Tällä ja viime viikolla lehdissä on keskusteltu ihmisten huonoista päivystyskokemuksista. Helsingin Sanomien artikkelissa potilaat kertovat henkilökunnan epäkohteliaasta käytöksestä, oireiden vähättelystä, pitkistä jonotusajoista ja huonosta hoidosta. Potilaan Lääkärilehdessä kirjoittaja ihmettelee, onko päivystykseen palkattu ovimiehiä, jotka estävät potilaan pääsyn sisälle. Päivystystyötä tekevänä tiedän, että hiljainen enemmistö kotiutuu jatkohoito-ohjeiden kera kohtuullisen tyytyväisenä, mutta kehitettävää on silti paljon. Epäkohtelias käytös ei koskaan ole hyväksyttävää.
Ruuhkissa riittää haasteita
Päivystyksen resursoinnin ongelmana on vaihteleva kuormitus. Ruuhka syntyy, jos potilaita hakeutuu päivystykseen paljon tai jos jonossa olevilla on poikkeuksellisen aikaavieviä ongelmia. Yhteisen kielen puute, puhelintulkkaukset ja esimerkiksi iäkkään kotitilanteen selvittely vievät paljon aikaa. Joskus päivystyksestä loppuvat vuodepaikat, jolloin potilaiden sijoittelu vaatii luovia ratkaisuja. Yö- ja ilta-aikaan päivystävä sairaala saattaa olla ainut paikka, joka on auki. Sinne päätyvät muuten hyväkuntoiset mutta eksyneet muistisairaat, päihtyneet ja kotonapärjäämättömät iäkkäät. Sosiaalipalveluja tarvittaisiin päivystyksissä enemmän. Ruuhkatilanteesta on annettava potilaalle tietoa. Päivystyksen jono on koko ajan henkilökunnan tiedossa ja odotusaikaa pystytään jossain määrin arvioimaan. Yllättävät tilanteet ja esimerkiksi laboratoriotutkimusten valmistumisen odottelu pidentävät kuitenkin potilaan aikaa päivystyksessä.
Vaihtelevaan kuormitukseen päivystyksissä vastataan esimerkiksi varallaolevalla lääkärityövoimalla, minkä käyttö on kuitenkin erittäin hintavaa. Helsinki ostaa tällä hetkellä palvelun vuokralääkäriyritykseltä, mutta siihen turvaudutaan vasta ruuhkatilanteen uhatessa. Päivystysten budjetit eivät ole rajattomia. Erityisen kummallinen säästökohde Helsingin terveyskeskuspäivystyksessä on kuitenkin lääkärin sanelumahdollisuuden puuttuminen. Tekstin kirjoittaminen käsin pidentää potilasjonoa ja huonontaa sairaskertomusmerkinnän laatua.
Hoitoonpääsy terveysasemalle lyhentää päivystyksen jonoa
Päivystyksessä hoidetaan akuutteja sairauksia, joiden selvittely ja hoito eivät voi odottaa seuraavaan päivään. On vakavasti sairaiden etu, että ei-kiireelliset vaivat hoidetaan virka-aikana terveysasemilla. Päivystyksen jonossa sairaampi tutkitaan ensin, vaikka joku muu olisi odottanut kauemmin, mikä aiheuttaa ymmärrettävästi turhautumista. Nykytilanteessa on erityisen tärkeää, että terveysasemien resursseja ei heikennetä, sillä ajanvarauksen jonot saavat potilaita hakeutumaan päivystykseen tutkimuksiin. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta selvitellä pitkittyneitä vaivoja, kun aulassa odottaa lukuisia potilaita. Aina potilaan vaivaan ei löydy tyhjentävää lääketieteellistä selitystä ja on tyydyttävä hoitamaan oireita. Seuranta on lääkärin tärkeimpiä työkaluja. Usein joudun kertomaan potilaalle, että päivystyksessä on nyt poissuljettu vakavat ja hälyttävät sairaudet, mutta jatkoselvittely tapahtuu terveysasemalla.
Vakavasti sairastunut voi Suomen päivystyksissä luottaa saavansa hyvää hoitoa. Hälyttävät merkit tunnistetaan yleensä nopeasti ja tarvittavat hoidot alkavat heti. Lääkärit ja hoitohenkilökunta työskentelevät kovan paineen alla, mutta he ovat silti lähes poikkeuksetta erittäin motivoituneita työhönsä.
