Marraskuussa julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuonna 1997 syntyneistä lapsista. Tulokset ovat hätkähdyttävää luettavaa. Monilla mittareilla hyvinvointi ei ole lisääntynyt verrattuna 1987 syntyneisiin lama-aikana kasvaneisiin lapsiin. Nykyisistä parikymppisistä yli viidesosa on sairastunut psykiatriseen sairauteen ja 6% on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Monet ongelmat kasautuvat samoihin perheisiin ja vanhempien tausta vaikuttaa voimakkaasti lasten kasvuolosuhteisiin. Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1997 syntyneitä lapsia ja perheitä sikiöajasta täysi-ikäisyyteen.
Tasa-arvoa tavoittelevassa hyvinvointivaltiossa meidän on pystyttävä parempaan. Jokaisen lapsen yhtälaiset oikeudet ja mahdollisuudet ovat yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja. Meidän on tunnistettava mahdollisimman varhain perheet, joihin ongelmia on vaarassa kasaantua. Tunnettuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien matala koulutustaso, mielenterveysongelmat sekä perheen köyhyys. Varhaisella puuttumisella ja oikea-aikaisilla tukitoimilla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia ja raskaampia lastensuojelun toimia.
Perheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan laaja-alaisia toimia.
Perhekeskukset
Lapsiperheiden palveluja on koottava yhteen saman katon alle. Perhekeskuksissa tehdään moniammatillista työtä lasten ja perheiden hyväksi. Neuvolan terveydenhoitaja ei saa jäädä yksin perheestä nousevien huolien ratkaisemisessa, vaan tähän voidaan tarvita esimerkiksi psykologia, lastensuojelun sosiaalityöntekijää, fysioterapeuttia ja lastenlääkäriä.
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousuun
Lapsuuden varhaisvuosilla on valtava merkitys lapsen tulevaisuudelle ja koulupolulle. Pienet ryhmäkoot ja riittävä määrä osaavia lastentarhaopettajia ovat edellytys laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Maksuttomuudella voidaan houkutella yhä useampi perhe tuomaan lapset päiväkotiin.
Kouluterveydenhuoltoa on vahvistettava ja psykiatrista hoitoa tuotava kouluihin
Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja ongelmiin on pystyttävä puuttumaan nopeasti lapsen omassa arkiympäristössä. Lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatrialle ovat kasvaneet hurjaa tahtia, mutta hoitoa mielenterveysongelmaan on tarjottava jo aiemmassa vaiheessa. Kouluterveydenhuollon resursseja on vahvistettava, ja erikoissairaanhoidon psykiatrian osaamista on tuotava perustasolle.
Tiivistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välille
Lastensuojelun ja terveydenhuollon välistä tiedonkulkua on sujuvoitettava. Mielenterveystyö on oleellinen osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, joilla ehkäistään perhetilanteen kärjistymistä ja kiireellisiä sijoituksia. Vakavasti oireilevien nuorten on päästävä nopeasti psykiatriseen hoitoon. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian ammattilaisten on yhdessä perheen kanssa löydettävä toimivimmat ratkaisut nuoren hoidon toteuttamiseksi.
