Rokotukset tuovat toivoa, mutta elämme rajoitusten kanssa vielä pitkään

Rokotusten alkaminen maailmalla ja Suomessa valaisi pitkän pandemiavuoden loppua. Tehokkaan ja turvallisen rokotteen kehittäminen koronavirukseen on valtava saavutus tiedeyhteisöltä. Viime keväänä arvelin, että rokotteen saamiseen laajaan käyttöön menisi ainakin vuosi. Maailman odotetuimman rokotteen kehitystyö on kuitenkin ollut nopeaa. Pfizer Biontechin rokote sai juuri ennen joulua EU:ssa myyntiluvan. Sen tehokkuus ja turvallisuus on osoitettu laajoissa tutkimuksissa. Toimitusmäärät ovat kuitenkin rajallisia ja laajoihin väestörokotuksiin tarvitaan muidenkin rokotusten hyväksymistä. 

Pandemiavuosi päättyi rokotukseen

Joulun aika oli levollista ja tuli tarpeeseen pitkän syksyn jälkeen. Kesän päättyessä testaustarve kasvoi valtavasti ja tulokset viipyivät. Testikapasiteettia lisättiin vauhdilla tilanteen korjaamiseksi. Huolimatta yleistyvistä maskeista ja asteittain lisätyistä rajoituksista syksyn mittaan sekä kotikaupunkini Helsinki että Päijät-Häme (jossa työskentelen) siirtyivät kiihtymisvaiheen kautta leviämisvaiheeseen. Sairaalahoidon tarve oli aluksi maltillista, mutta vanhempien ikäluokkien sairastuessa sekin kääntyi nousuun. Koronapotilaille varattiin omat osastot ja pystytimme taas pandemiateho-osaston. Samaan aikaan on purettu hoitovelkaa ja leikkausjonoja. Koronarokotus vasempaan olkavarteen ennen vuodenvaihdetta oli todellinen valonpilkahdus. Rokotukset alkoivat koronapotilaita hoitavasta henkilöstöstä - otin rokotteen iloisena ja kiitollisena. Olo oli epätodellinen - pandemiavuosi päättyi rokotukseen ja ehkä 2021 virus saataisiin nujerrettua. 

Rajoituksista täytyy edelleen pitää kiinni

Koronarokotus ei muuta omaa arkeani tai työtäni vielä pitkään aikaan. Tartuntamäärien pysyessä korkeina osa potilaista tarvitsee väistämättä sairaalahoitoa. Koronavirus vie ihmisiä keväälläkin teholle hengityskoneeseen ja työt suojavarusteissa jatkuvat. Tehosterokotteen jälkeen työnteko tuntuu varmasti taas hiukan helpommalta. Maskeista ja turvaleistä täytyy rokotetunkin pitää kiinni, ja testiin tulee oireisena hakeutua matalalla kynnyksellä. Epidemiatilanne on Suomessa ja maailmalla edelleen vaikea. Erityisesti Britanniassa nopeasti leviävä uusi variantti aiheuttaa huolta. 

Tarvitsemme useita koronarokotteita

Toivon hartaasti, että jo kesään mennessä merkittävä osa väestöä olisi saanut rokotuksen. On mahdollista, että koko aikuisväestön rokotukset venyvät vielä syksyyn. Rokotetoimitukset ovat olleet pienempiä kuin on odotettu. Suomeen tulevat rokotteet saadaan kyllä tehokkaasti annettua ja valmistautuminen laajoihin joukkorokotuksiin on käynnissä. Mediassa seurataan rokoterekisterin lukuja, mutta ne tulevat jäljessä todellisesta tilanteesta. Suurin ongelma on rokotteiden saatavuus.

Suomi saa rokotteensa EU:n hankintarenkaan kautta ja EU:n strategia on nojannut siihen, että useampi koronarokote saisi myyntiluvan. Pfizer Biontechin rokotetta ei keväällä riitä kaikille. Modernan rokote sai juuri myyntiluvan Euroopassa, mutta siitä suurin osa kuluu Yhdysvalloissa. Laajojen väestörokotusten kannalta ratkaisevaa on, milloin Oxfordin yliopistossa kehitetty AstraZenecan rokote saa myyntiluvan. Uusimman tiedon mukaan myyntilupahakemus aiotaan jättää ensi viikolla - lupaavaa siis! Pandemiaa ei voiteta yhden rokotteen voimin. Onneksemme useat rokoteprojektit ovat onnistuneet ennätysajassa. 

Aion nauttia Helsinkiin saapuneesta talvesta ja hiihtolenkeistä, mutta ajatukset ovat jo ensi kesässä, jolloin koronavirus toivottavasti hiipuisi Suomessa.

Maailman odotetuin rokote

Koronavirus ei häviä keskuudestamme ennen toimivan rokotteen kehittämistä. Rokotteet ovat lääketieteen suurimpia saavutuksia, ja maailma odottaa nyt kipeästi rokotetta koronavirusta vastaan. Rokotteen tulee läpäistä tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset kliinisissä kokeissa. Tämän jälkeen sitä täytyy vielä valmistaa riittävästi miljardeille ihmisille ympäri maailman. On selvää, että Suomi ei automaattisesti saa rokotetta ensimmäisten joukossa, vaan se vaatii meiltä välittömiä ja aktiivisia toimia.

Miten rokotetutkimusta tehdään?

Jotta rokote voidaan hyväksyä yleiseen käyttöön, tulee sen turvallisuus ja tehokkuus todeta kliinisissä kokeissa. Ne suoritetaan tyypillisesti vähintään kolmessa eri vaiheessa. Faasissa I varmistetaan rokotteen turvallisuus ihmiskäytössä ja arvioidaan mahdollista annostusta. Faasissa II selvitetään mahdollisia sivuvaikutuksia ja alustavasti arvioidaan tehokkuutta. Faasissa III arvioidaan rokotteen tehokkuutta. Erityisesti kahden ensimmäisen faasin kokeita voi suorittaa osittain limittäin, mutta kokonaisuudessaan koko prosessi vaatii paljon aikaa. Optimististenkin arvioiden mukaan tähän menee 12-18 kuukautta. Perinteisesti uuden rokotteen saaminen markkinoille on saattanut kestää jopa 10 vuotta.

Missä rokotteiden kehittämisessä nyt mennään?

Tällä hetkellä koronavirusta vastaan on kehitteillä yli 90 eri rokotetta ja ainakin 6 rokoteprojektia on jo edennyt kliinisiin ihmisillä tehtäviin faasi I ja II kokeisiin asti. Osa rokotteista on tyypiltään perinteisempiä, mutta monet pisimmällä olevista ovat uudentyyppisiä DNA- ja RNA-rokotteita. Näitä uudentyyppisiä rokotteita ei ole vielä juurikaan hyväksytty ihmiskäyttöön, joten on mahdollista, että näissä tutkimuksia saattaa tulla eteen odottamattomia haasteita. On siis todennäköistä, että ensimmäiset kaupallisesti hyväksytyt rokotteet ovat markkinoilla aikaisintaan ensi vuonna. 

Riittääkö rokotetta kaikille?

Valmistuessaan koronavirusrokotteen kysyntä tulee olemaan valtavaa. Miljardit ihmiset tarvitsevat ja haluavat suojan virusta vastaan. Maa, jonka kansalaiset on suojattu rokotteella, voi purkaa rajoitukset ja mahdollisimman tehokkaasti jatkaa talouden jälleenrakentamista.

Rokotetta ei tule mitenkään riittämään välittömästi miljardeja annoksia. Suuret maat tulevat tekemään kaikkensa, jotta ne saavat rokotteen käyttöönsä ensimmäisenä. Kansainvälinen solidaarisuus ei välttämättä paljon paina vaakakupissa. Vastaavaa on jo nyt nähty esimerkiksi suojavarusteiden ja hengityskoneiden osalta, kun osa maista on asettanut niille maastavientikieltoja.

Miten saamme rokotteen Suomeen?

Suomen lähtökohdat rokotteen saamiseksi ovat hyvät, mutta se vaatii meiltä töitä. Pääasiallisia tapoja hankkia uutta rokotetta Suomeen ovat: (1) rokotteen ennakkotilaaminen, (2) rokotteen kotimaisen tuotannon rahoittaminen ja (3) toimiminen kohdemaana faasi II ja III kliinisissä tutkimuksissa. Luottaminen ennakkotilauksiin on tässä maailman tilanteessa riskialtista (kuten esimerkiksi suojavarusteiden osalta on nähty) ja lisäksi on vaikea arvioida, mikä valmistaja saa rokotteensa ajoissa markkinoille. Kotimainen rokotetuotanto vaatii suuret investoinnit ja osaamisen rokotteen suurtuotantoon - viivästykset ovat hyvin todennäköisiä. 

Lääkeyhtiöiden kliinisten tutkimusten houkuttelu on potentiaalinen vaihtoehto Suomelle. Maat, joissa rokotteita on laajasti testattu, pääsevät usein myös ensimmäisten joukossa hyötymään valmiista tuotteesta. Lisäksi saisimme paljon arvokasta tietoa ja kokemusta rokotteesta jo ennen niiden käyttöönottoa laajassa mittakaavassa.

Miten saada kliiniset kokeet Suomeen?

Suomi on houkutteleva maa rokotetutkimuksille useasta syystä. Meillä on sekä osaamista että kokemusta rokotetutkimuksista. Terveydenhuoltojärjestelmämme on erittäin toimiva ja soveltuu hyvin laajojen tutkimusten suorittamiseen ja rokotteiden tehon seurantaan. Koronavirus ei ole Suomessa vielä levinnyt kovinkaan laajasti, mikä helpottaa rokotteen tehokkuuden arviointia.

Kliinisistä rokotetutkimuksista käydään kovaa kilpailua. Yhteistyön käynnistäminen rokotevalmistajien kanssa olisi nyt ensiarvoisen tärkeä mahdollisuus Suomelle. Rokotetutkimuksen kliinisiin kokeisiin tulisi varmistaa riittävä valtion rahoitus. Tampereen rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on Ylen haastattelussa todennut, että valmiudet osallistua nopeasti laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin ovat hyvät. 

Koronakriisin lopullinen ja tärkein ulospääsytie on toimiva ja turvallinen rokote. Toivottavasti tiedeyhteisö ja lääkeyhtiöt löytävät ratkaisun mahdollisimman pian. Rokotteen saaminen Suomeen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii aikaisia ja aktiivisia toimia. Kliinisten rokotetutkimusten houkuttelu Suomeen on yksi tie. Toivon, että Suomella on selkeä strategia, jolla toimiva rokote saadaan nopeasti maahamme.