Korona ja mielenterveyskriisi

Tasan vuosi sitten alkoi Uudenmaan sulku. Rokotteista huolimatta Suomen koronatilanne on yhtä vaikea kuin vuosi sitten ja nyt eduskunnassa käsitellään vielä järeämpiä liikkumisrajoituksia. Kuljin itse vuosi sitten työmatkaa Helsingistä Lahteen ja poliisi tarkisti lupalaput moottoritien tiesululla tai junassa. Jos pääkaupunkiseudun liikkumisrajoitukset hyväksytään ja ne tulevat voimaan, pitää pian huomattavasti lyhyemmälläkin työmatkalla, kauppareissulla tai lenkillä varautua selittämään matkantekoa. Koronaväsymys painaa ihmisiä ja jaksaminen kovien rajoitusten kanssa heikkenee koko ajan. Käsissämme on vaikea mielenterveyskriisi, jota pitkittyvä yksinäisyys kodeissa pahentaa. 

Kolmen viikon sulusta huolimatta tartunnat ovat edelleen korkealla ja teho-osastoilla on täyttä. Tehohoitoa vaativia koronapotilaita on myös siirretty HUS:sta muualle Suomeen hoitoon. Sairaaaloissa koronapotilaiden hoito on pystytty turvaamaan hoitohenkilökunnan venymisen ansiosta, mutta jyrkkä nousu tartunnoissa voisi vaikeuttaa tilannetta nopeasti. Huoli perusterveydenhuollon resursseista on myös suuri. Henkilöstöä tarvitaan koronaterveysasemilla ja jäljityksessä sekä myös kotona oleville koronapotilaille on tarjottava tarvittaessa hoitokontakti ja tukea puhelimitse. Moni sairaus ja mielenterveysongelma uhkaa jäädä tällä hetkellä hoitamatta. 

Pitkittyvä yksinäisyys pahentaa mielenterveyskriisiä

Pandemiassa sosiaalisia kontakteja on vähennettävä, mutta liikkumisrajoituksillakaan ei ketään voida eristää kotiin täyteen yksinäisyyteen. Kaikkein lähimpiä on voitava tavata eikä ihmissuhteita pidä arvottaa sen mukaan asutaanko saman katon alla. Pandemian mielenterveysvaikutukset ovat huomattavat: esimerkiksi viimeisimmät kyselytutkimukset toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoiden lisääntyneestä ahdistuneisuudesta ja masennuksesta antavat karun kuvan tilanteesta. 

Terapiatakuu pandemiasta toipuvaan Helsinkiin

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista on huolehdittava erityisen hyvin kriisiaikoina. Tällä valtuustokaudella on otettu monia edistysaskelia, mutta työtä on edelleen valtavasti. Olemme perustaneet matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, tuoneet lyhytterapiat terveysasemille ja parantaneet nuorisoaseman resursseja. Vihreiden ryhmäaloite terapiatakuusta Helsinkiin eteni sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sen toteuttaminen on seuraavan valtuustokauden tärkeimpiä tehtäviä ja oleellinen osa pandemiasta palautumista. 

Monen toivo on kesässä. Nyt olisi kaikkien yhteisellä venymisellä painettava tartunnat laskuun keväällä. Rokotteet ja kesän tuoma kausivaihtelu ratkaisevat toivottavasti loput. Tämän hetkisten arvioiden mukaan Suomella olisi jo kesäkuussa riittävästi rokotteita, joilla jokainen aikuinen saisi ensimmäisen rokoteannoksen. Rajatestaus on pidettävä tiukkana, jotta uusien muunnosten tulo saataisiin pysäytettyä. Akuutin epidemian helpottamisen jälkeen mielenterveyskriisin ratkaisu kestää vielä kauan. 

Rokotukset tuovat toivoa, mutta elämme rajoitusten kanssa vielä pitkään

Rokotusten alkaminen maailmalla ja Suomessa valaisi pitkän pandemiavuoden loppua. Tehokkaan ja turvallisen rokotteen kehittäminen koronavirukseen on valtava saavutus tiedeyhteisöltä. Viime keväänä arvelin, että rokotteen saamiseen laajaan käyttöön menisi ainakin vuosi. Maailman odotetuimman rokotteen kehitystyö on kuitenkin ollut nopeaa. Pfizer Biontechin rokote sai juuri ennen joulua EU:ssa myyntiluvan. Sen tehokkuus ja turvallisuus on osoitettu laajoissa tutkimuksissa. Toimitusmäärät ovat kuitenkin rajallisia ja laajoihin väestörokotuksiin tarvitaan muidenkin rokotusten hyväksymistä. 

Pandemiavuosi päättyi rokotukseen

Joulun aika oli levollista ja tuli tarpeeseen pitkän syksyn jälkeen. Kesän päättyessä testaustarve kasvoi valtavasti ja tulokset viipyivät. Testikapasiteettia lisättiin vauhdilla tilanteen korjaamiseksi. Huolimatta yleistyvistä maskeista ja asteittain lisätyistä rajoituksista syksyn mittaan sekä kotikaupunkini Helsinki että Päijät-Häme (jossa työskentelen) siirtyivät kiihtymisvaiheen kautta leviämisvaiheeseen. Sairaalahoidon tarve oli aluksi maltillista, mutta vanhempien ikäluokkien sairastuessa sekin kääntyi nousuun. Koronapotilaille varattiin omat osastot ja pystytimme taas pandemiateho-osaston. Samaan aikaan on purettu hoitovelkaa ja leikkausjonoja. Koronarokotus vasempaan olkavarteen ennen vuodenvaihdetta oli todellinen valonpilkahdus. Rokotukset alkoivat koronapotilaita hoitavasta henkilöstöstä - otin rokotteen iloisena ja kiitollisena. Olo oli epätodellinen - pandemiavuosi päättyi rokotukseen ja ehkä 2021 virus saataisiin nujerrettua. 

Rajoituksista täytyy edelleen pitää kiinni

Koronarokotus ei muuta omaa arkeani tai työtäni vielä pitkään aikaan. Tartuntamäärien pysyessä korkeina osa potilaista tarvitsee väistämättä sairaalahoitoa. Koronavirus vie ihmisiä keväälläkin teholle hengityskoneeseen ja työt suojavarusteissa jatkuvat. Tehosterokotteen jälkeen työnteko tuntuu varmasti taas hiukan helpommalta. Maskeista ja turvaleistä täytyy rokotetunkin pitää kiinni, ja testiin tulee oireisena hakeutua matalalla kynnyksellä. Epidemiatilanne on Suomessa ja maailmalla edelleen vaikea. Erityisesti Britanniassa nopeasti leviävä uusi variantti aiheuttaa huolta. 

Tarvitsemme useita koronarokotteita

Toivon hartaasti, että jo kesään mennessä merkittävä osa väestöä olisi saanut rokotuksen. On mahdollista, että koko aikuisväestön rokotukset venyvät vielä syksyyn. Rokotetoimitukset ovat olleet pienempiä kuin on odotettu. Suomeen tulevat rokotteet saadaan kyllä tehokkaasti annettua ja valmistautuminen laajoihin joukkorokotuksiin on käynnissä. Mediassa seurataan rokoterekisterin lukuja, mutta ne tulevat jäljessä todellisesta tilanteesta. Suurin ongelma on rokotteiden saatavuus.

Suomi saa rokotteensa EU:n hankintarenkaan kautta ja EU:n strategia on nojannut siihen, että useampi koronarokote saisi myyntiluvan. Pfizer Biontechin rokotetta ei keväällä riitä kaikille. Modernan rokote sai juuri myyntiluvan Euroopassa, mutta siitä suurin osa kuluu Yhdysvalloissa. Laajojen väestörokotusten kannalta ratkaisevaa on, milloin Oxfordin yliopistossa kehitetty AstraZenecan rokote saa myyntiluvan. Uusimman tiedon mukaan myyntilupahakemus aiotaan jättää ensi viikolla - lupaavaa siis! Pandemiaa ei voiteta yhden rokotteen voimin. Onneksemme useat rokoteprojektit ovat onnistuneet ennätysajassa. 

Aion nauttia Helsinkiin saapuneesta talvesta ja hiihtolenkeistä, mutta ajatukset ovat jo ensi kesässä, jolloin koronavirus toivottavasti hiipuisi Suomessa.

Valoa on näkyvissä - pidetään kiinni koronatoimista

Olemme nyt loppuvuoden jouluun asti koronaviruksen toisen aallon kourissa. Uusimaa on leviämisvaiheessa kuten myös oma työmaani Päijät-Häme. Alueilla on otettu käyttöön voimalliset toimet koronaviruksen torjumiseksi. Tapahtumia ja kokoontumisia on rajoitettu, harrastustoiminta on tauolla ja toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopiskeluun. Tartunnat ovat ennätyslukemissa ja valitettavasti sairaalapotilaiden määrä kasvaa koko ajan. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää saada tartunnat laskuun, jotta yhteiskuntaa saadaan taas avattua vuodenvaihteessa. Tuntuu kurjalta nähdä alennusmyyntiruuhkia ja lukea baarien “aamukahviloista” sekä ravintoloitsijan suunnittelemista jättijuhlista. Jokainen voi nyt vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tauti pysähtyy ja pääsemme taas lähemmäs normaalielämää.

Teho-osastot voivat pian kuormittua 

Sairaalat ovat valmistautuneet koronapotilaiden kasvavaan määrään, mutta käytännössä uusien osastojen ja tehopaikkojen avaaminen tarkoittaa hoitovelan kasvua. Joululomat ovat tulossa ja töissä ei ole yhtään ylimääräistä ammattilaista. Potilaat hoidetaan kyllä joulunakin, mutta helppoa siitä ei tartuntojen kasvaessa tule. Jo näillä tartuntalukemilla voimme olla pulassa teho-osastoilla joululomalla. Tehohoidon tarve realisoituu usein vasta 1-2 viikon viiveellä ja koronapotilaat voivat vaatia hengityskonehoitoa pahimmillaan useita viikkoja. 

Korona-ajan joulun odotusta

Tällä viikolla on alkanut joulun odotus! Ankeasta koronatilanteesta huolimatta joulu on tulossa. Vaikka omaa joululomaa ei pystyisikään pitämään, niin joulun tunnelmaa ei ole peruttu. Maanantai oli marraskuun viimeinen päivä ja alkoi melko väsyneesti Lahden Z-junassa nukkuessa. Olin päivän leikkaussalityössä ja yön päivystin teho-osastolla. Tiistaiaamuna töistä lähtiessä Lahti oli lumesta valkoisena, mutta Helsinkiin asti lunta ei riittänyt. Päivystysvapaalla lepäilin, pesin pyykkiä, avasin joulukalenterin ja tein ekaa kertaa joulutorttuja. 

Haaveilin jo Salpausselän laduista, mutta ensilumi on ehtinyt nyt loppuviikosta melkein kadota. Ehkä ensi viikon pakkaset tuovat uutta lunta. Viime talvi on hiihtämisen osalta surkea sekä Helsingissä että Lahdessa. Tammikuussa kiersin Vierumäellä yhden kilometrin mittaista latukierrosta golfkentän nurmikon vieressä ja lunta ei riittänyt edes Finlandia-hiihtoon.

Rokotteet saattavat saapua Suomeen jo alkuvuodesta eli valoa on näkyvissä. Tämä voi siis olla viimeinen korona-aalto, jonka joudumme taltuttamaan voimakkain rajoituksin. Pidetään niistä nyt kiinni loppuvuosi ja nautitaan joulun lämmöstä lähimpien ihmisten kanssa. Edessä on poikkeusajan itsenäisyyspäivä ja vietän myös itse vapaata viikonloppua. Seuraavat joulukuun viikonloput menevät päivystäessä. 

Voimallisempia toimia koronaviruksen leviämistä vastaan

Suomi on menestynyt koronaepidemian hallinnassa hyvin, mutta nyt tarvitsemme uusia toimia koronaviruksen taltuttamiseen. Tartunnat keskittyvät Helsinkiin ja Uudellemaalle ja täällä voimme tehdä paljon. Leviämisvaihe voi johtaa yhteiskunnan täyssulkuun eikä sitä toivo kukaan. Tartunnat olisi tärkeä painaa laskusuuntaan. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kokoontuu tänään pohtimaan uusia rajoituksia. Nyt olisi hyvä ryhtyä tehokkaisiin täsmätoimiin. Esimerkiksi kokoontumisrajoitusten tiukentaminen vaikuttaa välttämättömältä epidemiahallinnan saavuttamiseksi. Tartuntaryppäiden ennaltaehkäisyllä ja järkevillä arkielämän varotoimilla voimme kääntää tartunnat laskuun. Bileristeilyjen tungoksessa koronavirus taas leviää väistämättä.

Sairaala- ja tehohoidon tarve on kasvanut pikkuhiljaa - suureksi onneksemme vain maltillisesti. Jos Uusimaa ajautuu leviämisvaiheeseen, on odotettavissa myös sairaalapotilaiden määrän kasvu. Koronavirus ei ole heikentynyt. Euroopassa pandemian riehunta on ajanut teho-osastoja äärirajoille. Osaamme sairaaloissa kuitenkin hoitaa koronapotilaita hieman paremmin kuin keväällä. Perusasiat sinänsä eivät ole muuttuneet: koronavirukseen ei ole olemassa täsmähoitoa ja osa potilaista joutuu hengityskoneeseen teho-osastolle. Tehohoito on usein pitkä ja raskas ja pahimmassa tapauksessa sekään ei jokaista ihmistä pelasta. 

Minulla on takana 1,5 vuotta erikoistumista anestesiaan ja tehohoitoon. Keskussairaalajaksoni Päijät-Hämeessä jatkuu maaliskuun alkuun, minkä jälkeen siirryn taas töihin Meilahden mäelle. Anestesiapäivystyksiä olen tehnyt tämän vuoden alusta ja teho-osaston päivystykset aloitin nyt syksyllä. Ensimmäinen päivystykseni oli uudenvuodenpäivänä, joten vuodenvaihteen juhlat menivät unten mailla. Vuodesta odotin jännittävää ja työlästä, sillä olin juuri aloittanut vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Koronapandemian kohtaamista lääkärinä teho-osastolla ja poliitikkona kaupunginhallituksessa en odottanut. Elämä ja työ ovat tänä vuonna opettaneet ennen kaikkea pitämään tiukimmassa paikassa ja hengenvaarassa pään kylmänä ja mielen rauhallisena. 

Tämä syksy on ollut monella tapaa raskas, vaikka olen kokenut myös suuria onnenpilkahduksia. Jos koronatilanne pahenee, niin talvesta tulee vielä vaikeampi kuin marraskuun pimeydestä. Meidän on vältettävä teho-osastojen ruuhkautuminen ja yhteiskunnan sulkeminen. Rokotteet siintävät ensi keväässä, mutta talven yli on päästävä. Pfizerin ja Modernan hienot tulokset lupaavat valoa. Rokotteiden hankkiminen on ratkaisevan tärkeää rajoitusten purkamiselle ja siinä Suomen on onnistuttava.

Koronavirus on edelleen keskellämme

Arki, ihmisten töihinpaluu ja koulujen alku ovat tuoneet mukanaan myös koronatartuntojen nousun sekä testausruuhkan. Helsinki ja HUS ratkovat nyt vimmatusti näytteenoton ja diagnostiikan pullonkauloja. Uusia diagnostiikkalaitteistoja on päätetty hankkia 20 miljoonalla ja lisäkapasiteettia ostetaan yksityiseltä. Kuormitus nousi vauhdilla heti elokuun alussa eikä pahin flunssakausi ole vielä käynnistynyt. Infektioiden jyllätessä joudumme väistämättä pohtimaan testaamisen tarkempaa kohdentamista esimerkiksi pienten lasten kohdalla. Ohjeistuksia on onneksi jo hiukan tarkennettu. Yhteiskuntaa pidetään nyt auki tehokkaalla testaamisella, jäljityksellä ja karanteenimääräyksien noudattamisella. Jos epidemia edelleen kiihtyy ja syksyn flunssakausi pahenee, niin testimäärien on oltava vielä nyt tavoiteltuakin suurempia yhteiskunnan pitämiseksi auki. Haasteen mittaluokka on valtava. 

Onneksi kesä oli epidemian suhteen hyvin rauhallista aikaa. Elämä oli lähes normaalia, varovaisuus mielessä pysyen. Kesäkuu oli kuntapolitiikassa hyvin hektistä ja monia vääntöjä käytiin vielä juhannuksen jälkeenkin. Pitkän etäkokouskauden jälkeen pääsin kesäkuun lopussa myös valtuustosaliin, jossa pidin vihreiden ryhmäpuheen budjetin lähetekeskustelussa. Ei valtuutettuja silloinkaan suurta joukkoa ollut paikan päällä. 

Pidin ensimmäistä kertaa aikuisiälläni kunnon yhtäjaksoisen kolmen viikon kesäloman. Töihinpaluun jälkeenkin olen mökkeillyt, urheillut Vierumäellä ja istunut iltoja Senaatintorin terassilla. Helsingin kesääni on mahtunut rauhallista kotona oleilua, läheisten hääjuhlia, uimista Altaalla ja Kumpulan maauimalassa ja lenkkeilyä Mustikkamaalla ja Kivinokassa. Lisäksi reissasimme Tampereelle ja Keski-Suomeen. Senaatintorin jättiterassi on ollut huippumenestys ja olen itsekin viettänyt siellä usean kesäillan.

Viikonloput tuntuvat nyt jonkin verran hiljentyneen. Omassa lähipiirissäni isompia juhlia on peruttu ja tapaamiset ovat pienissä porukoissa. Helsingin juhlaviikot järjestettiin pienessä mittakaavassa ja Vallilan konepajalla pääsimme viikonloppuna seuraamaan korttelikonserttia parvekkeelta. Sairaaloissa koronapotilaita ei ole vielä paljon - viimeisimpien lukemien mukaan 12 sairaalahoidossa ja teho-osastolla yksi. Varautumissuunnitelmat on kuitenkin tehty ja syksystä ei ole tulossa helppo. Näytteenotto vaatii suuret määrät henkilökuntaa ja hoitojonot ovat jo nyt pitkät. Lisäksi koronatestivastausten odottelu pitää osan henkilökunnasta kotona. Olen päivätöissä tällä hetkellä sijoitettuna teho-osastolle koulutusjaksolle ja lisäksi teen anestesiapäivystyksiä 3-5 kertaa kuussa.

Kuntapolitiikka käynnistyy etäkokouksin. Jää nähtäväksi, voimmeko palata normaaliin koko syksynä. Valtuusto aloittaa syyskauden tällä viikolla kaava-asioilla. Epävarma taloustilanne heijastuu ensi vuoden budjetin rakentamiseen ja samaan aikaan hoitovelkaa ja oppimiseroja on kurottava umpeen. Koulujen pitäminen auki on epidemian hallinnan isoja tavoitteita. Haasteita ei tästä syksystä puutu. Lääkärinä ja kuntapäättäjänä odotan koronarokotetta todella malttamattomasti. Toivottavasti tiedeyhteisö onnistuu kehitystyössä ja Suomi tekee kaikkensa toimivan rokotteen saamiseksi maahamme.

Maailman odotetuin rokote

Koronavirus ei häviä keskuudestamme ennen toimivan rokotteen kehittämistä. Rokotteet ovat lääketieteen suurimpia saavutuksia, ja maailma odottaa nyt kipeästi rokotetta koronavirusta vastaan. Rokotteen tulee läpäistä tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset kliinisissä kokeissa. Tämän jälkeen sitä täytyy vielä valmistaa riittävästi miljardeille ihmisille ympäri maailman. On selvää, että Suomi ei automaattisesti saa rokotetta ensimmäisten joukossa, vaan se vaatii meiltä välittömiä ja aktiivisia toimia.

Miten rokotetutkimusta tehdään?

Jotta rokote voidaan hyväksyä yleiseen käyttöön, tulee sen turvallisuus ja tehokkuus todeta kliinisissä kokeissa. Ne suoritetaan tyypillisesti vähintään kolmessa eri vaiheessa. Faasissa I varmistetaan rokotteen turvallisuus ihmiskäytössä ja arvioidaan mahdollista annostusta. Faasissa II selvitetään mahdollisia sivuvaikutuksia ja alustavasti arvioidaan tehokkuutta. Faasissa III arvioidaan rokotteen tehokkuutta. Erityisesti kahden ensimmäisen faasin kokeita voi suorittaa osittain limittäin, mutta kokonaisuudessaan koko prosessi vaatii paljon aikaa. Optimististenkin arvioiden mukaan tähän menee 12-18 kuukautta. Perinteisesti uuden rokotteen saaminen markkinoille on saattanut kestää jopa 10 vuotta.

Missä rokotteiden kehittämisessä nyt mennään?

Tällä hetkellä koronavirusta vastaan on kehitteillä yli 90 eri rokotetta ja ainakin 6 rokoteprojektia on jo edennyt kliinisiin ihmisillä tehtäviin faasi I ja II kokeisiin asti. Osa rokotteista on tyypiltään perinteisempiä, mutta monet pisimmällä olevista ovat uudentyyppisiä DNA- ja RNA-rokotteita. Näitä uudentyyppisiä rokotteita ei ole vielä juurikaan hyväksytty ihmiskäyttöön, joten on mahdollista, että näissä tutkimuksia saattaa tulla eteen odottamattomia haasteita. On siis todennäköistä, että ensimmäiset kaupallisesti hyväksytyt rokotteet ovat markkinoilla aikaisintaan ensi vuonna. 

Riittääkö rokotetta kaikille?

Valmistuessaan koronavirusrokotteen kysyntä tulee olemaan valtavaa. Miljardit ihmiset tarvitsevat ja haluavat suojan virusta vastaan. Maa, jonka kansalaiset on suojattu rokotteella, voi purkaa rajoitukset ja mahdollisimman tehokkaasti jatkaa talouden jälleenrakentamista.

Rokotetta ei tule mitenkään riittämään välittömästi miljardeja annoksia. Suuret maat tulevat tekemään kaikkensa, jotta ne saavat rokotteen käyttöönsä ensimmäisenä. Kansainvälinen solidaarisuus ei välttämättä paljon paina vaakakupissa. Vastaavaa on jo nyt nähty esimerkiksi suojavarusteiden ja hengityskoneiden osalta, kun osa maista on asettanut niille maastavientikieltoja.

Miten saamme rokotteen Suomeen?

Suomen lähtökohdat rokotteen saamiseksi ovat hyvät, mutta se vaatii meiltä töitä. Pääasiallisia tapoja hankkia uutta rokotetta Suomeen ovat: (1) rokotteen ennakkotilaaminen, (2) rokotteen kotimaisen tuotannon rahoittaminen ja (3) toimiminen kohdemaana faasi II ja III kliinisissä tutkimuksissa. Luottaminen ennakkotilauksiin on tässä maailman tilanteessa riskialtista (kuten esimerkiksi suojavarusteiden osalta on nähty) ja lisäksi on vaikea arvioida, mikä valmistaja saa rokotteensa ajoissa markkinoille. Kotimainen rokotetuotanto vaatii suuret investoinnit ja osaamisen rokotteen suurtuotantoon - viivästykset ovat hyvin todennäköisiä. 

Lääkeyhtiöiden kliinisten tutkimusten houkuttelu on potentiaalinen vaihtoehto Suomelle. Maat, joissa rokotteita on laajasti testattu, pääsevät usein myös ensimmäisten joukossa hyötymään valmiista tuotteesta. Lisäksi saisimme paljon arvokasta tietoa ja kokemusta rokotteesta jo ennen niiden käyttöönottoa laajassa mittakaavassa.

Miten saada kliiniset kokeet Suomeen?

Suomi on houkutteleva maa rokotetutkimuksille useasta syystä. Meillä on sekä osaamista että kokemusta rokotetutkimuksista. Terveydenhuoltojärjestelmämme on erittäin toimiva ja soveltuu hyvin laajojen tutkimusten suorittamiseen ja rokotteiden tehon seurantaan. Koronavirus ei ole Suomessa vielä levinnyt kovinkaan laajasti, mikä helpottaa rokotteen tehokkuuden arviointia.

Kliinisistä rokotetutkimuksista käydään kovaa kilpailua. Yhteistyön käynnistäminen rokotevalmistajien kanssa olisi nyt ensiarvoisen tärkeä mahdollisuus Suomelle. Rokotetutkimuksen kliinisiin kokeisiin tulisi varmistaa riittävä valtion rahoitus. Tampereen rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on Ylen haastattelussa todennut, että valmiudet osallistua nopeasti laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin ovat hyvät. 

Koronakriisin lopullinen ja tärkein ulospääsytie on toimiva ja turvallinen rokote. Toivottavasti tiedeyhteisö ja lääkeyhtiöt löytävät ratkaisun mahdollisimman pian. Rokotteen saaminen Suomeen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii aikaisia ja aktiivisia toimia. Kliinisten rokotetutkimusten houkuttelu Suomeen on yksi tie. Toivon, että Suomella on selkeä strategia, jolla toimiva rokote saadaan nopeasti maahamme. 

Kohti varovaista yhteiskunnan avaamista

Epidemia etenee Suomessa maltillista tahtia. Rajoitustoimet purevat hyvin ja viruksen leviäminen on saatu niillä hallintaan. Sairaaloissa on lähes liiankin rauhallista, sillä moni jättää nyt akuutissakin tilanteessa hakeutumassa hoitoon. Sydän- ja aivoinfarktit tuskin ovat yhtäkkisesti väestössä vähentyneet, mutta näitä potilaita tulee sairaalaan selvästi vähemmän. Kotiin jääminen akuuteissa oireissa on selvästi vaarallisempaa kuin riski saada koronavirustartunta päivystyksessä. Infektio-oireiset potilaat on päivystyksissä erotettu muista linjoista. 

Sairaaloissa on rauhallinen tunnelma ja kiireetöntä hoitoa aletaan nyt lisätä. Suojavarusteiden riittävyys on edelleen äärimmäisen tärkeä turvata. Korkeaa valmiustasoa tehohoitoa vaativien potilaiden hoitoon täytyy kuitenkin ylläpitää, kun rajoituksia pikkuhiljaa lähdetään keventämään. On vielä arvoitus, kuinka herkästi tartuntojen määrä lähtee kasvuun. Meidän täytyy kuitenkin valmistautua siihen, että joudumme elämään koronaviruksen kanssa pitkään. Oleellista on, että pidämme epidemian hyvässä hallinnassa testauksella, jäljityksillä ja karanteeneilla. Tämä vaatii laajaa näytteenotto- ja testauskapasiteettia, paljon työvoimaa jäljitykseen ja teknologian hyödyntämistä. Suomen hallituksessa pohditaan varmasti kuumeisesti, millaisella aikataululla yhteiskuntaa voitaisiin varoen avata samalla epidemiaa halliten. Tiedeyhteisöä tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tarvittaessa on otettava askelia taaksepäin ja kiristettävä toimia uudelleen, jos tilanne vaikeutuu. 

Viime viikolla kokoonnuimme jälleen etävaltuustoon kotisohvilta ja keskustelua käytiin myöhäiseen iltaan asti. Kyselytunti kului kokonaan koronatilanteeseen ja lisäksi käsittelimme nuorten aloitteita ja Hernesaaren uuden hienon kaupunginosan kaavaa. On tärkeää, että näin kriisiaikoinakin saamme eteenpäin tärkeitä päätöksiä tulevaisuuden Helsingille. Hernesaaren kaupunginosa tuo lähelle keskustaa paljon uusia asuntoja, työpaikkoja, puistoja ja liikuntapalveluja. Ilmastonäkökulmat on otettu alueen suunnittelussa vahvasti huomioon. Uusi Hernesaaren ratikka vie sujuvasti keskustaan ja kävelyn ja pyöräilyn reitteihin panostetaan. Helsingin hienot uudet asuinalueet nojaavat vahvasti toimivaan raideliikenteeseen. Hernesaareen rakennetaan pysäköintipaikat markkinaehtoisesti. Autopaikkanormista luopuminen on yksi tämän valtuustokauden tärkeitä edistysaskeleita. 

Tämän työviikon päätteeksi on vappuviikonloppu. Helsinkiin on suunniteltu kaikkien aikojen etävappua. Siman tekemiseen eivät omat rahkeet riitä, mutta saimme sitä läheisiltä. Viikoittaiseen kauppatilaukseen on listattu munkkiainekset ja ehkäpä grillaamme parvekkeella kotona. Viikonlopuksi tilasin vielä kalliolaisesta ravintola Villdista brunssiherkut. Iloista ja turvallista vappua!

Korona-ajan pääsiäinen

Pääsiäinen oli työntäyteinen, mutta lepopäivinä olen ehtinyt myös nukkua pitkään aamuisin ja käydä suunnistamassa omatoimirasteilla Pirkkolassa. Tahti on vaihdellut viime päivät levollisesta suklaansyönnistä hengästyttäviin yötöihin. Tiistain vietin päivystysvapaalla. Yleensä kotiin päästyäni nukun päiväunia aamupäivällä, mutta viimeistään puoliltapäivin täytyy aktivoitua, ettei rytmi mene sekaisin. Päivystysvapaiden iltapäivät ovat myös otollisia aikoja sopia etäpalavereja. Kuljin pääsiäisen päivystyksiin pääosin junalla ja Uudenmaan liikennettä valvoneet poliisit melkein jo oppivat tuntemaan. Vaunut ovat olleet lähes tyhjiä, joten etäisyyttä on ollut helppo pitää. Ihmiset tuntuvat pitävän pääosin rajoituksista kiinni, vaikka pääsiäisenä ilmeisesti joitain kokeilijoitakin riitti. 

Uudenmaan sulku päättyi

Hallitus päätti eilen lopettaa Uudenmaan eristämisen. Perustuslaillisia edellytyksiä ei epidemiatilanteen perusteella enää ollut. Liikkuminen paikasta toiseen on ihmisten perusoikeus, ja sen rajoittamisen perusteiden täytyy aina olla vedenpitäviä. Tiesulut avautuivat nopeasti ja iltapäivällä tarkastuksia töistä palatessa ei enää ollut. Näihin kummallisiin työmatkoihin ehti jo melkein tottua. Epidemia ei maakuntarajojen avaamisesta huolimatta ole taittumassa. Liikkumista kotimaassa tulee edelleen välttää. 

HUS-alueella tilanne on kehittynyt maltillisesti THL:n matalamman ennustetason mukaan. Tehoilla on paljon koronaan sairastuneita, mutta kapasiteettia on saatu lisättyä. Rajoitukset purevat ja tarvitsemme niitä edelleen tartuntojen kehityksen pitämiseksi hallittavana. Väistämättä herää kuitenkin pohdintaa, kuinka pitkään tilanne voi jatkua. Taloudellisen laman vaikutukset ihmisten terveyteen ovat pitkät ja syvät. Rajoituksia purkaessa terveydenhuollon kantokyvyn on oltava hyvä ja teho-osastoilla valmius korkealla. Voimme joutua aaltomaiseen liikkeeseen, jossa rajoitustoimia vuoroin kevennetään ja tiukennetaan. Testauskapasiteetti on onneksi saatu hyvälle tasolle ja jatkossa kaikki lieväoireisetkin voidaan testata! 

Seuraan yleensäkin jatkuvasti uutisia, mutta tässä korona-arjessa jatkuva uutisvirta viruksesta on ehtymätöntä ja tieteellisiä julkaisujakin tulee kahlattua. Välillä täytyy pystyä irrottautumaan. Iltaisin olisi parempi mennä saunaan tai lukea kirjaa  kuin tuijottaa ruudulta viimeisimpiä koronakäänteitä. Toivottavasti jokaiselta löytyy arjesta tapa rentoutua ja päästää ajatukset levollisiksi. 

Ensimmäinen etävaltuusto

Ennen pääsiäistä kokoustimme Helsingin historian ensimmäisessä etävaltuustossa. Päätöksiä tehtiin kotisohvilta teams-yhteydellä. Aloitamme aina ensin vihreän valtuustoryhmän omalla etäryhmäkokouksella. Valtuusto alkoi klo 18 ja keskusteluja kaavoista käytiin yli kolme tuntia. Päätöksiä on tärkeä saada eteenpäin poikkeusoloista huolimatta. 

Tänään torstaina klo 19-20 pidämme soten apulaispormestari Sannan Vesikansan kanssa koronaliven Helsingin Vihreiden instagramissa. Vastaamme kysymyksiin ja juttelemme koronatilanteesta Helsingissä. 

Töihin tiesulkujen lävitse

Uudenmaan sulkeutumisesta on nyt viikko. Erikoistun keskussairaalassa anestesiologiaan ja tehohoitoon, ja kuljen lähes päivittäin Helsingistä Uudenmaan rajan ylitse. Kokoan blogiini sarjaa näistä hämmentävistä viikoista ja kuukausista. Poikkeusolojen kesto tuntuu paljon pidemmältä kuin mitä se on todellisuudessa ollut. Joka aamu ihmetyttää, että tilanne voi jatkua vielä hurjan kauan. Oma ja läheisten terveys on nyt suuri kiitollisuuden aihe. Tuntuu, että meillä ei myöskään puolisoni H:n kanssa ole koskaan ollut näin paljon yhteistä aikaa.

Maanantaina on ensimmäinen työaamu Uudenmaan sulkeuduttua. Poliisi on edellisenä päivänä varoittanut laajoista ruuhkista tiesuluilla. Aamun lähtö onkin tavallista aiemmin huolestuneissa tunnelmissa. Onneksi suurempi työmatkaliikenne näyttää suuntautuvan vastakkaiseen suuntaan. Poistuminen Uudeltamaalta sujuu varsin nopeasti työpaikan henkilökorttia esitellen - toiseen suuntaan autojonoa oli kilometrejä. Myöhemmin saamme sairaalalta viralliset lupalaput rajan ylittämiseen. Varusmiehet seisoskelevat tien varressa. Yllättävä käänne palveluksen aikana päätyä moottoritien varteen rajavalvontaan. 

Olen alkuviikon traumaleikkaussalin ja sektiosalin anestesialääkäri. Synnyttäjät ja loukkaantuneet ihmiset on hoidettava myös korona-aikana. Kiireetöntä leikkaustoimintaa taas on supistettu merkittävästi. Koronan vuoksi tehohoitoon joutuvien potilaiden määrä kasvaa sairaalassa pikkuhiljaa ja heille avattiin epidemian alkuvaiheessa oma teho-osasto, jotta muista syistä tehohoitoon joutuvat voidaan hoitaa turvallisesti erillään. Arvostan valtavasti anestesiahoitajia ja leikkaussalihoitajia, jotka ovat pikakouluttautuneet tehohoitajiksi. Sairaalan johto julkaisee joka päivä tilannekuvan väestölle ja henkilöstölle. 

Maanantaina jatkan työpäivän jälkeen suoraan etäkokouksiin. Vihreä kaupunginhallitusryhmä ja Helsingin kaupunginhallitus kokoontuvat molemmat etänä. Koronatilanne on aina ensimmäisenä keskustelussa. Mikään kaupungin toiminnoista ei ole säästynyt koronan vaikutuksilta. Päätöksiä on tehty koko ajan niin suojavarusteiden hankinnasta, päivähoitomaksuhelpotuksista kuin yritysten ja kulttuuritoimijoiden tukemisesta. On katsottava myös kriisin ylitse kohti jälleenrakennusta. 

Etäkokoukset venyvät ja jään sairaalan majoitukseen yöksi. Loppuviikolla työmatkalaiset tuntuvat hieman vähenevän, ehkä osa jäi ruuhkista etätöihin. Poliisit tarkastavat lupalaput myös junalaitureilla. Toivottavasti Uudenmaan sulku estää epidemian leviämistä ja siitä voitaisiin ennen pitkää luopua. Poliiseja tarvittaisiin varmasti muuallakin. Uutiset lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä huolestuttavat. 

Perjantaiaamuna Helsingissä riehuu lumimyrsky. Lumihiutaleet ovat suuria ja tiet liukkaita ja sohjoisia. Poliisit päivystävät edelleen tiesuluilla. Työt täytyy tehdä säässä kuin säässä. Varusmiehet lämmittelevät nuotion ympärillä. Päivän aikana HUS tiedotti joutuvansa rajoittamaan isien ja tukihenkilöiden läsnäoloa sektioissa ja synnytyksen jälkeen perhehuoneissa. Surullinen olo perheiden puolesta ja huoli varsinkin ensisynnyttäjien jaksamisesta on iso. Näin rajuihin toimiin ei kuitenkaan ryhdyttäisi ellei se olisi aivan välttämätöntä. Kuulemme linjauksesta lisää, kun HUS:n hallitus kokoontuu maanantaina. Onneksi viikonloppu on vapaa lepoon ja ulkoiluun. 

Elämää etulinjassa ja valmistautumista epidemiaan

Koronavirus mullistaa meidän jokaisen arkipäivän. Suomi elää poikkeustilassa ja olemme kaikki vakavan paikan edessä. Hallitus on ottanut käyttöön mittavat keinot epidemian torjumiseksi ja niitä on noudatettava ihmishenkien suojaamiseksi. Kotona pysyminen ja etätyöt ovat nyt tärkeä keino hallita epidemiaa. Samaan aikaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen on pyörittävä tauotta. Terveydenhuollossa ja koulujen opetuksessa on edessä täysin poikkeuksellinen kevät. 

Erikoistun keskussairaalassa anestesiologiaan ja en voi jäädä etätöihin. Kiireelliset ja päivystykselliset leikkaukset, synnytyspuudutukset, sektiot ja tehopotilaat on hoidettava. Epidemian yltyessä tehohoidon tarve voi kasvaa merkittävästi, jolloin leikkaustoiminnasta tarvitaan lisää anestesialääkäreitä hoitamaan hengityskonehoitoa vaativia potilaita. Anestesiahoitajia täytyy pikakouluttaa tehohoitajiksi. 

Omassa työpaikassani tilanne on vielä hyvin rauhallinen. Tunnelma on odottava - kuin tyyntä myrskyn edellä. Valmistautumista tehdään perusteellisesti ja käsillä oleva aika käytetään nyt hyödyksi. Omassa työssäni menen päivä kerrallaan ja uusia asioita opiskellen. Viimeisen viikon aikana tilanne ja toimet muuttuvat jopa tunneissa. Seuraavasta työviikosta on vaikea etukäteen tietää mitään. Valmiuslailla lääkärit ja hoitajat voidaan velvoittaa työskentelemään työajoista joustaen. Päivystysten määrä todennäköisesti kasvaa, jos epidemia etenee odotetusti ja sairaalahoitoa vaativia potilaita on yhä enemmän. 

Työpäivät pitenevät kalenterissa, mutta illat tyhjenevät. Monet menot peruuntuvat ja kokouksia järjestetään etäyhteydellä. Kuntapolitiikan välttämättömän päätöksenteon on toimittava. Moni asia saa nyt siirtyä, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginhallituksen ja HUS:n hallituksen on ajoittain kokoonnuttava. Helsingissä ja HUS:ssa on muuttuvassa epidemiatilanteessa jouduttu joka päivä muuttamaan toimintalinjoja. Pian sairaaloissa on keskityttävä vain päivystykselliseen hoitoon, jolloin kiireetön toiminta ajetaan alas. Apotin siirtyminen oli odotettu ja väistämätön päätös. 

Pandemia taittuu lopulta ja Suomi selviää kyllä kriisin ylitse. Muistakaa soittaa isovanhemmille ja pitäkää läheisistä huolta!