Lyhytpsykoterapiaa perusterveydenhuoltoon

Keskiviikon kaupunginvaltuuston kokouksessa esityslista oli melko lyhyt, mutta kyselytunnilla keskusteltiin aktiivisesti huumeongelmasta sekä tulevasta tasa-arvohankkeesta. Nostin puheenvuorossani esiin, että päivystyksen päihde- ja sosiaalityöntekijät ovat merkittävässä roolissa hoitoon-ohjauksen onnistumisessa. Huumeidenkäyttäjälle pitäisi tarjota sujuva pääsy vieroitukseen ja psykososiaaliseen tukeen. 

Jätin valtuuston kokouksessa myös aloitteen lyhytpsykoterapioiden lisäämiseksi. Psykoterapiaan pääsy on vaikeaa ja hidasta, vaikka sen pitäisi olla masennus- ja ahdistuneisuushäiriön hoidon ensilinjassa. Pelkän lääkereseptin tarjoaminen potilaalle on turhauttavaa. Kelan tukemaan pitkään kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on hidasta ja suuren työn takana. Tehokasta psykoterapeuttista hoitoa pitäisi tarjota jo ennen kuin mielenterveysongelma vaatii pitkäaikaista kuntoutusta! Nyt hukkaamme paljon ensivaiheen hoidon mahdollisuuksia. 

_______________________________________

Lyhytterapioita perusterveydenhuoltoon

Masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa psykososiaalisella hoidolla on vähintään yhtä tärkeä rooli kuin lääkityksellä. Merkittävä osa näistä potilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, kunhan hoitomahdollisuuksia on tarjolla. Tällä hetkellä alkuvaiheessa potilaalle voidaan tarjota käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan luona tai nettiterapiaa. Kaikille terveyskeskuksen alkuvaiheen tuki ei riitä, ja tällöin tulisi tarjota spesifistä lyhytpsykoterapiaa. 

Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on vaikeaa ja hidasta ja riippuu usein siitä, onko potilaalla aktiivinen omainen, joka auttaa lausuntojen hakemisessa ja terapeutin etsinnässä. Intensiivinen ja pitkäaikainen kuntoutuspsykoterapia ei myöskään sovellu kaikille potilaille. Lyhytpsykoterapian tarjoaminen alkuvaiheessa voisi olla selvästi kustannusvaikuttavampaa kuin pitkäaikainen kuntoutuspsykoterapia, kunhan potilasvalinta onnistuu. 

Ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus lyhytterapiaan jo ennen kuin mielenterveysongelma vaatii pitkäaikaista kuntoutusta. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki selvittää keinot lisätä lyhytterapioita perusterveydenhuollossa ja psykiatrisessa avohoidossa.

Kaupunginvaltuustossa 28.2.2018

Reetta Vanhanen

Yhteiskunta on lyhytterapian tarpeessa

Nykyinen kuntoutuspsykoterapian Kela-viidakko on auttamattoman vanhentunut. Psykoterapiaan pääsy on vaikeaa ja hidasta ja riippuu usein siitä, onko potilaalla aktiivinen omainen, joka auttaa lausuntojen hakemisessa ja terapeutin etsinnässä. Kuntoutuspsykoterapia on myös lähes poikkeuksetta hyvin pitkäaikaista ja intensiivistä (yleensä vähintään vuoden ajan kaksi kertaa viikossa) eikä näin sovellu kuin tietylle joukolle. Yksityisen terapeutin ja potilaan psykiatrin sekä muun hoitotiimin yhteistyö voi jäädä aivan olemattomaksi. Ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus lyhytterapiaan jo ennen kuin mielenterveysongelma vaatii pitkäaikaista kuntoutusta.

HUS on ensimmäinen psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuottaja, joka otti käyttöön omat ostopalveluterapiat. Potilaan erikoissairaanhoidon tiimi auttaa terapeutin valinnassa sekä ajanvarauksessa. Psykoterapiaan pääsy nopeutuu huomattavasti ja potilaan heikentyneet voimavarat eivät estä terapiaan pääsyä. Samalla alkaa myös systemaattinen psykoterapioiden laadunseuranta.

Psykoterapian rahoitus siirrettävä Kelalta psykiatriselle erikoissairaanhoidolle

Kelan kuntoutuspsykoterapia on yksi esimerkki terveydenhuollon monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä, joka olisi jo aika purkaa. Kuntoutuspsykoterapian rahoitus pitäisikin siirtää käytettäväksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon koordinoimiin ostopalveluterapioihin. Päätöksen terapian aloittamisesta tekee yhdessä potilaan kanssa psykiatrinen hoitotiimi eikä Kelan vakuutuslääkäri. Samalla voidaan laajentaa terapiavalikoimaa lyhyempiin ja joustavampiin hoitojaksoihin potilaan todellisen tarpeen mukaan. B-lausuntojen laatimistakaan tuskin kovin moni ikävöi.

Pitkäaikaista kuntouttavaa psykoterapiaa tarvitaan edelleen, mutta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa - yksityisestä terapeutista tulee hoitotiimin jäsen. Tietojen pitäisi kulkea molempiin suuntiin, jotta terapeutti voisi esimerkiksi helposti konsultoida potilaan lääkitysmuutoksista tai keskustella sosiaalityöntekijän kanssa potilaan tarvitsemista tuista.

Joustavat lyhytterapiat estävät mielenterveysongelmien pahenemisen

Erityisen tärkeää olisi lyhytterapioiden saatavuuden parantaminen. Erikoissairaanhoitoa konsultoiden niitä voitaisiin tarjota jo perusterveydenhuollossa. Miksi lieviin mielenterveydenhäiriöihin on terveyskeskuslääkärillä tarjota vain lääkeresepti ja mahdollisesti muutama käynti psykiatrisen sairaanhoitajan luona? Nettiterapia on yksi viimeaikaisista edistysaskelista, mutta osalle se ei riitä. Ihmisen mielenterveyttä on hoidettava tehokkaasti jo ennen kuin “Kelan kriteerit työ- ja opiskelukyvyn heikentymisestä” täyttyvät.