valmiustilan ylläpito vaativat riittävän päiväaikaisen toiminnan. Lääkärien ja hoitajien siirtyminen töihin yksityispuolelle, jossa päivystysvelvoitetta ei ole, romuttaisi päivystyksellisen hoidon laadun ja valmiuden hoitaa kriisitilanteet. Vaihtoehtoisesti joutuisimme ylläpitämään kaksinkertaista kapasiteettia, mikä johtaisi kustannusten kasvuun. HUS arvioi, että  Uudenmaan maakunta joutuisi valinnanvapauslain myötä sulkemaan sairaalat ja päivystykset Hyvinkäältä, Porvoosta, Raaseporista ja Lohjalta. Päivystystyötä tekevänä lääkärinä tällainen muutos hirvittää - potilaan näkökulmasta vielä enemmän.

Yksityiselle nopeasti polvileikkaukseen - vaativan syöpäkirurgian jono pitenee

Kiireettömän leikkaushoidon jono varmasti lyhenee, kun tarjontaa lisääntyy, ja potilaalle tulee subjektiivinen oikeus saada seteli yksityiselle. Samalla vaativaan hoitoon käytettävät resurssit ja henkilökunta kuitenkin vähenevät. Rintasyöpäpotilas pääsee HUS:ssa nopeasti leikkaukseen, mutta tulevaisuudessa odotusaika voi kasvaa. Hallituksen lakiluonnokseen kirjoitettiin viime hetkellä asiakassetelien käyttöä rajoittavia momentteja. Näiden toimivuus ratkaistaisiin kuitenkin vasta monien oikeuskäsittelyjen jälkeen. Potilasturvallisuuden vaarantumista on etukäteen yksittäisen setelin kohdalla hyvin vaikea osoittaa.

Aikalisä karikkoiseen sote-valmisteluun

Tällä viikolla hallitus otti ensimmäisen sote-askeleen kohti fiksumpaa uudistusta. Uusien maakuntien piti alunperin aloittaa tammikuussa 2019, mutta nyt voimaantuloa lykättiin vuodella tammikuuhun 2020. Ensimmäiset maakuntavaalit siirtyivät presidentinvaalien yhteydestä lokakuulle 2018. Toivottavasti äänestäjät jaksavat innostua sote-politiikasta ylimääräisissä vaaleissa kaikkien turhauttavien käänteiden jälkeen.

Pakkoyhtiöittämisen poisto parantaa hoitoketjuja

Hallitus valmistelee nyt valinnanvapauslain uudelleen, sillä sen aikatauluhaasteet ja maakunnille langennut yhtiöittämispakko eivät kelvanneet perustuslakivaliokunnalle. On erittäin tärkeä ja hyvä muutos, että maakunta saa tuottaa itse perusterveydenhuoltoa. Terveysasemien pakottaminen yhtiöihin olisi vienyt niitä kauemmas sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta, vaikka uudistuksen integraatiotavoitteet ovat juuri päinvastaisia. Myös neuvoloiden jääminen keinotekoisen hallintorajan toiselle puolelle olisi luonut erikoisen tilanteen. Helsingissä palveluita kootaan suuriin hyvinvointikeskuksiin, jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaista apua ongelmiinsa. Näiden hyvinvointikeskusten siirtyminen maakunnille kokonaisina on hyvä uutinen.

Seuraava eduskunta ehtii vielä korjata sote-uudistusta

Nyt hallituksella on mahdollisuus laatia edes vähän parempi esitys valinnanvapauslaiksi. Perussuomalaisten sinisellä jämäryhmällä ei vaikuta olevan soten suhteen muita tavoitteita kuin hallituksen koossapysyminen kauden loppuun asti, mutta Keskustasta ja Kokoomuksesta tulee ristiriitaisia viestejä. Paula Risikko (kok) sanoi ministeriön tekevän teknisiä korjauksia pykäliin, mutta tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) totesi tänään julkisen sektoriin saavan vahvemman roolin palveluiden tuottamisessa. Asiantuntijakritiikki on viimein aika ottaa vakavasti, vaikka aiemmin siihen ei ole tahtoa hallituksesta löytynyt.

Hallituspuolueet ovat halunneet saada sote-uudistuksen maaliin ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2019, mikä on johtanut kiireeseen ja huolimattomaan lainvalmisteluun. Nyt maakunnat aloittavat vasta 2020. Tämä avaa ovia uuden hallituksen korjausliikkeille. Hyväksyttyjen lakien huonoimpia osia voidaan ehkä ehtiä korjata ennen yhteisten palvelujemme mullistumista. Suuria uudistuksia pitäisi tehdä kaikkien puolueiden yhteistyöllä.

Sote-pakka on sekaisin - resepti ratkaisuun

Terveyspalveluiden valinnanvapautta voidaan lisätä fiksusti tai huonosti. Järjettömällä kiireellä tekeminen ei johda lopputulokseen, jossa terveyserot vähenevät ja kustannukset pysyvät kurissa. Keskeneräisestä valinnanvapauden lakiluonnoksesta kerättiin 600 varsin kriittistä lausuntoa, mutta nyt laki aiotaan sorvata nopeasti valmiiksi. Lausuntokierroksella on lähinnä tuhlattu kaikkien lausuntoja laatineiden virkamiesten ja kuntien poliittisten päättäjien aikaa. Lakeja ei pidä säätää tällä tavalla. Nyt rakennetaan äärimmäisen tärkeää uudistusta Suomelle eikä sen pidä kaatua valinnanvapauden ideologiseen junttaukseen.

Valinnanvapaudella on kallis hintalappu

Sote-uudistuksella vähennetään terveyseroja, turvataan palvelut tulevaisuudessa ja pysäytetään kustannusten kasvu. Valinnanvapauden hinta on kuitenkin arvioitu erittäin suureksi, mikä tekee sen tavoittelusta entistä ristiriitaisempaa. Terveyseroja vähennetään panostamalla heikompiosaisten palveluihin - tarjotaan yhteensovitettuja monipuolisia palveluja saman katon alla sekä vaikuttavaa hoitoa. Poliittisessa väittelyssä terveydenhuollon ongelmat kiteytetään kysymykseen, kuinka nopeasti flunssapotilas pääsee lääkäriin. Saatavuuden lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmiamme.

Kuinka monta terveysasemaa menee Helsingissä konkurssiin?

Hallitus lupasi eilen hitaille maakunnille siirtymäaikaa valinnanvapauteen ainakin puoli vuotta, mikä on tottakai pieni parannus aiempaan kaaoottiseen aikatauluun. Julkiset sotekeskukset saavat nyt hieman lisäaikaa valmistautua pakkoyhtiöittämiseen ja asiakkaista kilpailuun. Tämä ei silti muuta tilannetta, että esimerkiksi Helsingissä useaa terveysasemaa uhkaa konkurssi. Jos esimerkiksi kolmasosa helsinkiläisistä listautuu yksityisen tuottajan potilaaksi, niin nykyisestä rahoituksesta katoaa kolmasosa. Monella helsinkiläisellä on työterveyshuolto eivätkä he käytä nyt ollenkaan julkisia terveysasemia ja verorahoitettua terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden nykyisella rahoitusmallilla heidän listautumisestaan yksityiselle maksetaan kuitenkin kapitaatiokorvaus. Miksi työterveyshuollon potilas ei listautuisi tutulle yksityiselle tuottajalle?

Yritysten kannattavuus perustuu asiakasvalintaan

Hallituspuolueet toistelevat liikuttavalla innolla, että yritykset eivät voi valikoida asiakkaitaan. Nykyisessä rahoitusmallissa koko yksityisen sotekeskuksen kannattavuus perustuu kuitenkin siihen, minkälaisia asiakkaita se saa listoilleen. Potilasmäärälle saa asettaa maksimin. Lääkiksessä ei markkinointia opetettu, mutta silti osaamiseni riittäisi keskinkertaisen markkinointisuunnitelman tekemiseen: ensimmäisenä houkutellaan omat työterveyspotilaat listoille. Kuvitellaanko, että yritykset eivät tosiaan osaisi markkinoida itseään oikealle kohderyhmälle?

Lääkärin resepti ratkaisuksi

Onneksi sote-uudistuksen ongelmien korjaamiseen on jo ratkaisu käsissämme. Hallituksen maakuntamallin pohjalta on hyvä edetä - varsinkin, jos ne saisivat vielä verotusoikeuden. 18 maakuntaa on liikaa, mutta tulevaisuudessa niitä todennäköisesti vielä yhdistetään. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta 18 maakunnalle on merkittävä uudistus, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation sekä monikanavaisen rahoituksen purkamisen. Tällä mallilla tavoittelemme aidosti terveyserojen vähentämistä ja kustannusvaikuttavaa hoitoa. Laajan valinnanvapauden toteuttaminen tällä aikataululla on mahdotonta, joten edistetään sitä asiantuntijoiden neuvojen mukaisesti alueellisilla kokeiluilla sekä lisäämällä palvelusetelien käyttöä.

Sote-lakipaketti HUS-hallituksessa

Olen ollut tämän valtuustokauden HUS:n hallituksen ja psykiatrisen lautakunnan varajäsen. Sote-uudistuksen toteutuessa HUS siirtyy Uudenmaan maakunnan julkiseen palvelulaitokseen, joten suuret mullistukset ovat edessä. Tänään hallitus käsitteli sote-järjestämislain keskeisiä linjauksia ja lausuu niistä ministeriölle seuraavassa kokouksessa. Nykyisissä lakiesityksissä on paljon kehitettävää ja suoranaisia puutteita. Yliopistosairaala, opetus ja tutkimus ovat unohtuneet niistä kokonaan.

Opetus ja tutkimus

Yliopistosairaalaa ei ole mainittu nykyisessä lakiehdotuksessa sanallakaan, vaikka sen erityispiirteet ja rooli tulisi tulevaisuudessakin tunnustaa. Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen tulee olla valtion rahoittamaa ja turvaamaa. Nostin itse hallituksessa esille, että terveydenhuoltojärjestelmä ei ainoastaan hoida potilaita vaan kouluttaa myös tulevia ammattilaisia. Lääkäri- ja hoitajaopiskelijat sekä erikoistuvat lääkärit ovat kouluttautumassa tulevaan ammattiinsa sairaaloissa ja terveysasemilla. Keillä kaikilla julkisilla ja yksityisillä tuottajilla on tulevaisuudessa velvollisuus (ja mahdollisuus) kouluttaa?

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

Vahva ja suuren väestöpohjan terveydenhuollon järjestäjä mahdollistaa parempia ja fiksumpia palveluita sekä kustannussäästöjä. Järjestäjältä vaaditaan kuitenkin laajaa ja perusteellista osaamista palveluiden tilaamisesta, hankinnoista ja laadun valvonnasta. Mitkä ovat maakunnan keinot huolehtia julkisten ja yksityisten tuottajien välisistä rajapinnoista ja integraatiosta? Nostin hallituksessa esiin huolen siitä, miten järjestäjälle saadaan luotua tarpeeksi vahva ja osaava organisaatio, kun esimerkiksi sairaanhoitopiirien ja kuntien perusterveydenhuollon osaaminen siirtyvät maakunnan palvelulaitokseen.

Valinnanvapaus ja integraatio

Laaja valinnanvapaus heikentää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Laajaa valinnanvapautta ei pidä ulottaa vaativaan erikoissairaanhoitoon, jota pitää tuottaa ennen kaikkea kustannustehokkaasti.

Palveluiden rahoitus

Tähän asti kunnat ovat rahoittaneet itse sote-palvelunsa omilla verotuloillaan. Uudessa esityksessä rahoitus tulee kokonaan valtiolta ja se määräytyy esimerkiksi väestömäärän ja -ominaisuuksien mukaan. Uudenmaan rahoitus heikkenisi tällä mallilla 150 miljoonaa euroa vuosittain, mikä tarkoittaisi 2400 henkilötyövuoden leikkausta. Sopeutus on melkoinen, kun huomioidaan, että esimerkiksi HUS on sairaanhoitopiireistä jo nyt tuottavin ja tehokkain. Pääkaupunkiseudun sosiaalisia ongelmia ja esimerkiksi maahanmuuttajaväestön osuutta ei ole riittävästi huomioitu rahoituksessa.

Uudellamaalla paikallinen sote-valmistelu on käynnistynyt hyvin hitaasti, joten nyt viimeistään kuntien ja HUS:n on ryhdyttävä tiiviiseen yhteistyöhön. Palveluiden on toimittava sujuvasti vuonna 2019, kun maakunnat aloittavat toimintansa.