Olen ollut tämän valtuustokauden HUS:n hallituksen ja psykiatrisen lautakunnan varajäsen. Sote-uudistuksen toteutuessa HUS siirtyy Uudenmaan maakunnan julkiseen palvelulaitokseen, joten suuret mullistukset ovat edessä. Tänään hallitus käsitteli sote-järjestämislain keskeisiä linjauksia ja lausuu niistä ministeriölle seuraavassa kokouksessa. Nykyisissä lakiesityksissä on paljon kehitettävää ja suoranaisia puutteita. Yliopistosairaala, opetus ja tutkimus ovat unohtuneet niistä kokonaan.
Opetus ja tutkimus
Yliopistosairaalaa ei ole mainittu nykyisessä lakiehdotuksessa sanallakaan, vaikka sen erityispiirteet ja rooli tulisi tulevaisuudessakin tunnustaa. Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen tulee olla valtion rahoittamaa ja turvaamaa. Nostin itse hallituksessa esille, että terveydenhuoltojärjestelmä ei ainoastaan hoida potilaita vaan kouluttaa myös tulevia ammattilaisia. Lääkäri- ja hoitajaopiskelijat sekä erikoistuvat lääkärit ovat kouluttautumassa tulevaan ammattiinsa sairaaloissa ja terveysasemilla. Keillä kaikilla julkisilla ja yksityisillä tuottajilla on tulevaisuudessa velvollisuus (ja mahdollisuus) kouluttaa?
Järjestäjän ja tuottajan erottaminen
Vahva ja suuren väestöpohjan terveydenhuollon järjestäjä mahdollistaa parempia ja fiksumpia palveluita sekä kustannussäästöjä. Järjestäjältä vaaditaan kuitenkin laajaa ja perusteellista osaamista palveluiden tilaamisesta, hankinnoista ja laadun valvonnasta. Mitkä ovat maakunnan keinot huolehtia julkisten ja yksityisten tuottajien välisistä rajapinnoista ja integraatiosta? Nostin hallituksessa esiin huolen siitä, miten järjestäjälle saadaan luotua tarpeeksi vahva ja osaava organisaatio, kun esimerkiksi sairaanhoitopiirien ja kuntien perusterveydenhuollon osaaminen siirtyvät maakunnan palvelulaitokseen.
Valinnanvapaus ja integraatio
Laaja valinnanvapaus heikentää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Laajaa valinnanvapautta ei pidä ulottaa vaativaan erikoissairaanhoitoon, jota pitää tuottaa ennen kaikkea kustannustehokkaasti.
Palveluiden rahoitus
Tähän asti kunnat ovat rahoittaneet itse sote-palvelunsa omilla verotuloillaan. Uudessa esityksessä rahoitus tulee kokonaan valtiolta ja se määräytyy esimerkiksi väestömäärän ja -ominaisuuksien mukaan. Uudenmaan rahoitus heikkenisi tällä mallilla 150 miljoonaa euroa vuosittain, mikä tarkoittaisi 2400 henkilötyövuoden leikkausta. Sopeutus on melkoinen, kun huomioidaan, että esimerkiksi HUS on sairaanhoitopiireistä jo nyt tuottavin ja tehokkain. Pääkaupunkiseudun sosiaalisia ongelmia ja esimerkiksi maahanmuuttajaväestön osuutta ei ole riittävästi huomioitu rahoituksessa.
Uudellamaalla paikallinen sote-valmistelu on käynnistynyt hyvin hitaasti, joten nyt viimeistään kuntien ja HUS:n on ryhdyttävä tiiviiseen yhteistyöhön. Palveluiden on toimittava sujuvasti vuonna 2019, kun maakunnat aloittavat toimintansa.
