Mitä terveyskeskuslääkäri voi tehdä yksinäisyydelle?

Kysyn usein vastaanotolla ihmiseltä, keitä hänen läheisensä ovat. Moni jää miettimään pitkäksi aikaa. Yksinäisyyden kokemus tulee esiin, vaikkei ihminen sanoisikaan sitä heti ääneen. Helsingissä yksinäisyyttä koetaan nuorista ikääntyneisiin. Moni nuori on muuttanut kaupunkiin opiskelemaan, perhe on jäänyt kauas ja uusia ystävyyssuhteita ei ole ollut helppo solmia. Helsingissä on paljon yksinäisiä ikääntyneitä. Osa on elänyt koko elämänsä itsekseen ja osa menettänyt puolisonsa tai etääntynyt sukulaisista.

Yksinäisyys on ihmisen yksilöllinen kokemus. Hyvin aktiiviseltakin ihmiseltä voivat puuttua läheiset ja luottamukselliset ihmissuhteet. Toisaalta yksin viihtyvä ei välttämättä edes koe yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä on suuria terveysvaikutuksia. Se lisää kuolleisuutta lähes vastaavasti kuin tupakointi ja enemmän kuin ylipaino. Sydän- ja verisuonitautien ja neurologisten sairauksien riski kasvaa. Vuorovaikutus on hyvinvoinnin peruspilari ja antaa elämälle merkityksellisyyttä.

Hoidon jatkuvuuteen on panostettava

Lääkäristä tai hoitajasta ei voi tulla potilaan ystävää, mutta sosiaali- ja terveyspalveluilla voidaan tukea ihmistä valtavasti ja kohtaaminen on työn ytimessä. Omassa lääkärin työssäni tavoitteeni on palauttaa ihmiselle voimavaroja, joilla hän voi toimia elämässään ja luoda hyviä ihmissuhteita. Mielenterveysongelmien tehokas hoito on tuloksellista yksinäisyyden ehkäisyä. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien nopea kuntoutus on oleellista, jottei ihminen joudu työelämän ulkopuolelle pitkäksi aikaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitosuhteiden jatkuvuus on rinnallakulkijuutta. Palvelujärjestelmämme on mahdollistettava pitkät omalääkäri- ja omahoitajasuhteet. Terveysasemalla potilaan ja omahoitajan hoitosuhde nousee hyvin merkitykselliseksi, sillä lääkäreissä on enemmän vaihtuvuutta. Yhteyden saaminen tuttuun ihmiseen on potilaalle tärkeää. Paljon palveluita tarvitseville potilaille omahoitaja myös itse soittaa säännöllisesti. Monen yksinäisyyttä helpottaa paljon, että tietää milloin odottaa puhelua. Sähköisillä palveluilla ei voida korvata kohtaamista, mutta niilläkin voidaan tukea hoitosuhteen jatkuvuutta. Monelle ihmiselle (varsikin nuorelle) mahdollisuus laittaa matalalla kynnyksellä viesti omahoitajalle helpottaa oloa, vaikkei vastausta tulisikaan aivan heti.

Politiikalla voidaan ennaltaehkäistä yksinäisyyttä

Yhteiskunta ei voi kokonaan ratkaista yksinäisyyttä, mutta politiikalla voidaan silti vaikuttaa. Päiväkodeissa ja kouluissa vuorovaikutus- ja mielenterveystaitojen vahvistaminen voivat kantaa pitkälle lapsen tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Maksuttomat harrastusmahdollisuudet tarjoavat lapsille ja nuorille tärkeän yhteisön. Yhteisöllisyyttä voidaan ikääntyneiden kohdalla luoda päivätoiminnalla, kohtaamispaikoilla ja asuinrakentamisella. Nuorten kiinnittyminen opiskeluun ja työelämään ovat ensiarvoisen tärkeitä, jottei kukaan jäisi yksin ja osattomaksi.

Sote-pakka on sekaisin - resepti ratkaisuun

Terveyspalveluiden valinnanvapautta voidaan lisätä fiksusti tai huonosti. Järjettömällä kiireellä tekeminen ei johda lopputulokseen, jossa terveyserot vähenevät ja kustannukset pysyvät kurissa. Keskeneräisestä valinnanvapauden lakiluonnoksesta kerättiin 600 varsin kriittistä lausuntoa, mutta nyt laki aiotaan sorvata nopeasti valmiiksi. Lausuntokierroksella on lähinnä tuhlattu kaikkien lausuntoja laatineiden virkamiesten ja kuntien poliittisten päättäjien aikaa. Lakeja ei pidä säätää tällä tavalla. Nyt rakennetaan äärimmäisen tärkeää uudistusta Suomelle eikä sen pidä kaatua valinnanvapauden ideologiseen junttaukseen.

Valinnanvapaudella on kallis hintalappu

Sote-uudistuksella vähennetään terveyseroja, turvataan palvelut tulevaisuudessa ja pysäytetään kustannusten kasvu. Valinnanvapauden hinta on kuitenkin arvioitu erittäin suureksi, mikä tekee sen tavoittelusta entistä ristiriitaisempaa. Terveyseroja vähennetään panostamalla heikompiosaisten palveluihin - tarjotaan yhteensovitettuja monipuolisia palveluja saman katon alla sekä vaikuttavaa hoitoa. Poliittisessa väittelyssä terveydenhuollon ongelmat kiteytetään kysymykseen, kuinka nopeasti flunssapotilas pääsee lääkäriin. Saatavuuden lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmiamme.

Kuinka monta terveysasemaa menee Helsingissä konkurssiin?

Hallitus lupasi eilen hitaille maakunnille siirtymäaikaa valinnanvapauteen ainakin puoli vuotta, mikä on tottakai pieni parannus aiempaan kaaoottiseen aikatauluun. Julkiset sotekeskukset saavat nyt hieman lisäaikaa valmistautua pakkoyhtiöittämiseen ja asiakkaista kilpailuun. Tämä ei silti muuta tilannetta, että esimerkiksi Helsingissä useaa terveysasemaa uhkaa konkurssi. Jos esimerkiksi kolmasosa helsinkiläisistä listautuu yksityisen tuottajan potilaaksi, niin nykyisestä rahoituksesta katoaa kolmasosa. Monella helsinkiläisellä on työterveyshuolto eivätkä he käytä nyt ollenkaan julkisia terveysasemia ja verorahoitettua terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden nykyisella rahoitusmallilla heidän listautumisestaan yksityiselle maksetaan kuitenkin kapitaatiokorvaus. Miksi työterveyshuollon potilas ei listautuisi tutulle yksityiselle tuottajalle?

Yritysten kannattavuus perustuu asiakasvalintaan

Hallituspuolueet toistelevat liikuttavalla innolla, että yritykset eivät voi valikoida asiakkaitaan. Nykyisessä rahoitusmallissa koko yksityisen sotekeskuksen kannattavuus perustuu kuitenkin siihen, minkälaisia asiakkaita se saa listoilleen. Potilasmäärälle saa asettaa maksimin. Lääkiksessä ei markkinointia opetettu, mutta silti osaamiseni riittäisi keskinkertaisen markkinointisuunnitelman tekemiseen: ensimmäisenä houkutellaan omat työterveyspotilaat listoille. Kuvitellaanko, että yritykset eivät tosiaan osaisi markkinoida itseään oikealle kohderyhmälle?

Lääkärin resepti ratkaisuksi

Onneksi sote-uudistuksen ongelmien korjaamiseen on jo ratkaisu käsissämme. Hallituksen maakuntamallin pohjalta on hyvä edetä - varsinkin, jos ne saisivat vielä verotusoikeuden. 18 maakuntaa on liikaa, mutta tulevaisuudessa niitä todennäköisesti vielä yhdistetään. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta 18 maakunnalle on merkittävä uudistus, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation sekä monikanavaisen rahoituksen purkamisen. Tällä mallilla tavoittelemme aidosti terveyserojen vähentämistä ja kustannusvaikuttavaa hoitoa. Laajan valinnanvapauden toteuttaminen tällä aikataululla on mahdotonta, joten edistetään sitä asiantuntijoiden neuvojen mukaisesti alueellisilla kokeiluilla sekä lisäämällä palvelusetelien käyttöä.

Vuosaaren puhelinkaaos - hitaasti kohti sähköisiä palveluita

Vuosaaren, Vallilan ja Töölön terveysasemilla on otettu käyttöön uusi toimintamalli, jolla pyritään lyhentämään jonoja lääkärin vastaanotolle sekä huomioimaan potilaan kokonaistilanne paremmin. Lisäksi potilas voi ottaa Vallilaan ja Töölöön jatkossa yhteyttä sähköisesti puhelimen ja luukulle kävelemisen sijaan. Tilanne on kuitenkin kurjasti luisunut kaaokseen, sillä takaisinsoittopalvelusta luovuttiin. Oletettiinko puhelumäärän todella vähenevän heti uuden mallin tultua käyttöön ja vieläpä joulukuussa keskellä influenssakautta? Ongelma on jatkunut jo yli kuukauden, joten häiriö ei ole enää hetkellinen. Jonot ovat lyhentyneet, mutta toisaalta suuri määrä puheluita on jäänyt vastaamatta ja ihmiset eivät ole saaneet varattua aikaa.

Terveysasemien ongelmat näkyvät päivystyksessä

Päivystyksiin on puhelinkaaoksen seurauksena tullut potilaita, jotka eivät ole saaneet terveysasemaan yhteyttä. Tammikuun influenssaruuhkista kärsivien sairaaloiden kannalta tilanne ei ole kestävä. Osa potilaista tarvitsisi nopeaa jatkohoitoa omalta terveysasemalta kuten esimerkiksi seuraavan päivän laboratoriotulosten kuulemisen. Olen joutunut neuvomaan ihmisiä soittamaan kiireellisten kokeiden tuloksia joltain muulta kuin omalta terveysasemalta.

Uudistuksella tavoitellaan parempaa hoitoa ja lyhyempiä jonoja

Uusi toimintamalli uudistaa terveyspalveluja hyvään suuntaan, kunhan akuutti ruuhka saadaan ratkaistua. Takaisinsoittopalvelun hyödyntäminen väliaikaisesti auttaisi saamaan tilanteen hallintaan. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen jokainen asiakas saa yhteyshenkilön, johon voi jatkossa olla suoraan yhteydessä. Tällöin terveysaseman yleisen ajanvarausnumeron kuormitus helpottaa pikkuhiljaa. Vastuuhenkilömallissa paljon palveluita tarvitsevalle potilaalle on nimetty ammattilainen, joka koordinoi hänen hoitokokonaisuuttaan. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Onnettomista käyttöliittymistä moderneihin viestintäkanaviin

Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeä tavoite Helsingin terveyspalveluille seuraavalle valtuustokaudelle ennen sote-uudistuksen tuloa. Vallilassa ja Töölössä on otettu käyttöön sähköinen yhteydenotto, mikä on tärkeä edistysaskel. Palvelun käytettävyys on palautteen mukaan kuitenkin ilmeisesti sysihuonoa. Suuri osa ihmisistä haluaa ja pystyy käyttämään sähköisiä palveluita terveydenhuollossa, mikä vapauttaa ammattilaisten aikaa puhelintyöstä. Nyt onkin todella panostettava laadukkaisiin sähköisiin käyttöliittymiin ja haettava mallia ja ratkaisuja vaikkapa yksityisiltä toimijoilta. Kommunikaatiosta pitää tehdä sujuvaa sekä potilaalle että ammattilaiselle. Valinnanvapauden myötä julkiset sote-keskukset alkavat kilpailla potilaista yksityisten tuottajien kanssa, joten kohta on kiire rakentaa viestintäkanavat kuntoon.

Toimivassa päivystyksessä hallitaan ruuhkia

Tällä ja viime viikolla lehdissä on keskusteltu ihmisten huonoista päivystyskokemuksista. Helsingin Sanomien artikkelissa potilaat kertovat henkilökunnan epäkohteliaasta käytöksestä, oireiden vähättelystä, pitkistä jonotusajoista ja huonosta hoidosta. Potilaan Lääkärilehdessä kirjoittaja ihmettelee, onko päivystykseen palkattu ovimiehiä, jotka estävät potilaan pääsyn sisälle. Päivystystyötä tekevänä tiedän, että hiljainen enemmistö kotiutuu jatkohoito-ohjeiden kera kohtuullisen tyytyväisenä, mutta kehitettävää on silti paljon. Epäkohtelias käytös ei koskaan ole hyväksyttävää.

Ruuhkissa riittää haasteita

Päivystyksen resursoinnin ongelmana on vaihteleva kuormitus. Ruuhka syntyy, jos potilaita hakeutuu päivystykseen paljon tai jos jonossa olevilla on poikkeuksellisen aikaavieviä ongelmia. Yhteisen kielen puute, puhelintulkkaukset ja esimerkiksi iäkkään kotitilanteen selvittely vievät paljon aikaa. Joskus päivystyksestä loppuvat vuodepaikat, jolloin potilaiden sijoittelu vaatii luovia ratkaisuja. Yö- ja ilta-aikaan päivystävä sairaala saattaa olla ainut paikka, joka on auki. Sinne päätyvät muuten hyväkuntoiset mutta eksyneet muistisairaat, päihtyneet ja kotonapärjäämättömät iäkkäät. Sosiaalipalveluja tarvittaisiin päivystyksissä enemmän. Ruuhkatilanteesta on annettava potilaalle tietoa. Päivystyksen jono on koko ajan henkilökunnan tiedossa ja odotusaikaa pystytään jossain määrin arvioimaan. Yllättävät tilanteet ja esimerkiksi laboratoriotutkimusten valmistumisen odottelu pidentävät kuitenkin potilaan aikaa päivystyksessä.

Vaihtelevaan kuormitukseen päivystyksissä vastataan esimerkiksi varallaolevalla lääkärityövoimalla, minkä käyttö on kuitenkin erittäin hintavaa. Helsinki ostaa tällä hetkellä palvelun vuokralääkäriyritykseltä, mutta siihen turvaudutaan vasta ruuhkatilanteen uhatessa. Päivystysten budjetit eivät ole rajattomia. Erityisen kummallinen säästökohde Helsingin terveyskeskuspäivystyksessä on kuitenkin lääkärin sanelumahdollisuuden puuttuminen. Tekstin kirjoittaminen käsin pidentää potilasjonoa ja huonontaa sairaskertomusmerkinnän laatua.

Hoitoonpääsy terveysasemalle lyhentää päivystyksen jonoa

Päivystyksessä hoidetaan akuutteja sairauksia, joiden selvittely ja hoito eivät voi odottaa seuraavaan päivään. On vakavasti sairaiden etu, että ei-kiireelliset vaivat hoidetaan virka-aikana terveysasemilla. Päivystyksen jonossa sairaampi tutkitaan ensin, vaikka joku muu olisi odottanut kauemmin, mikä aiheuttaa ymmärrettävästi turhautumista. Nykytilanteessa on erityisen tärkeää, että terveysasemien resursseja ei heikennetä, sillä ajanvarauksen jonot saavat potilaita hakeutumaan päivystykseen tutkimuksiin. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta selvitellä pitkittyneitä vaivoja, kun aulassa odottaa lukuisia potilaita. Aina potilaan vaivaan ei löydy tyhjentävää lääketieteellistä selitystä ja on tyydyttävä hoitamaan oireita. Seuranta on lääkärin tärkeimpiä työkaluja. Usein joudun kertomaan potilaalle, että päivystyksessä on nyt poissuljettu vakavat ja hälyttävät sairaudet, mutta jatkoselvittely tapahtuu terveysasemalla.

Vakavasti sairastunut voi Suomen päivystyksissä luottaa saavansa hyvää hoitoa. Hälyttävät merkit tunnistetaan yleensä nopeasti ja tarvittavat hoidot alkavat heti. Lääkärit ja hoitohenkilökunta työskentelevät kovan paineen alla, mutta he ovat silti lähes poikkeuksetta erittäin motivoituneita työhönsä. 

Miten terveysasemien jonot puretaan?

Pitkä odotusaika terveysaseman lääkärin vastaanotolle turhauttaa potilasta ja ruuhkassa puurtavaa ammattilaista. Akuutin sairastumisen yhteydessä potilas tarvitsee päivystysajan terveysasemalta. Monisairaan potilaan tapauksessa paras ratkaisu on akuuteissakin ongelmissa päästä hänet tuntevan omalääkärin tai omahoitajan vastaanotolle. Pitkäaikaisten ja ei-akuuttien oireiden selvittelyä varten varataan kiireetön aika. Helsingissä kiireettömien aikojen saatavuus on vaihdellut paljon terveysasemasta riippuen, mutta tilanne on koko ajan parantunut. Hoitoon pääsyn tavoitteeksi on asetettu 14 päivää, mutta sen saavuttamiseen tarvitaan toimintatapojen muutoksia ja henkilöstöresursseja. Kaupunginhallituksessa on äskettäin käsitelty toimintasuunnitelmaa jonojen lyhentämiseksi.

Hyvä hoidontarpeenarvio säästää resursseja

Perusterveydenhuollon rajallisten resurssien jakamisessa asiantunteva hoidontarpeenarvio on keskeisessä osassa. Tämä tapahtuu usein muutamassa minuutissa terveysaseman luukulla tai puhelimessa, joten helppoa se ei ole. Tavoitteena on ohjata potilas suoraan oikealle ammattilaiselle: terveydenhoitajalle, fysioterapeutille tai lääkärille, jotta pomputtelu eri vastaanottojen väliä vähenisi. Moni ongelma voidaan nykyään ratkaista terveydenhoitajan vastaanotolla ja tulevaisuudessa lääkärien konsultoiva rooli korostunee entisestään. Hoidontarpeenarvio onnistuu parhaiten, kun sen tekee potilaan omahoitaja. Monessa tilanteessa omahoitaja voi antaa potilaalle tietoa oireista, kotihoito-ohjeita ja kehoittaa seuraamaan tilannetta muutaman päivän. Jokaista flunssaa ei kannata medikalisoida. Hyvä hoidontarpeenarvio vaatii jatkuvaa henkilökunnan koulutusta sekä tehokasta palautteen antoa eri ammattiryhmien välillä.

Monisairaiden hoito vaatii kokonaisvaltaista otetta

Helsingissä on vuodesta 2010 ollut käytössä työparimalli, jossa potilaat listautuvat yhdelle lääkäri-hoitaja-työparille. Työparia ja terveysasemaa saa myös vaihtaa. Paljon palveluita käyttävät monisairaat potilaat hyötyvät pitkästä hoitosuhteesta ja heidän on erityisen tärkeää olla tukevasti oman työparin hyppysissä. Vuosaaressa on tänä vuonna lanseerattu vastuuhenkilömalli, jossa paljon palveluita tarvitsevat ovat saaneet oman vastuuhenkilön, joka koordinoi heidän hoitoaan ja ajanvarauksiaan. Vastuuhenkilö ja potilas laativat yhdessä hoitosuunnitelman, jossa potilasta kannustetaan asettamaan tavoitteita, ottamaan niiden toteutumisesta vastuuta ja tukemaan pattitilanteissa. Vastuuhenkilö koordinoi myös potilaan käyntejä muiden ammattilaisten luona (esim. lääkäri, fysioterapia, psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdehoitaja).

Potilaan ja vastuuhenkilön välille tarvitaan ketterää kommunikaatiota. Takaisinsoittopalvelun tilalle on otettava käyttöön helppokäyttöisiä sähköisiä viestipalveluja (kaupungin nykyinen web-viestipalvelu ei ole käytettävyydeltään hyvä). Terveydenhuolto on auttamattoman jäljessä digitalisaatiossa ja uusiin innovaatioihin on tartuttava rohkeasti. Potilaan luottamus hoitosuhteseen vahvistuu, kun omaan vastuuhenkilöön saa helposti yhteyden.