Lääkäri ja kaupunginvaltuutettu mielenterveyden puolesta

Olen työskennellyt tällä valtuustokaudella lääkärinä terveysasemalla ja päivystyksessä sekä aloittanut erikoistumiseni anestesiaan ja tehohoitoon. Hoidin terveysasemalla paljon masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä sairastavia potilaita ja usein tuntui, että pystyin tarjoamaan lähinnä lääkereseptiä. Terapia ja keskusteluapu ovat oleellinen osa mielenterveysongelmien hoitoa, ja näihin tulee päästä perusterveydenhuollossa. Sairaalatyössä ja teho-osastolla olen nähnyt, mihin mielenterveyden järkkyminen voi pahimmillaan johtaa.

Vihreiden tavoitteena on tehdä Helsingistä mielen hyvinvoinnin kaupunki. Korona-aika on tuonut käsiimme entistä suuremman mielenterveyskriisin. Olen tehnyt tällä valtuustokaudella paljon työtä toimivien mielenterveyspalveluiden eteen, mutta työ on edelleen kesken. Reilu neljä vuotta sitten olin ehdolla ensimmäisissä kuntavaaleissani ja kirjoitin blogiini lyhytterapioista. Terapiaan pääsy on ollut erittäin kivinen tie eikä tutkimuksissa vaikuttavaksi todettuja lyhytterapioita ole ollut terveydenhuollossamme tarjolla. Valtuustossa tein vuonna 2018 aloitteen lyhytterapioista terveysasemille ja tänä keväänä Helsinki otti käyttöön lyhytterapian palvelusetelin. Lyhytterapiaa on mahdollista saada 10-20 kertaa, ja monelle tämä riittää kunhan vaikuttavaan hoitoon pääsee nopeasti. Varhainen ja oikea-aikainen hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa. Liian moni ongelma pääsee pitkittymään ja pahenemaan. Nuoren ihmisen joutuminen eläkkeelle masennuksen vuoksi on yhteiskunnaltamme iso epäonnistuminen. 

Lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita

Vihreät ovat puolustaneet mielenterveyspalveluiden resursseja valtuustokauden jokaisissa budjettineuvotteluissa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista on huolehdittava erityisen hyvin kriisiaikoina. Olemme avanneet mielenterveyspiste Miepit Myllypuroon ja Kalasatamaan ja kolmas on tulossa Pohjois-Haagaan. Mieppeihin voi varata ajan netistä ja jopa kävellä vain paikan päälle. Nuorisoaseman resursseja on vahvistettu ja tänä vuonna avataan toinen nuorisoasema Itä-Helsinkiin. Tällä on pyritty helpottamaan erityisesti nuorten vaikeaa tilannetta. Lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet valtavasti, mikä kertoo, että perustasolla ei ole pystytty tarjoamaan riittävää hoitoa. Uusi lastenpsykiatrinen yksikkö aloittaa toimintansa tänä vuonna, mikä vastaa osittain tähän haasteeseen. HUS ja lastensuojelu ovat perustaneet myös yhteisiä tiimejä auttamaan erityisen vaikeasti oireilevia nuoria, joiden on vaikea päästä poliklinikalle vastaanotoille.

Seuraavaksi terapiatakuusta totta

Helsinki on ollut edelläkävijä monessa asiassa nuorten maksuttomasta ehkäisystä paperittomien terveydenhuoltoon. Terapiatakuu-kansalaisaloite on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa, mutta voimme aloittaa sen toteuttamisen kaupungeissa jo nyt. Teimme vihreän valtuustoryhmän voimin ryhmäaloitteen terapiatakuusta Helsinkiin, ja se käsiteltiin äskettäin valtuustossa.  Helsinki tulee olemaan ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka päätti määrätietoisesti lähteä edistämään terapiatakuuta. Tavoitteena on, että terapiatakuu toteutetaan vuonna 2022. Terapiatakuun toteuttaminen ja toimivat mielenterveyspalvelut ovat seuraavan valtuustokauden tärkeimpiä tehtäviä ja oleellinen osa pandemiasta palautumista. Lisäksi meidän on tartuttava myös kaupungin psykiatrian poliklinikoiden haasteelliseen tilanteeseen ja parannettava henkilöstön työoloja. 

Minut voi äänestää jatkamaan työtä kaupunginvaltuustossa numerolla 883. Tekoja terveyden ja mielenterveyden puolesta.

Korona ja mielenterveyskriisi

Tasan vuosi sitten alkoi Uudenmaan sulku. Rokotteista huolimatta Suomen koronatilanne on yhtä vaikea kuin vuosi sitten ja nyt eduskunnassa käsitellään vielä järeämpiä liikkumisrajoituksia. Kuljin itse vuosi sitten työmatkaa Helsingistä Lahteen ja poliisi tarkisti lupalaput moottoritien tiesululla tai junassa. Jos pääkaupunkiseudun liikkumisrajoitukset hyväksytään ja ne tulevat voimaan, pitää pian huomattavasti lyhyemmälläkin työmatkalla, kauppareissulla tai lenkillä varautua selittämään matkantekoa. Koronaväsymys painaa ihmisiä ja jaksaminen kovien rajoitusten kanssa heikkenee koko ajan. Käsissämme on vaikea mielenterveyskriisi, jota pitkittyvä yksinäisyys kodeissa pahentaa. 

Kolmen viikon sulusta huolimatta tartunnat ovat edelleen korkealla ja teho-osastoilla on täyttä. Tehohoitoa vaativia koronapotilaita on myös siirretty HUS:sta muualle Suomeen hoitoon. Sairaaaloissa koronapotilaiden hoito on pystytty turvaamaan hoitohenkilökunnan venymisen ansiosta, mutta jyrkkä nousu tartunnoissa voisi vaikeuttaa tilannetta nopeasti. Huoli perusterveydenhuollon resursseista on myös suuri. Henkilöstöä tarvitaan koronaterveysasemilla ja jäljityksessä sekä myös kotona oleville koronapotilaille on tarjottava tarvittaessa hoitokontakti ja tukea puhelimitse. Moni sairaus ja mielenterveysongelma uhkaa jäädä tällä hetkellä hoitamatta. 

Pitkittyvä yksinäisyys pahentaa mielenterveyskriisiä

Pandemiassa sosiaalisia kontakteja on vähennettävä, mutta liikkumisrajoituksillakaan ei ketään voida eristää kotiin täyteen yksinäisyyteen. Kaikkein lähimpiä on voitava tavata eikä ihmissuhteita pidä arvottaa sen mukaan asutaanko saman katon alla. Pandemian mielenterveysvaikutukset ovat huomattavat: esimerkiksi viimeisimmät kyselytutkimukset toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoiden lisääntyneestä ahdistuneisuudesta ja masennuksesta antavat karun kuvan tilanteesta. 

Terapiatakuu pandemiasta toipuvaan Helsinkiin

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista on huolehdittava erityisen hyvin kriisiaikoina. Tällä valtuustokaudella on otettu monia edistysaskelia, mutta työtä on edelleen valtavasti. Olemme perustaneet matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, tuoneet lyhytterapiat terveysasemille ja parantaneet nuorisoaseman resursseja. Vihreiden ryhmäaloite terapiatakuusta Helsinkiin eteni sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sen toteuttaminen on seuraavan valtuustokauden tärkeimpiä tehtäviä ja oleellinen osa pandemiasta palautumista. 

Monen toivo on kesässä. Nyt olisi kaikkien yhteisellä venymisellä painettava tartunnat laskuun keväällä. Rokotteet ja kesän tuoma kausivaihtelu ratkaisevat toivottavasti loput. Tämän hetkisten arvioiden mukaan Suomella olisi jo kesäkuussa riittävästi rokotteita, joilla jokainen aikuinen saisi ensimmäisen rokoteannoksen. Rajatestaus on pidettävä tiukkana, jotta uusien muunnosten tulo saataisiin pysäytettyä. Akuutin epidemian helpottamisen jälkeen mielenterveyskriisin ratkaisu kestää vielä kauan. 

Mielenterveyden edistysaskelia Helsingissä!

Syysloma on ollut niin aktiivinen kuin rentouttavakin. Olen viettänyt rauhallisia aamuja, käynyt uimahallissa, hoitanut koiraa ja käynyt isovanhempien luona. Kotilomalla ehtii vihdoin tehdä keskeneräisiä asioita, joita ei muuten kiireisessä arjessa ehtisi. Kuntapolitiikka ja tutkimustöiden edistäminen ovat myös mahtuneet viikkoon. Asun juuri avautuneen Triplan läheisyydessä, joten sitä täytynee käydä vielä loppuviikosta ihmettelemässä. 

Terapiatakuun edistäminen Helsingissä

Viime viikon valtuustossa käytiin taas yömyöhään keskustelua pitkästä listasta. Vihoviimeisenä käsittelimme aloitteeni psykologeista terveysasemille. Puhe mielenterveydestä jää mielestäni turhan usein yöaikaiseksi väsyneeksi keskusteluksi. Vastauksessa aloitteeseeni oli paljon hyvää ja olemme viime vuodet tehneet vihreissä paljon työtä juuri Helsingin mielenterveyspalvelujen puolesta. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskukseen on avautumassa palvelupiste Mieppi, jonne perustetaan uusia psykologin virkoja. Valtuustokollega Alviina Alametsä teki asiasta aloitteen pari vuotta sitten ja nyt asia on edennyt! Ilokseni myös potilaiden pääsy lyhytterapioihin on parantumassa, sillä palvelupisteestä voidaan ohjata suoraan lyhytterapiaan. Tein perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioista aloitteen keväällä 2018. Lisäksi kaikissa tämän kauden aiemmissa budjettineuvotteluissa olemme saaneet tärkeitä rahallisia panostuksia mielenterveyteen. 

Kaupunginhallituksessa saimme läpi tärkeän linjauksen aloitteeseeni: psykososiaaliseen hoitoon tulee päästä alle kuukauden kuluessa. Terapiatakuu pitää siis saada toteutettua Helsingissä. Tavoitteena on Myllypuron kokemuksien perusteella saada levitettyä mielenterveyden palvelupisteet laajemmin Helsinkiin. Terveysasemille tarvitaan moniammatilliset mielenterveystiimit psykologeineen ja riittävät voimavarat potilaiden hoitoon. 

Miksi moniammatillisia mielenterveystiimejä tarvitaan?

Mielenterveyden häiriöt koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista lähipiirissä tai omakohtaisesti. Masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti perusterveydenhuollossa kunhan siellä on toimivat tiimit ja resurssit siihen. Varhainen ja oikea-aikainen hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa. Liian moni ongelma pääsee pitkittymään ja pahenemaan. Nuoren ihmisen joutuminen eläkkeelle masennuksen vuoksi on yhteiskunnaltamme iso epäonnistuminen. 

Nopea pääsy perusterveydenhuollossa psykososiaaliseen hoitoon, keskusteluapuun ja lyhytterapiaan vähentävät tarvetta psykiatriselle erikoissairaanhoidolle ja pitkäaikaiselle kuntoutusterapialle. Helsingin psykiatrisilla poliklinikoilla on ilmennyt monia mediassakin nousseita ongelmia. Näihin haetaan ratkaisuja, mutta olennaista on myös varmistaa riittävä psykososiaalinen hoito perustasolla. 

Helsingissä terveysasemilla psykososiaalista hoitoa toteuttavat osaavat mielenterveys- ja päihdehoitajat, mutta tarve hoidolle on valtava ja potilasmäärät suuria. Moniammatillisuuden vahvistamisesta voitaisiin hyötyä Helsingissä ja psykologit toisivat arvokasta lisäosaamista terveysasemien tiimeihin. Monissa kaupungeissa terveysasemilla työskentelee psykologeja ja Helsingissäkin meillä on esimerkiksi koulu- ja neuvolapsykologeja. 

Mielenterveystyön vahvistamisella voisimme miettiä myös ammattilaisten työjakoa uudelleen. Ollessani itse terveyskeskustyössä mielenterveysongelmien hoito tuntui varsin lääkärivetoiselta. Diagnoosi ja lääkitys ovat harvoin potilaan ensimmäinen toive, vaan nopea keskusteluapuun pääsy on avainasemassa. Ohjataan potilaat suoraan oikealle ammattilaiselle.

Mitä terveyskeskuslääkäri voi tehdä yksinäisyydelle?

Kysyn usein vastaanotolla ihmiseltä, keitä hänen läheisensä ovat. Moni jää miettimään pitkäksi aikaa. Yksinäisyyden kokemus tulee esiin, vaikkei ihminen sanoisikaan sitä heti ääneen. Helsingissä yksinäisyyttä koetaan nuorista ikääntyneisiin. Moni nuori on muuttanut kaupunkiin opiskelemaan, perhe on jäänyt kauas ja uusia ystävyyssuhteita ei ole ollut helppo solmia. Helsingissä on paljon yksinäisiä ikääntyneitä. Osa on elänyt koko elämänsä itsekseen ja osa menettänyt puolisonsa tai etääntynyt sukulaisista.

Yksinäisyys on ihmisen yksilöllinen kokemus. Hyvin aktiiviseltakin ihmiseltä voivat puuttua läheiset ja luottamukselliset ihmissuhteet. Toisaalta yksin viihtyvä ei välttämättä edes koe yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä on suuria terveysvaikutuksia. Se lisää kuolleisuutta lähes vastaavasti kuin tupakointi ja enemmän kuin ylipaino. Sydän- ja verisuonitautien ja neurologisten sairauksien riski kasvaa. Vuorovaikutus on hyvinvoinnin peruspilari ja antaa elämälle merkityksellisyyttä.

Hoidon jatkuvuuteen on panostettava

Lääkäristä tai hoitajasta ei voi tulla potilaan ystävää, mutta sosiaali- ja terveyspalveluilla voidaan tukea ihmistä valtavasti ja kohtaaminen on työn ytimessä. Omassa lääkärin työssäni tavoitteeni on palauttaa ihmiselle voimavaroja, joilla hän voi toimia elämässään ja luoda hyviä ihmissuhteita. Mielenterveysongelmien tehokas hoito on tuloksellista yksinäisyyden ehkäisyä. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien nopea kuntoutus on oleellista, jottei ihminen joudu työelämän ulkopuolelle pitkäksi aikaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitosuhteiden jatkuvuus on rinnallakulkijuutta. Palvelujärjestelmämme on mahdollistettava pitkät omalääkäri- ja omahoitajasuhteet. Terveysasemalla potilaan ja omahoitajan hoitosuhde nousee hyvin merkitykselliseksi, sillä lääkäreissä on enemmän vaihtuvuutta. Yhteyden saaminen tuttuun ihmiseen on potilaalle tärkeää. Paljon palveluita tarvitseville potilaille omahoitaja myös itse soittaa säännöllisesti. Monen yksinäisyyttä helpottaa paljon, että tietää milloin odottaa puhelua. Sähköisillä palveluilla ei voida korvata kohtaamista, mutta niilläkin voidaan tukea hoitosuhteen jatkuvuutta. Monelle ihmiselle (varsikin nuorelle) mahdollisuus laittaa matalalla kynnyksellä viesti omahoitajalle helpottaa oloa, vaikkei vastausta tulisikaan aivan heti.

Politiikalla voidaan ennaltaehkäistä yksinäisyyttä

Yhteiskunta ei voi kokonaan ratkaista yksinäisyyttä, mutta politiikalla voidaan silti vaikuttaa. Päiväkodeissa ja kouluissa vuorovaikutus- ja mielenterveystaitojen vahvistaminen voivat kantaa pitkälle lapsen tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Maksuttomat harrastusmahdollisuudet tarjoavat lapsille ja nuorille tärkeän yhteisön. Yhteisöllisyyttä voidaan ikääntyneiden kohdalla luoda päivätoiminnalla, kohtaamispaikoilla ja asuinrakentamisella. Nuorten kiinnittyminen opiskeluun ja työelämään ovat ensiarvoisen tärkeitä, jottei kukaan jäisi yksin ja osattomaksi.

Ikäluokka 1997 - tarvitaan toimia nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen

Marraskuussa julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuonna 1997 syntyneistä lapsista. Tulokset ovat hätkähdyttävää luettavaa. Monilla mittareilla hyvinvointi ei ole lisääntynyt verrattuna 1987 syntyneisiin lama-aikana kasvaneisiin lapsiin. Nykyisistä parikymppisistä yli viidesosa on sairastunut psykiatriseen sairauteen ja 6% on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Monet ongelmat kasautuvat samoihin perheisiin ja vanhempien tausta vaikuttaa voimakkaasti lasten kasvuolosuhteisiin. Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1997 syntyneitä lapsia ja perheitä sikiöajasta täysi-ikäisyyteen.

Tasa-arvoa tavoittelevassa hyvinvointivaltiossa meidän on pystyttävä parempaan. Jokaisen lapsen yhtälaiset oikeudet ja mahdollisuudet ovat yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja. Meidän on tunnistettava mahdollisimman varhain perheet, joihin ongelmia on vaarassa kasaantua. Tunnettuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien matala koulutustaso, mielenterveysongelmat sekä perheen köyhyys. Varhaisella puuttumisella ja oikea-aikaisilla tukitoimilla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia ja raskaampia lastensuojelun toimia.

Perheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan laaja-alaisia toimia.

Perhekeskukset

Lapsiperheiden palveluja on koottava yhteen saman katon alle. Perhekeskuksissa tehdään moniammatillista työtä lasten ja perheiden hyväksi. Neuvolan terveydenhoitaja ei saa jäädä yksin perheestä nousevien huolien ratkaisemisessa, vaan tähän voidaan tarvita esimerkiksi psykologia, lastensuojelun sosiaalityöntekijää, fysioterapeuttia ja lastenlääkäriä.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousuun

Lapsuuden varhaisvuosilla on valtava merkitys lapsen tulevaisuudelle ja koulupolulle. Pienet ryhmäkoot ja riittävä määrä osaavia lastentarhaopettajia ovat edellytys laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Maksuttomuudella voidaan houkutella yhä useampi perhe tuomaan lapset päiväkotiin.

Kouluterveydenhuoltoa on vahvistettava ja psykiatrista hoitoa tuotava kouluihin

Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja ongelmiin on pystyttävä puuttumaan nopeasti lapsen omassa arkiympäristössä. Lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatrialle ovat kasvaneet hurjaa tahtia, mutta hoitoa mielenterveysongelmaan on tarjottava jo aiemmassa vaiheessa. Kouluterveydenhuollon resursseja on vahvistettava, ja erikoissairaanhoidon psykiatrian osaamista on tuotava perustasolle.

Tiivistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välille

Lastensuojelun ja terveydenhuollon välistä tiedonkulkua on sujuvoitettava. Mielenterveystyö on oleellinen osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, joilla ehkäistään perhetilanteen kärjistymistä ja kiireellisiä sijoituksia. Vakavasti oireilevien nuorten on päästävä nopeasti psykiatriseen hoitoon. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian ammattilaisten on yhdessä perheen kanssa löydettävä toimivimmat ratkaisut nuoren hoidon toteuttamiseksi.

Mielenterveysongelmia on hoidettava tehokkaasti jo perusterveydenhuollossa

Tein viime keväänä aloitteen lyhytterapioiden lisäämisestä perusterveydenhuollossa, ja se käsiteltiin tämän viikon valtuustossa. Olen kesäkuusta lähtien työskennellyt lääkärinä helsinkiläisellä terveysasemalla ja nähnyt entistä tarkemmin vallitsevan tilanteen. Kaupunginvaltuutettuna pyrin parhaani mukaan vaikuttamaan mielenterveystyön resursseihin.

Haluan terveyskeskuslääkärinä tarjota masentuneelle tai ahdistuneelle ihmiselle parasta mahdollista hoitoa. Rauhallinen kohtaaminen ja kuuntelu ovat ensikäynnillä avainasemassa - käytännössä 30 minuutin vastaanottoaika venyy lähes poikkeuksetta. Tilanteen kartoittaminen, mahdollisen alustavan diagnoosin asettaminen, vakavien häiriöiden poissulku ja jatkosuunnitelman tekeminen vievät aikaa. On lieväoireisia potilaita, joille riittää vain terveyskeskuslääkärin seuranta ja mahdollisuus ottaa yhteyttä tilanteen vaikeutuessa, mutta suurin osa tarvitsee nimenomaan keskusteluapua ja lyhytpsykoterapiaa. Osa toivoo lääkitystä ja se lääkärinä onkin helpointa määrätä, mutta yksinään se hyvin harvoin riittää.

Liian pitkät jonot psykiatriselle sairaanhoitajalle

Lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön hoito kuuluu perustasolle ja silloin on oltava myös resursseja hoitaa näitä sairauksia. Perustasolla työskenteleekin osaavia psykiatrisia sairaanhoitajia. Käytännössä hoitoonpääsy on kuitenkin hidasta. Useimmin potilas saa soittoajan mielenterveyshoitajalle noin 2 viikon päähän. Silloin varataan varsinainen ensimmäinen vastaanottokäynti, joka lopulta asettuu siis vähintään 1,5-2 kuukauden päähän ensikontaktista. Potilaat ovat myös herkkiä putoamaan hoidosta ja usein ensimmäinen varattu aika voi jäädä väliiin. Keskusteluapuun pääsy voi käytännössä venyä siis esimerkiksi 3 kuukauden päähän - tämä näkyy arkityössäni. Pahimmillaan potilaan työkyky on tässä välissä laskenut ja hän on joutunut jäämään sairaslomille. Suurten potilasmäärien vuoksi mielenterveyshoitajalle ei pääse kovin usein ja hoitojaksot myös jäävät hyvin lyhyiksi.

Lyhytpsykoterapiat ovat vaikuttavaa hoitoa

Osalle potilaista valitaan jo alkuvaiheen hoidossa tavoitteeksi pääsy Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Tähän vaaditaan 3 kuukauden hoitojakso, kriteerien täyttyminen ja psykiatrin B-lausunto. Kuntoutuspsykoterapia on intensiivistä hoitoa, joka kestää 1-3 vuotta. Moni tarvitsee ja hyötyykin siitä merkittävästi. Tässä näkyy kuitenkin psykoterapiajärjestelmämme nurinkurisuus. Jos potilaalle olisi jo nopeasti alkuvaiheessa tarjota esimerkiksi 10 kertaa lyhytpsykoterapiaa, vuosia kestävää kuntoutuspsykoterapiaa ei välttämättä tarvittaisi. Tämä on tottakai valtakunnallinen ongelma emmekä kaupunkina voi yksinään korjata järjestelmän ongelmaa.

Voimme Helsingissä kuitenkin vaikuttaa siihen, että tarjoamme mielenterveyspotilaalle nopeasti ja alkuvaiheessa tehokasta psykoterapeuttista hoitoa. Nyt hoitoonpääsy on hidasta ja riittämätöntä. Kaupunginhallitus hyväksyikin tärkeän linjauksen. Psykiatriselle sairaanhoitajalle on päästävä nykyistä nopeammin ja keinoja lyhytpsykoterapian lisäämiseen on selvitettävä. Pystymme perusterveydenhuollossa hoitamaan hyvin mielenterveyspotilaita, kunhan siihen vain annetaan resursseja.

Lyhytpsykoterapiaa perusterveydenhuoltoon

Keskiviikon kaupunginvaltuuston kokouksessa esityslista oli melko lyhyt, mutta kyselytunnilla keskusteltiin aktiivisesti huumeongelmasta sekä tulevasta tasa-arvohankkeesta. Nostin puheenvuorossani esiin, että päivystyksen päihde- ja sosiaalityöntekijät ovat merkittävässä roolissa hoitoon-ohjauksen onnistumisessa. Huumeidenkäyttäjälle pitäisi tarjota sujuva pääsy vieroitukseen ja psykososiaaliseen tukeen. 

Jätin valtuuston kokouksessa myös aloitteen lyhytpsykoterapioiden lisäämiseksi. Psykoterapiaan pääsy on vaikeaa ja hidasta, vaikka sen pitäisi olla masennus- ja ahdistuneisuushäiriön hoidon ensilinjassa. Pelkän lääkereseptin tarjoaminen potilaalle on turhauttavaa. Kelan tukemaan pitkään kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on hidasta ja suuren työn takana. Tehokasta psykoterapeuttista hoitoa pitäisi tarjota jo ennen kuin mielenterveysongelma vaatii pitkäaikaista kuntoutusta! Nyt hukkaamme paljon ensivaiheen hoidon mahdollisuuksia. 

_______________________________________

Lyhytterapioita perusterveydenhuoltoon

Masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa psykososiaalisella hoidolla on vähintään yhtä tärkeä rooli kuin lääkityksellä. Merkittävä osa näistä potilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, kunhan hoitomahdollisuuksia on tarjolla. Tällä hetkellä alkuvaiheessa potilaalle voidaan tarjota käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan luona tai nettiterapiaa. Kaikille terveyskeskuksen alkuvaiheen tuki ei riitä, ja tällöin tulisi tarjota spesifistä lyhytpsykoterapiaa. 

Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on vaikeaa ja hidasta ja riippuu usein siitä, onko potilaalla aktiivinen omainen, joka auttaa lausuntojen hakemisessa ja terapeutin etsinnässä. Intensiivinen ja pitkäaikainen kuntoutuspsykoterapia ei myöskään sovellu kaikille potilaille. Lyhytpsykoterapian tarjoaminen alkuvaiheessa voisi olla selvästi kustannusvaikuttavampaa kuin pitkäaikainen kuntoutuspsykoterapia, kunhan potilasvalinta onnistuu. 

Ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus lyhytterapiaan jo ennen kuin mielenterveysongelma vaatii pitkäaikaista kuntoutusta. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki selvittää keinot lisätä lyhytterapioita perusterveydenhuollossa ja psykiatrisessa avohoidossa.

Kaupunginvaltuustossa 28.2.2018

Reetta Vanhanen

Konkretiaa tavoitteisiin - sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Kaupunginvaltuusto kokousti keskiviikkona 6 tuntia eli puhetta kaupunkistrategiasta riitti. Valtuuston kyselytunnilla keskustelimme Helsingin lastentarhaopettajapulasta sekä kaupungin turvallisuustilanteesta Turun iskun jälkeen. Strategiasta ryhmillä on laaja sopu - joskin perussuomalaiset esittivät hylkäystä. Toivoin omassa puheenvuorossani konkretiaa osittain abstraktien kirjauksien ympärille.

Kriittiset vuodet sote-palveluiden kehittämiselle

Helsinki on vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista vielä ainakin vuoteen 2020 asti. Kaupunkistrategian pohjalta palveluita voidaan kehittää ja uudistaa, kunhan asetetaan konkreettiset tavoitteet. Seuraavat pari vuotta ovat erittäin kriittisiä sekä palveluiden parantamisen että sote-uudistukseen valmistautumisen osalta. Yksi tärkeä askel on yhteensovittaa Helsingin lähes ainoana kuntana Suomessa tuottama erikoissairaanhoito HUS:n kanssa.

Sähköiset palvelut jokaiselle terveysasemalle

Terveysasemiemme on oltava niin hyviä, että kaupunkilaiset haluavat valita ne hoitopaikakseen. Moniammatillisen tiimityön lisääminen on ollut hienoa edistystä. Palveluiden sujuvuuden kannalta digitaaliset palvelut ovat keskiössä. Strategian kirjaus sähköisten palveluiden lisäämisestä ei saada jäädä vain johtajien tekoäly-koulutukseen. Konkreettinen tavoitteemme on, että jokaiselle terveysasemalle pitää ottaa käyttöön sähköinen yhteydenotto. Myös sosiaalityöhön tarvitaan lisää sähköisiä palveluita.

Sote-palveluista on puuttunut myös systemaattinen palautteen kerääminen. Tarvitsemme asiakkailta palautedataa kehitystyötä varten. Automatisoitu palautekysely esimerkiksi tekstiviestillä käynnin jälkeen on nykyaikainen käytäntö.

Nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava

Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut tapetilla viime aikoina. Lähetemäärät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet massiivisesti. Apulaispormestarimme Sanna Vesikansa on onneksi tarttumassa tähän ja myös strategiakirjaus lasten ja nuorten hoitoketjun vahvistamisesta on toteutettava kunnianhimoisesti. Perustason toimijoiden yhteistyötä toistensa sekä nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistettävä. Myös kouluterveydenhuollon resursseja on pohdittava uudelleen. Tällä hetkellä siellä pystytään juuri ja juuri tekemään lakisääteiset terveystarkastukset. Psyykkisesti oireilevat ohjataan terveysasemalle tai kirjoitetaan lähete psykiatrialle. Nuoren kannalta kouluterveydenhuolto olisi kuitenkin paras paikka tarjota ensivaiheen hoitoa ja tukea mielenterveysongelmiin.

Strategia on antaa hienot lähtökohdat – nyt pitää alkaa töihin.

Yhteiskunta on lyhytterapian tarpeessa

Nykyinen kuntoutuspsykoterapian Kela-viidakko on auttamattoman vanhentunut. Psykoterapiaan pääsy on vaikeaa ja hidasta ja riippuu usein siitä, onko potilaalla aktiivinen omainen, joka auttaa lausuntojen hakemisessa ja terapeutin etsinnässä. Kuntoutuspsykoterapia on myös lähes poikkeuksetta hyvin pitkäaikaista ja intensiivistä (yleensä vähintään vuoden ajan kaksi kertaa viikossa) eikä näin sovellu kuin tietylle joukolle. Yksityisen terapeutin ja potilaan psykiatrin sekä muun hoitotiimin yhteistyö voi jäädä aivan olemattomaksi. Ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus lyhytterapiaan jo ennen kuin mielenterveysongelma vaatii pitkäaikaista kuntoutusta.

HUS on ensimmäinen psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuottaja, joka otti käyttöön omat ostopalveluterapiat. Potilaan erikoissairaanhoidon tiimi auttaa terapeutin valinnassa sekä ajanvarauksessa. Psykoterapiaan pääsy nopeutuu huomattavasti ja potilaan heikentyneet voimavarat eivät estä terapiaan pääsyä. Samalla alkaa myös systemaattinen psykoterapioiden laadunseuranta.

Psykoterapian rahoitus siirrettävä Kelalta psykiatriselle erikoissairaanhoidolle

Kelan kuntoutuspsykoterapia on yksi esimerkki terveydenhuollon monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä, joka olisi jo aika purkaa. Kuntoutuspsykoterapian rahoitus pitäisikin siirtää käytettäväksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon koordinoimiin ostopalveluterapioihin. Päätöksen terapian aloittamisesta tekee yhdessä potilaan kanssa psykiatrinen hoitotiimi eikä Kelan vakuutuslääkäri. Samalla voidaan laajentaa terapiavalikoimaa lyhyempiin ja joustavampiin hoitojaksoihin potilaan todellisen tarpeen mukaan. B-lausuntojen laatimistakaan tuskin kovin moni ikävöi.

Pitkäaikaista kuntouttavaa psykoterapiaa tarvitaan edelleen, mutta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa - yksityisestä terapeutista tulee hoitotiimin jäsen. Tietojen pitäisi kulkea molempiin suuntiin, jotta terapeutti voisi esimerkiksi helposti konsultoida potilaan lääkitysmuutoksista tai keskustella sosiaalityöntekijän kanssa potilaan tarvitsemista tuista.

Joustavat lyhytterapiat estävät mielenterveysongelmien pahenemisen

Erityisen tärkeää olisi lyhytterapioiden saatavuuden parantaminen. Erikoissairaanhoitoa konsultoiden niitä voitaisiin tarjota jo perusterveydenhuollossa. Miksi lieviin mielenterveydenhäiriöihin on terveyskeskuslääkärillä tarjota vain lääkeresepti ja mahdollisesti muutama käynti psykiatrisen sairaanhoitajan luona? Nettiterapia on yksi viimeaikaisista edistysaskelista, mutta osalle se ei riitä. Ihmisen mielenterveyttä on hoidettava tehokkaasti jo ennen kuin “Kelan kriteerit työ- ja opiskelukyvyn heikentymisestä” täyttyvät.