Startup-innovaatioita kuntiin – julkisia hankintaprosesseja on kevennettävä

Viimeiset vuodet startup-yrityksistä on povattu ratkaisua moniin Suomen talousongelmiin. Valtiovalta on aktiivisesti esimerkiksi Tekesin ja Team Finlandin avulla pyrkinyt edesauttamaan uusien yritysten syntyä ja kansainvälistymistä. Valtio ja kunnat pystyisivät kuitenkin vielä paljon parempaan.

Valtio, kunnat ja julkiset yhtiöt muodostavat merkittävän osan Suomessa tehtävistä hankinnoista. Nämä miljardit kulkeutuvat useimmiten monimutkaisten ja byrokraattisten hankintaprosessien kautta suurille yrityksille, joilla on paljon kokemusta julkisista hankinnoista. Pienillä ja ketterillä startup-yrityksillä ei yksinkertaisesti riitä osaamista, resursseja ja aikaa hankaliin kilpailutuksiin. Nämä asiakkuudet olisivat monelle startup-yritykselle mahdollisuus saada arvokasta kokemusta, rahaa ja referenssejä. Kunnat ja valtio taas saisivat aidosti uusia ja kohtuuhintaisia ratkaisuja toimintansa kehittämiseen. Kansantalous hyötyisi, kun yhä useampi yritys saisi nykyistä paremmat edellytykset kansainvälistymiseen ja kasvuun.

Pilottiprojektit saavat epäonnistua

Kuntien pitäisi luoda puitteet siihen, että kansallisten kilpailutusrajojen alle asettuvat innovatiiviset hankinnat voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeasti ja kevyesti. Esimerkiksi terveysaseman ylilääkärin tulisi voida ottaa uusi ohjelmistopalvelu käyttöön asemansa kymmenelle lääkärille ilman raskasta IT-hankintaprosessia. Itse hankintaprosessiin ei pitäisi tuhrautua montaa viikkoa enempää. Startup-yritysten mottona toimii usein fail fast, epäonnistu nopeasti. Myös kuntien tulisi toimia samoin; nopeita edullisia kokeiluja ruohonjuuritasosta lähtien.

Miten terveysasemien jonot puretaan?

Pitkä odotusaika terveysaseman lääkärin vastaanotolle turhauttaa potilasta ja ruuhkassa puurtavaa ammattilaista. Akuutin sairastumisen yhteydessä potilas tarvitsee päivystysajan terveysasemalta. Monisairaan potilaan tapauksessa paras ratkaisu on akuuteissakin ongelmissa päästä hänet tuntevan omalääkärin tai omahoitajan vastaanotolle. Pitkäaikaisten ja ei-akuuttien oireiden selvittelyä varten varataan kiireetön aika. Helsingissä kiireettömien aikojen saatavuus on vaihdellut paljon terveysasemasta riippuen, mutta tilanne on koko ajan parantunut. Hoitoon pääsyn tavoitteeksi on asetettu 14 päivää, mutta sen saavuttamiseen tarvitaan toimintatapojen muutoksia ja henkilöstöresursseja. Kaupunginhallituksessa on äskettäin käsitelty toimintasuunnitelmaa jonojen lyhentämiseksi.

Hyvä hoidontarpeenarvio säästää resursseja

Perusterveydenhuollon rajallisten resurssien jakamisessa asiantunteva hoidontarpeenarvio on keskeisessä osassa. Tämä tapahtuu usein muutamassa minuutissa terveysaseman luukulla tai puhelimessa, joten helppoa se ei ole. Tavoitteena on ohjata potilas suoraan oikealle ammattilaiselle: terveydenhoitajalle, fysioterapeutille tai lääkärille, jotta pomputtelu eri vastaanottojen väliä vähenisi. Moni ongelma voidaan nykyään ratkaista terveydenhoitajan vastaanotolla ja tulevaisuudessa lääkärien konsultoiva rooli korostunee entisestään. Hoidontarpeenarvio onnistuu parhaiten, kun sen tekee potilaan omahoitaja. Monessa tilanteessa omahoitaja voi antaa potilaalle tietoa oireista, kotihoito-ohjeita ja kehoittaa seuraamaan tilannetta muutaman päivän. Jokaista flunssaa ei kannata medikalisoida. Hyvä hoidontarpeenarvio vaatii jatkuvaa henkilökunnan koulutusta sekä tehokasta palautteen antoa eri ammattiryhmien välillä.

Monisairaiden hoito vaatii kokonaisvaltaista otetta

Helsingissä on vuodesta 2010 ollut käytössä työparimalli, jossa potilaat listautuvat yhdelle lääkäri-hoitaja-työparille. Työparia ja terveysasemaa saa myös vaihtaa. Paljon palveluita käyttävät monisairaat potilaat hyötyvät pitkästä hoitosuhteesta ja heidän on erityisen tärkeää olla tukevasti oman työparin hyppysissä. Vuosaaressa on tänä vuonna lanseerattu vastuuhenkilömalli, jossa paljon palveluita tarvitsevat ovat saaneet oman vastuuhenkilön, joka koordinoi heidän hoitoaan ja ajanvarauksiaan. Vastuuhenkilö ja potilas laativat yhdessä hoitosuunnitelman, jossa potilasta kannustetaan asettamaan tavoitteita, ottamaan niiden toteutumisesta vastuuta ja tukemaan pattitilanteissa. Vastuuhenkilö koordinoi myös potilaan käyntejä muiden ammattilaisten luona (esim. lääkäri, fysioterapia, psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdehoitaja).

Potilaan ja vastuuhenkilön välille tarvitaan ketterää kommunikaatiota. Takaisinsoittopalvelun tilalle on otettava käyttöön helppokäyttöisiä sähköisiä viestipalveluja (kaupungin nykyinen web-viestipalvelu ei ole käytettävyydeltään hyvä). Terveydenhuolto on auttamattoman jäljessä digitalisaatiossa ja uusiin innovaatioihin on tartuttava rohkeasti. Potilaan luottamus hoitosuhteseen vahvistuu, kun omaan vastuuhenkilöön saa helposti yhteyden.