Valoa on näkyvissä - pidetään kiinni koronatoimista

Olemme nyt loppuvuoden jouluun asti koronaviruksen toisen aallon kourissa. Uusimaa on leviämisvaiheessa kuten myös oma työmaani Päijät-Häme. Alueilla on otettu käyttöön voimalliset toimet koronaviruksen torjumiseksi. Tapahtumia ja kokoontumisia on rajoitettu, harrastustoiminta on tauolla ja toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopiskeluun. Tartunnat ovat ennätyslukemissa ja valitettavasti sairaalapotilaiden määrä kasvaa koko ajan. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää saada tartunnat laskuun, jotta yhteiskuntaa saadaan taas avattua vuodenvaihteessa. Tuntuu kurjalta nähdä alennusmyyntiruuhkia ja lukea baarien “aamukahviloista” sekä ravintoloitsijan suunnittelemista jättijuhlista. Jokainen voi nyt vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tauti pysähtyy ja pääsemme taas lähemmäs normaalielämää.

Teho-osastot voivat pian kuormittua 

Sairaalat ovat valmistautuneet koronapotilaiden kasvavaan määrään, mutta käytännössä uusien osastojen ja tehopaikkojen avaaminen tarkoittaa hoitovelan kasvua. Joululomat ovat tulossa ja töissä ei ole yhtään ylimääräistä ammattilaista. Potilaat hoidetaan kyllä joulunakin, mutta helppoa siitä ei tartuntojen kasvaessa tule. Jo näillä tartuntalukemilla voimme olla pulassa teho-osastoilla joululomalla. Tehohoidon tarve realisoituu usein vasta 1-2 viikon viiveellä ja koronapotilaat voivat vaatia hengityskonehoitoa pahimmillaan useita viikkoja. 

Korona-ajan joulun odotusta

Tällä viikolla on alkanut joulun odotus! Ankeasta koronatilanteesta huolimatta joulu on tulossa. Vaikka omaa joululomaa ei pystyisikään pitämään, niin joulun tunnelmaa ei ole peruttu. Maanantai oli marraskuun viimeinen päivä ja alkoi melko väsyneesti Lahden Z-junassa nukkuessa. Olin päivän leikkaussalityössä ja yön päivystin teho-osastolla. Tiistaiaamuna töistä lähtiessä Lahti oli lumesta valkoisena, mutta Helsinkiin asti lunta ei riittänyt. Päivystysvapaalla lepäilin, pesin pyykkiä, avasin joulukalenterin ja tein ekaa kertaa joulutorttuja. 

Haaveilin jo Salpausselän laduista, mutta ensilumi on ehtinyt nyt loppuviikosta melkein kadota. Ehkä ensi viikon pakkaset tuovat uutta lunta. Viime talvi on hiihtämisen osalta surkea sekä Helsingissä että Lahdessa. Tammikuussa kiersin Vierumäellä yhden kilometrin mittaista latukierrosta golfkentän nurmikon vieressä ja lunta ei riittänyt edes Finlandia-hiihtoon.

Rokotteet saattavat saapua Suomeen jo alkuvuodesta eli valoa on näkyvissä. Tämä voi siis olla viimeinen korona-aalto, jonka joudumme taltuttamaan voimakkain rajoituksin. Pidetään niistä nyt kiinni loppuvuosi ja nautitaan joulun lämmöstä lähimpien ihmisten kanssa. Edessä on poikkeusajan itsenäisyyspäivä ja vietän myös itse vapaata viikonloppua. Seuraavat joulukuun viikonloput menevät päivystäessä. 

Voimallisempia toimia koronaviruksen leviämistä vastaan

Suomi on menestynyt koronaepidemian hallinnassa hyvin, mutta nyt tarvitsemme uusia toimia koronaviruksen taltuttamiseen. Tartunnat keskittyvät Helsinkiin ja Uudellemaalle ja täällä voimme tehdä paljon. Leviämisvaihe voi johtaa yhteiskunnan täyssulkuun eikä sitä toivo kukaan. Tartunnat olisi tärkeä painaa laskusuuntaan. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kokoontuu tänään pohtimaan uusia rajoituksia. Nyt olisi hyvä ryhtyä tehokkaisiin täsmätoimiin. Esimerkiksi kokoontumisrajoitusten tiukentaminen vaikuttaa välttämättömältä epidemiahallinnan saavuttamiseksi. Tartuntaryppäiden ennaltaehkäisyllä ja järkevillä arkielämän varotoimilla voimme kääntää tartunnat laskuun. Bileristeilyjen tungoksessa koronavirus taas leviää väistämättä.

Sairaala- ja tehohoidon tarve on kasvanut pikkuhiljaa - suureksi onneksemme vain maltillisesti. Jos Uusimaa ajautuu leviämisvaiheeseen, on odotettavissa myös sairaalapotilaiden määrän kasvu. Koronavirus ei ole heikentynyt. Euroopassa pandemian riehunta on ajanut teho-osastoja äärirajoille. Osaamme sairaaloissa kuitenkin hoitaa koronapotilaita hieman paremmin kuin keväällä. Perusasiat sinänsä eivät ole muuttuneet: koronavirukseen ei ole olemassa täsmähoitoa ja osa potilaista joutuu hengityskoneeseen teho-osastolle. Tehohoito on usein pitkä ja raskas ja pahimmassa tapauksessa sekään ei jokaista ihmistä pelasta. 

Minulla on takana 1,5 vuotta erikoistumista anestesiaan ja tehohoitoon. Keskussairaalajaksoni Päijät-Hämeessä jatkuu maaliskuun alkuun, minkä jälkeen siirryn taas töihin Meilahden mäelle. Anestesiapäivystyksiä olen tehnyt tämän vuoden alusta ja teho-osaston päivystykset aloitin nyt syksyllä. Ensimmäinen päivystykseni oli uudenvuodenpäivänä, joten vuodenvaihteen juhlat menivät unten mailla. Vuodesta odotin jännittävää ja työlästä, sillä olin juuri aloittanut vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Koronapandemian kohtaamista lääkärinä teho-osastolla ja poliitikkona kaupunginhallituksessa en odottanut. Elämä ja työ ovat tänä vuonna opettaneet ennen kaikkea pitämään tiukimmassa paikassa ja hengenvaarassa pään kylmänä ja mielen rauhallisena. 

Tämä syksy on ollut monella tapaa raskas, vaikka olen kokenut myös suuria onnenpilkahduksia. Jos koronatilanne pahenee, niin talvesta tulee vielä vaikeampi kuin marraskuun pimeydestä. Meidän on vältettävä teho-osastojen ruuhkautuminen ja yhteiskunnan sulkeminen. Rokotteet siintävät ensi keväässä, mutta talven yli on päästävä. Pfizerin ja Modernan hienot tulokset lupaavat valoa. Rokotteiden hankkiminen on ratkaisevan tärkeää rajoitusten purkamiselle ja siinä Suomen on onnistuttava.

Koronavirus on edelleen keskellämme

Arki, ihmisten töihinpaluu ja koulujen alku ovat tuoneet mukanaan myös koronatartuntojen nousun sekä testausruuhkan. Helsinki ja HUS ratkovat nyt vimmatusti näytteenoton ja diagnostiikan pullonkauloja. Uusia diagnostiikkalaitteistoja on päätetty hankkia 20 miljoonalla ja lisäkapasiteettia ostetaan yksityiseltä. Kuormitus nousi vauhdilla heti elokuun alussa eikä pahin flunssakausi ole vielä käynnistynyt. Infektioiden jyllätessä joudumme väistämättä pohtimaan testaamisen tarkempaa kohdentamista esimerkiksi pienten lasten kohdalla. Ohjeistuksia on onneksi jo hiukan tarkennettu. Yhteiskuntaa pidetään nyt auki tehokkaalla testaamisella, jäljityksellä ja karanteenimääräyksien noudattamisella. Jos epidemia edelleen kiihtyy ja syksyn flunssakausi pahenee, niin testimäärien on oltava vielä nyt tavoiteltuakin suurempia yhteiskunnan pitämiseksi auki. Haasteen mittaluokka on valtava. 

Onneksi kesä oli epidemian suhteen hyvin rauhallista aikaa. Elämä oli lähes normaalia, varovaisuus mielessä pysyen. Kesäkuu oli kuntapolitiikassa hyvin hektistä ja monia vääntöjä käytiin vielä juhannuksen jälkeenkin. Pitkän etäkokouskauden jälkeen pääsin kesäkuun lopussa myös valtuustosaliin, jossa pidin vihreiden ryhmäpuheen budjetin lähetekeskustelussa. Ei valtuutettuja silloinkaan suurta joukkoa ollut paikan päällä. 

Pidin ensimmäistä kertaa aikuisiälläni kunnon yhtäjaksoisen kolmen viikon kesäloman. Töihinpaluun jälkeenkin olen mökkeillyt, urheillut Vierumäellä ja istunut iltoja Senaatintorin terassilla. Helsingin kesääni on mahtunut rauhallista kotona oleilua, läheisten hääjuhlia, uimista Altaalla ja Kumpulan maauimalassa ja lenkkeilyä Mustikkamaalla ja Kivinokassa. Lisäksi reissasimme Tampereelle ja Keski-Suomeen. Senaatintorin jättiterassi on ollut huippumenestys ja olen itsekin viettänyt siellä usean kesäillan.

Viikonloput tuntuvat nyt jonkin verran hiljentyneen. Omassa lähipiirissäni isompia juhlia on peruttu ja tapaamiset ovat pienissä porukoissa. Helsingin juhlaviikot järjestettiin pienessä mittakaavassa ja Vallilan konepajalla pääsimme viikonloppuna seuraamaan korttelikonserttia parvekkeelta. Sairaaloissa koronapotilaita ei ole vielä paljon - viimeisimpien lukemien mukaan 12 sairaalahoidossa ja teho-osastolla yksi. Varautumissuunnitelmat on kuitenkin tehty ja syksystä ei ole tulossa helppo. Näytteenotto vaatii suuret määrät henkilökuntaa ja hoitojonot ovat jo nyt pitkät. Lisäksi koronatestivastausten odottelu pitää osan henkilökunnasta kotona. Olen päivätöissä tällä hetkellä sijoitettuna teho-osastolle koulutusjaksolle ja lisäksi teen anestesiapäivystyksiä 3-5 kertaa kuussa.

Kuntapolitiikka käynnistyy etäkokouksin. Jää nähtäväksi, voimmeko palata normaaliin koko syksynä. Valtuusto aloittaa syyskauden tällä viikolla kaava-asioilla. Epävarma taloustilanne heijastuu ensi vuoden budjetin rakentamiseen ja samaan aikaan hoitovelkaa ja oppimiseroja on kurottava umpeen. Koulujen pitäminen auki on epidemian hallinnan isoja tavoitteita. Haasteita ei tästä syksystä puutu. Lääkärinä ja kuntapäättäjänä odotan koronarokotetta todella malttamattomasti. Toivottavasti tiedeyhteisö onnistuu kehitystyössä ja Suomi tekee kaikkensa toimivan rokotteen saamiseksi maahamme.

Maailman odotetuin rokote

Koronavirus ei häviä keskuudestamme ennen toimivan rokotteen kehittämistä. Rokotteet ovat lääketieteen suurimpia saavutuksia, ja maailma odottaa nyt kipeästi rokotetta koronavirusta vastaan. Rokotteen tulee läpäistä tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset kliinisissä kokeissa. Tämän jälkeen sitä täytyy vielä valmistaa riittävästi miljardeille ihmisille ympäri maailman. On selvää, että Suomi ei automaattisesti saa rokotetta ensimmäisten joukossa, vaan se vaatii meiltä välittömiä ja aktiivisia toimia.

Miten rokotetutkimusta tehdään?

Jotta rokote voidaan hyväksyä yleiseen käyttöön, tulee sen turvallisuus ja tehokkuus todeta kliinisissä kokeissa. Ne suoritetaan tyypillisesti vähintään kolmessa eri vaiheessa. Faasissa I varmistetaan rokotteen turvallisuus ihmiskäytössä ja arvioidaan mahdollista annostusta. Faasissa II selvitetään mahdollisia sivuvaikutuksia ja alustavasti arvioidaan tehokkuutta. Faasissa III arvioidaan rokotteen tehokkuutta. Erityisesti kahden ensimmäisen faasin kokeita voi suorittaa osittain limittäin, mutta kokonaisuudessaan koko prosessi vaatii paljon aikaa. Optimististenkin arvioiden mukaan tähän menee 12-18 kuukautta. Perinteisesti uuden rokotteen saaminen markkinoille on saattanut kestää jopa 10 vuotta.

Missä rokotteiden kehittämisessä nyt mennään?

Tällä hetkellä koronavirusta vastaan on kehitteillä yli 90 eri rokotetta ja ainakin 6 rokoteprojektia on jo edennyt kliinisiin ihmisillä tehtäviin faasi I ja II kokeisiin asti. Osa rokotteista on tyypiltään perinteisempiä, mutta monet pisimmällä olevista ovat uudentyyppisiä DNA- ja RNA-rokotteita. Näitä uudentyyppisiä rokotteita ei ole vielä juurikaan hyväksytty ihmiskäyttöön, joten on mahdollista, että näissä tutkimuksia saattaa tulla eteen odottamattomia haasteita. On siis todennäköistä, että ensimmäiset kaupallisesti hyväksytyt rokotteet ovat markkinoilla aikaisintaan ensi vuonna. 

Riittääkö rokotetta kaikille?

Valmistuessaan koronavirusrokotteen kysyntä tulee olemaan valtavaa. Miljardit ihmiset tarvitsevat ja haluavat suojan virusta vastaan. Maa, jonka kansalaiset on suojattu rokotteella, voi purkaa rajoitukset ja mahdollisimman tehokkaasti jatkaa talouden jälleenrakentamista.

Rokotetta ei tule mitenkään riittämään välittömästi miljardeja annoksia. Suuret maat tulevat tekemään kaikkensa, jotta ne saavat rokotteen käyttöönsä ensimmäisenä. Kansainvälinen solidaarisuus ei välttämättä paljon paina vaakakupissa. Vastaavaa on jo nyt nähty esimerkiksi suojavarusteiden ja hengityskoneiden osalta, kun osa maista on asettanut niille maastavientikieltoja.

Miten saamme rokotteen Suomeen?

Suomen lähtökohdat rokotteen saamiseksi ovat hyvät, mutta se vaatii meiltä töitä. Pääasiallisia tapoja hankkia uutta rokotetta Suomeen ovat: (1) rokotteen ennakkotilaaminen, (2) rokotteen kotimaisen tuotannon rahoittaminen ja (3) toimiminen kohdemaana faasi II ja III kliinisissä tutkimuksissa. Luottaminen ennakkotilauksiin on tässä maailman tilanteessa riskialtista (kuten esimerkiksi suojavarusteiden osalta on nähty) ja lisäksi on vaikea arvioida, mikä valmistaja saa rokotteensa ajoissa markkinoille. Kotimainen rokotetuotanto vaatii suuret investoinnit ja osaamisen rokotteen suurtuotantoon - viivästykset ovat hyvin todennäköisiä. 

Lääkeyhtiöiden kliinisten tutkimusten houkuttelu on potentiaalinen vaihtoehto Suomelle. Maat, joissa rokotteita on laajasti testattu, pääsevät usein myös ensimmäisten joukossa hyötymään valmiista tuotteesta. Lisäksi saisimme paljon arvokasta tietoa ja kokemusta rokotteesta jo ennen niiden käyttöönottoa laajassa mittakaavassa.

Miten saada kliiniset kokeet Suomeen?

Suomi on houkutteleva maa rokotetutkimuksille useasta syystä. Meillä on sekä osaamista että kokemusta rokotetutkimuksista. Terveydenhuoltojärjestelmämme on erittäin toimiva ja soveltuu hyvin laajojen tutkimusten suorittamiseen ja rokotteiden tehon seurantaan. Koronavirus ei ole Suomessa vielä levinnyt kovinkaan laajasti, mikä helpottaa rokotteen tehokkuuden arviointia.

Kliinisistä rokotetutkimuksista käydään kovaa kilpailua. Yhteistyön käynnistäminen rokotevalmistajien kanssa olisi nyt ensiarvoisen tärkeä mahdollisuus Suomelle. Rokotetutkimuksen kliinisiin kokeisiin tulisi varmistaa riittävä valtion rahoitus. Tampereen rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on Ylen haastattelussa todennut, että valmiudet osallistua nopeasti laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin ovat hyvät. 

Koronakriisin lopullinen ja tärkein ulospääsytie on toimiva ja turvallinen rokote. Toivottavasti tiedeyhteisö ja lääkeyhtiöt löytävät ratkaisun mahdollisimman pian. Rokotteen saaminen Suomeen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii aikaisia ja aktiivisia toimia. Kliinisten rokotetutkimusten houkuttelu Suomeen on yksi tie. Toivon, että Suomella on selkeä strategia, jolla toimiva rokote saadaan nopeasti maahamme. 

Kohti varovaista yhteiskunnan avaamista

Epidemia etenee Suomessa maltillista tahtia. Rajoitustoimet purevat hyvin ja viruksen leviäminen on saatu niillä hallintaan. Sairaaloissa on lähes liiankin rauhallista, sillä moni jättää nyt akuutissakin tilanteessa hakeutumassa hoitoon. Sydän- ja aivoinfarktit tuskin ovat yhtäkkisesti väestössä vähentyneet, mutta näitä potilaita tulee sairaalaan selvästi vähemmän. Kotiin jääminen akuuteissa oireissa on selvästi vaarallisempaa kuin riski saada koronavirustartunta päivystyksessä. Infektio-oireiset potilaat on päivystyksissä erotettu muista linjoista. 

Sairaaloissa on rauhallinen tunnelma ja kiireetöntä hoitoa aletaan nyt lisätä. Suojavarusteiden riittävyys on edelleen äärimmäisen tärkeä turvata. Korkeaa valmiustasoa tehohoitoa vaativien potilaiden hoitoon täytyy kuitenkin ylläpitää, kun rajoituksia pikkuhiljaa lähdetään keventämään. On vielä arvoitus, kuinka herkästi tartuntojen määrä lähtee kasvuun. Meidän täytyy kuitenkin valmistautua siihen, että joudumme elämään koronaviruksen kanssa pitkään. Oleellista on, että pidämme epidemian hyvässä hallinnassa testauksella, jäljityksillä ja karanteeneilla. Tämä vaatii laajaa näytteenotto- ja testauskapasiteettia, paljon työvoimaa jäljitykseen ja teknologian hyödyntämistä. Suomen hallituksessa pohditaan varmasti kuumeisesti, millaisella aikataululla yhteiskuntaa voitaisiin varoen avata samalla epidemiaa halliten. Tiedeyhteisöä tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tarvittaessa on otettava askelia taaksepäin ja kiristettävä toimia uudelleen, jos tilanne vaikeutuu. 

Viime viikolla kokoonnuimme jälleen etävaltuustoon kotisohvilta ja keskustelua käytiin myöhäiseen iltaan asti. Kyselytunti kului kokonaan koronatilanteeseen ja lisäksi käsittelimme nuorten aloitteita ja Hernesaaren uuden hienon kaupunginosan kaavaa. On tärkeää, että näin kriisiaikoinakin saamme eteenpäin tärkeitä päätöksiä tulevaisuuden Helsingille. Hernesaaren kaupunginosa tuo lähelle keskustaa paljon uusia asuntoja, työpaikkoja, puistoja ja liikuntapalveluja. Ilmastonäkökulmat on otettu alueen suunnittelussa vahvasti huomioon. Uusi Hernesaaren ratikka vie sujuvasti keskustaan ja kävelyn ja pyöräilyn reitteihin panostetaan. Helsingin hienot uudet asuinalueet nojaavat vahvasti toimivaan raideliikenteeseen. Hernesaareen rakennetaan pysäköintipaikat markkinaehtoisesti. Autopaikkanormista luopuminen on yksi tämän valtuustokauden tärkeitä edistysaskeleita. 

Tämän työviikon päätteeksi on vappuviikonloppu. Helsinkiin on suunniteltu kaikkien aikojen etävappua. Siman tekemiseen eivät omat rahkeet riitä, mutta saimme sitä läheisiltä. Viikoittaiseen kauppatilaukseen on listattu munkkiainekset ja ehkäpä grillaamme parvekkeella kotona. Viikonlopuksi tilasin vielä kalliolaisesta ravintola Villdista brunssiherkut. Iloista ja turvallista vappua!

Korona-ajan pääsiäinen

Pääsiäinen oli työntäyteinen, mutta lepopäivinä olen ehtinyt myös nukkua pitkään aamuisin ja käydä suunnistamassa omatoimirasteilla Pirkkolassa. Tahti on vaihdellut viime päivät levollisesta suklaansyönnistä hengästyttäviin yötöihin. Tiistain vietin päivystysvapaalla. Yleensä kotiin päästyäni nukun päiväunia aamupäivällä, mutta viimeistään puoliltapäivin täytyy aktivoitua, ettei rytmi mene sekaisin. Päivystysvapaiden iltapäivät ovat myös otollisia aikoja sopia etäpalavereja. Kuljin pääsiäisen päivystyksiin pääosin junalla ja Uudenmaan liikennettä valvoneet poliisit melkein jo oppivat tuntemaan. Vaunut ovat olleet lähes tyhjiä, joten etäisyyttä on ollut helppo pitää. Ihmiset tuntuvat pitävän pääosin rajoituksista kiinni, vaikka pääsiäisenä ilmeisesti joitain kokeilijoitakin riitti. 

Uudenmaan sulku päättyi

Hallitus päätti eilen lopettaa Uudenmaan eristämisen. Perustuslaillisia edellytyksiä ei epidemiatilanteen perusteella enää ollut. Liikkuminen paikasta toiseen on ihmisten perusoikeus, ja sen rajoittamisen perusteiden täytyy aina olla vedenpitäviä. Tiesulut avautuivat nopeasti ja iltapäivällä tarkastuksia töistä palatessa ei enää ollut. Näihin kummallisiin työmatkoihin ehti jo melkein tottua. Epidemia ei maakuntarajojen avaamisesta huolimatta ole taittumassa. Liikkumista kotimaassa tulee edelleen välttää. 

HUS-alueella tilanne on kehittynyt maltillisesti THL:n matalamman ennustetason mukaan. Tehoilla on paljon koronaan sairastuneita, mutta kapasiteettia on saatu lisättyä. Rajoitukset purevat ja tarvitsemme niitä edelleen tartuntojen kehityksen pitämiseksi hallittavana. Väistämättä herää kuitenkin pohdintaa, kuinka pitkään tilanne voi jatkua. Taloudellisen laman vaikutukset ihmisten terveyteen ovat pitkät ja syvät. Rajoituksia purkaessa terveydenhuollon kantokyvyn on oltava hyvä ja teho-osastoilla valmius korkealla. Voimme joutua aaltomaiseen liikkeeseen, jossa rajoitustoimia vuoroin kevennetään ja tiukennetaan. Testauskapasiteetti on onneksi saatu hyvälle tasolle ja jatkossa kaikki lieväoireisetkin voidaan testata! 

Seuraan yleensäkin jatkuvasti uutisia, mutta tässä korona-arjessa jatkuva uutisvirta viruksesta on ehtymätöntä ja tieteellisiä julkaisujakin tulee kahlattua. Välillä täytyy pystyä irrottautumaan. Iltaisin olisi parempi mennä saunaan tai lukea kirjaa  kuin tuijottaa ruudulta viimeisimpiä koronakäänteitä. Toivottavasti jokaiselta löytyy arjesta tapa rentoutua ja päästää ajatukset levollisiksi. 

Ensimmäinen etävaltuusto

Ennen pääsiäistä kokoustimme Helsingin historian ensimmäisessä etävaltuustossa. Päätöksiä tehtiin kotisohvilta teams-yhteydellä. Aloitamme aina ensin vihreän valtuustoryhmän omalla etäryhmäkokouksella. Valtuusto alkoi klo 18 ja keskusteluja kaavoista käytiin yli kolme tuntia. Päätöksiä on tärkeä saada eteenpäin poikkeusoloista huolimatta. 

Tänään torstaina klo 19-20 pidämme soten apulaispormestari Sannan Vesikansan kanssa koronaliven Helsingin Vihreiden instagramissa. Vastaamme kysymyksiin ja juttelemme koronatilanteesta Helsingissä. 

Töihin tiesulkujen lävitse

Uudenmaan sulkeutumisesta on nyt viikko. Erikoistun keskussairaalassa anestesiologiaan ja tehohoitoon, ja kuljen lähes päivittäin Helsingistä Uudenmaan rajan ylitse. Kokoan blogiini sarjaa näistä hämmentävistä viikoista ja kuukausista. Poikkeusolojen kesto tuntuu paljon pidemmältä kuin mitä se on todellisuudessa ollut. Joka aamu ihmetyttää, että tilanne voi jatkua vielä hurjan kauan. Oma ja läheisten terveys on nyt suuri kiitollisuuden aihe. Tuntuu, että meillä ei myöskään puolisoni H:n kanssa ole koskaan ollut näin paljon yhteistä aikaa.

Maanantaina on ensimmäinen työaamu Uudenmaan sulkeuduttua. Poliisi on edellisenä päivänä varoittanut laajoista ruuhkista tiesuluilla. Aamun lähtö onkin tavallista aiemmin huolestuneissa tunnelmissa. Onneksi suurempi työmatkaliikenne näyttää suuntautuvan vastakkaiseen suuntaan. Poistuminen Uudeltamaalta sujuu varsin nopeasti työpaikan henkilökorttia esitellen - toiseen suuntaan autojonoa oli kilometrejä. Myöhemmin saamme sairaalalta viralliset lupalaput rajan ylittämiseen. Varusmiehet seisoskelevat tien varressa. Yllättävä käänne palveluksen aikana päätyä moottoritien varteen rajavalvontaan. 

Olen alkuviikon traumaleikkaussalin ja sektiosalin anestesialääkäri. Synnyttäjät ja loukkaantuneet ihmiset on hoidettava myös korona-aikana. Kiireetöntä leikkaustoimintaa taas on supistettu merkittävästi. Koronan vuoksi tehohoitoon joutuvien potilaiden määrä kasvaa sairaalassa pikkuhiljaa ja heille avattiin epidemian alkuvaiheessa oma teho-osasto, jotta muista syistä tehohoitoon joutuvat voidaan hoitaa turvallisesti erillään. Arvostan valtavasti anestesiahoitajia ja leikkaussalihoitajia, jotka ovat pikakouluttautuneet tehohoitajiksi. Sairaalan johto julkaisee joka päivä tilannekuvan väestölle ja henkilöstölle. 

Maanantaina jatkan työpäivän jälkeen suoraan etäkokouksiin. Vihreä kaupunginhallitusryhmä ja Helsingin kaupunginhallitus kokoontuvat molemmat etänä. Koronatilanne on aina ensimmäisenä keskustelussa. Mikään kaupungin toiminnoista ei ole säästynyt koronan vaikutuksilta. Päätöksiä on tehty koko ajan niin suojavarusteiden hankinnasta, päivähoitomaksuhelpotuksista kuin yritysten ja kulttuuritoimijoiden tukemisesta. On katsottava myös kriisin ylitse kohti jälleenrakennusta. 

Etäkokoukset venyvät ja jään sairaalan majoitukseen yöksi. Loppuviikolla työmatkalaiset tuntuvat hieman vähenevän, ehkä osa jäi ruuhkista etätöihin. Poliisit tarkastavat lupalaput myös junalaitureilla. Toivottavasti Uudenmaan sulku estää epidemian leviämistä ja siitä voitaisiin ennen pitkää luopua. Poliiseja tarvittaisiin varmasti muuallakin. Uutiset lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä huolestuttavat. 

Perjantaiaamuna Helsingissä riehuu lumimyrsky. Lumihiutaleet ovat suuria ja tiet liukkaita ja sohjoisia. Poliisit päivystävät edelleen tiesuluilla. Työt täytyy tehdä säässä kuin säässä. Varusmiehet lämmittelevät nuotion ympärillä. Päivän aikana HUS tiedotti joutuvansa rajoittamaan isien ja tukihenkilöiden läsnäoloa sektioissa ja synnytyksen jälkeen perhehuoneissa. Surullinen olo perheiden puolesta ja huoli varsinkin ensisynnyttäjien jaksamisesta on iso. Näin rajuihin toimiin ei kuitenkaan ryhdyttäisi ellei se olisi aivan välttämätöntä. Kuulemme linjauksesta lisää, kun HUS:n hallitus kokoontuu maanantaina. Onneksi viikonloppu on vapaa lepoon ja ulkoiluun. 

Elämää etulinjassa ja valmistautumista epidemiaan

Koronavirus mullistaa meidän jokaisen arkipäivän. Suomi elää poikkeustilassa ja olemme kaikki vakavan paikan edessä. Hallitus on ottanut käyttöön mittavat keinot epidemian torjumiseksi ja niitä on noudatettava ihmishenkien suojaamiseksi. Kotona pysyminen ja etätyöt ovat nyt tärkeä keino hallita epidemiaa. Samaan aikaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen on pyörittävä tauotta. Terveydenhuollossa ja koulujen opetuksessa on edessä täysin poikkeuksellinen kevät. 

Erikoistun keskussairaalassa anestesiologiaan ja en voi jäädä etätöihin. Kiireelliset ja päivystykselliset leikkaukset, synnytyspuudutukset, sektiot ja tehopotilaat on hoidettava. Epidemian yltyessä tehohoidon tarve voi kasvaa merkittävästi, jolloin leikkaustoiminnasta tarvitaan lisää anestesialääkäreitä hoitamaan hengityskonehoitoa vaativia potilaita. Anestesiahoitajia täytyy pikakouluttaa tehohoitajiksi. 

Omassa työpaikassani tilanne on vielä hyvin rauhallinen. Tunnelma on odottava - kuin tyyntä myrskyn edellä. Valmistautumista tehdään perusteellisesti ja käsillä oleva aika käytetään nyt hyödyksi. Omassa työssäni menen päivä kerrallaan ja uusia asioita opiskellen. Viimeisen viikon aikana tilanne ja toimet muuttuvat jopa tunneissa. Seuraavasta työviikosta on vaikea etukäteen tietää mitään. Valmiuslailla lääkärit ja hoitajat voidaan velvoittaa työskentelemään työajoista joustaen. Päivystysten määrä todennäköisesti kasvaa, jos epidemia etenee odotetusti ja sairaalahoitoa vaativia potilaita on yhä enemmän. 

Työpäivät pitenevät kalenterissa, mutta illat tyhjenevät. Monet menot peruuntuvat ja kokouksia järjestetään etäyhteydellä. Kuntapolitiikan välttämättömän päätöksenteon on toimittava. Moni asia saa nyt siirtyä, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginhallituksen ja HUS:n hallituksen on ajoittain kokoonnuttava. Helsingissä ja HUS:ssa on muuttuvassa epidemiatilanteessa jouduttu joka päivä muuttamaan toimintalinjoja. Pian sairaaloissa on keskityttävä vain päivystykselliseen hoitoon, jolloin kiireetön toiminta ajetaan alas. Apotin siirtyminen oli odotettu ja väistämätön päätös. 

Pandemia taittuu lopulta ja Suomi selviää kyllä kriisin ylitse. Muistakaa soittaa isovanhemmille ja pitäkää läheisistä huolta!

Mielenterveyden edistysaskelia Helsingissä!

Syysloma on ollut niin aktiivinen kuin rentouttavakin. Olen viettänyt rauhallisia aamuja, käynyt uimahallissa, hoitanut koiraa ja käynyt isovanhempien luona. Kotilomalla ehtii vihdoin tehdä keskeneräisiä asioita, joita ei muuten kiireisessä arjessa ehtisi. Kuntapolitiikka ja tutkimustöiden edistäminen ovat myös mahtuneet viikkoon. Asun juuri avautuneen Triplan läheisyydessä, joten sitä täytynee käydä vielä loppuviikosta ihmettelemässä. 

Terapiatakuun edistäminen Helsingissä

Viime viikon valtuustossa käytiin taas yömyöhään keskustelua pitkästä listasta. Vihoviimeisenä käsittelimme aloitteeni psykologeista terveysasemille. Puhe mielenterveydestä jää mielestäni turhan usein yöaikaiseksi väsyneeksi keskusteluksi. Vastauksessa aloitteeseeni oli paljon hyvää ja olemme viime vuodet tehneet vihreissä paljon työtä juuri Helsingin mielenterveyspalvelujen puolesta. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskukseen on avautumassa palvelupiste Mieppi, jonne perustetaan uusia psykologin virkoja. Valtuustokollega Alviina Alametsä teki asiasta aloitteen pari vuotta sitten ja nyt asia on edennyt! Ilokseni myös potilaiden pääsy lyhytterapioihin on parantumassa, sillä palvelupisteestä voidaan ohjata suoraan lyhytterapiaan. Tein perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioista aloitteen keväällä 2018. Lisäksi kaikissa tämän kauden aiemmissa budjettineuvotteluissa olemme saaneet tärkeitä rahallisia panostuksia mielenterveyteen. 

Kaupunginhallituksessa saimme läpi tärkeän linjauksen aloitteeseeni: psykososiaaliseen hoitoon tulee päästä alle kuukauden kuluessa. Terapiatakuu pitää siis saada toteutettua Helsingissä. Tavoitteena on Myllypuron kokemuksien perusteella saada levitettyä mielenterveyden palvelupisteet laajemmin Helsinkiin. Terveysasemille tarvitaan moniammatilliset mielenterveystiimit psykologeineen ja riittävät voimavarat potilaiden hoitoon. 

Miksi moniammatillisia mielenterveystiimejä tarvitaan?

Mielenterveyden häiriöt koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista lähipiirissä tai omakohtaisesti. Masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti perusterveydenhuollossa kunhan siellä on toimivat tiimit ja resurssit siihen. Varhainen ja oikea-aikainen hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa. Liian moni ongelma pääsee pitkittymään ja pahenemaan. Nuoren ihmisen joutuminen eläkkeelle masennuksen vuoksi on yhteiskunnaltamme iso epäonnistuminen. 

Nopea pääsy perusterveydenhuollossa psykososiaaliseen hoitoon, keskusteluapuun ja lyhytterapiaan vähentävät tarvetta psykiatriselle erikoissairaanhoidolle ja pitkäaikaiselle kuntoutusterapialle. Helsingin psykiatrisilla poliklinikoilla on ilmennyt monia mediassakin nousseita ongelmia. Näihin haetaan ratkaisuja, mutta olennaista on myös varmistaa riittävä psykososiaalinen hoito perustasolla. 

Helsingissä terveysasemilla psykososiaalista hoitoa toteuttavat osaavat mielenterveys- ja päihdehoitajat, mutta tarve hoidolle on valtava ja potilasmäärät suuria. Moniammatillisuuden vahvistamisesta voitaisiin hyötyä Helsingissä ja psykologit toisivat arvokasta lisäosaamista terveysasemien tiimeihin. Monissa kaupungeissa terveysasemilla työskentelee psykologeja ja Helsingissäkin meillä on esimerkiksi koulu- ja neuvolapsykologeja. 

Mielenterveystyön vahvistamisella voisimme miettiä myös ammattilaisten työjakoa uudelleen. Ollessani itse terveyskeskustyössä mielenterveysongelmien hoito tuntui varsin lääkärivetoiselta. Diagnoosi ja lääkitys ovat harvoin potilaan ensimmäinen toive, vaan nopea keskusteluapuun pääsy on avainasemassa. Ohjataan potilaat suoraan oikealle ammattilaiselle.

Sairaalaelämää ja valtuustosyksyn käänteitä

Blogissani on ollut kesän elämänmuutosten ja käänteiden vuoksi hiljaisempaa, mutta nyt taas kohti aktiivista kirjoitussyksyä. Arkeni pyörii tällä hetkellä sairaalan, iltapäivystysten ja luottamustoimien ympärillä. Aloitin kesällä erikoistumisen anestesiologiaan ja tehohoitoon. Uutta opittavaa on ollut hurjasti ja myös pitkä työmatka on vaatinut totuttelua. Aikaiset aamut ovat kirkastaneet hyvien yöunien merkitystä. Erikoistumista on nyt edessä ainakin viisi vuotta: aluksi keskussairaalassa ja myöhemmin pitkä jakso yliopistosairaalassa. Päivätyöt anestesialääkärinä ovat antoisia ja vaihtelevia. Potilaita on laidasta laitaan pienistä korvalapsista synnyttäjiin, luunsa murtaneisiin nuoriin ja vakavasti sairaisiin iäkkäisiin. Iltapäivystyksessä taas hoidan sekä sisätautien että yleislääketieteen potilaita. 

Erikoistuvan lääkärin työtahti ja luottamustoimet eivät ole aina aivan helposti yhteensovitettavissa, mutta tarkalla suunnittelulla arki on lähtenyt hyvin pyörimään. Viikonloppuisin yritän löytää aikaa myös kotioleiluun ja luonnossa liikkumiseen. Luottamustoimissa vaikutan tällä hetkellä kaupunginvaltuuston lisäksi HUS:n hallituksessa sekä maakuntavaltuustossa. Olen myös vihreän valtuustoryhmämme varapuheenjohtaja. 

Kuntapolitiikan kuulumisia

HUS:n alkusyksyä ovat leimanneet huolestuttavat talousennusteet. Tämän vuoden budjetti on ylittymässä merkittävästi, mikä vaikeuttaa myös ensi vuoden talousarvion rakentamista. Henkilöstö on jo nyt kuormittunutta, joten isojen säästöjen löytäminen ei ole yksinkertaista. Monessa Suomen kolkassa ollaan terveydenhuollon rahoituksen suhteen vielä vaikeammassa tilanteessa ja YT-neuvottelut ovat varjostaneet monen kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin alkusyksyä. 

Valtuusto on ehtinyt kokoontua jo muutaman kerran tänä syksynä. Listalla on ollut mm. suuri määrä aloitteita, Siltasaarenportin asemakaavamuutos sekä koulujen korjauksia. Syksyn suurin huomio on kuitenkin pyörinyt keskustatunnelin ympärillä. Hankkeelta lähti enemmistön kannatus demarien ilmoitettua päätöksensä pari viikkoa sitten kesken valtuuston kokouksen. Tunnelin kuoppaamisesta onkin nyt jo korkea aika siirtyä eteenpäin keskustan kehittämisessä. Viihtyisän kävelykeskustan suunnittelu on ollut jäissä keskustatunnelin vuoksi, mutta nyt asiassa toivottavasti voidaan edetä askel kerrallaan kokeilujen kautta. Lisää käveltävää kaupunkia!

Lisää ennaltaehkäisevää vanhemmuusvalmennusta!

Käsittelimme tämän viikon valtuustossa Tehtaankadun ala-asteen remonttia ja keskustelua sisäilmaongelmista käytiin laajasti. Helsingillä on valtavasti korjausvelkaa ja sisäilmakorjaushankkeet on saatava nopeasti käyntiin. Ennen kesää on jäljellä pari valtuuston kokousta, joissa käsittelemme vielä ison määrän aloitteita sekä viime vuoden tilinpäätöstä. Kokousillat ovat pitkiä, mutta myöhäiset kotimatkat valoisia ja lämpimiä.

Jätin myös aloitteen vanhemmuusvalmennuksen laajentamisesta kaikille sitä tarvitseville perheille. Ennaltaehkäisevillä palveluilla voimme saada paljon aikaan.

--------------------------------------------------

Matalankynnyksen vanhemmuusvalmennusta vahvistettava

Perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita on parannettava. Orastavat ongelmat tulisi tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja tarjota tukea perheille ajoissa. Viime vuosina lähetteet lastenpsykiatrialle ovat lisääntyneet huomattavasti ja lasten käytöshäiriöt näkyvät myös päiväkotien ja koulujen arjessa. Tämän kehityksen kääntämiseksi perustason palveluita pitää parantaa kuten kaupunkistrategiassa linjataan.

Vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia vanhemmuuden tukimuotoja on useita. Vanhemmuusvalmennus antaa vanhemmille keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa sekä ohjausta käytösongelmien ratkaisemiseen.

Turussa on kaikissa neuvoloissa käytössä Voimaperheet - toimintamalli, jossa 4-vuotiaan lapsen tarkastuksessa arvioidaan psykososiaalista toimintakykyä ja pyritään tunnistamaan varhain perheet, jotka voisivat hyötyä vanhemmuusvalmennuksesta. Kaikilla seuloituilla perheillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen.

Helsingin perheneuvolassa on myös erilaisia tukimuotoja vanhemmuuden tukeen kuten Ihmeelliset vuodet -ryhmävalmennus. Ryhmämuotoinen sopii osalle perheistä, ja osa voisi hyötyä esimerkiksi Voimaperheet -toimintamallin yksilöllisestä tuesta puhelimen ja netin kautta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä laajennetaan vanhemmuusvalmennusta siten, että kaikilla perheillä, jotka kokevat tarvitsevansa tukea vanhemmuteen, on mahdollisuus osallistua siihen. Riskiperheet pyritään myös tunnistamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa ja ohjaamaan toiminnan pariin.

Kaupunginvaltuustossa 8.5.2019

Reetta Vanhanen

Miksi äänestää minusta kansanedustaja?

Olen lähtenyt politiikkaan rakentaakseni hyvinvointia ja puolustaakseni myös tulevien sukupolvien oikeutta siihen. Nyt olen ehdolla eduskuntavaaleissa muuttaakseni Suomen suuntaa. Kurssia on käännettävä kohti kunnianhimoisia ilmastotekoja ja koulutuspanostuksia sekä järkevää asiantuntijatietoon perustuvaa sote-uudistusta.

Lääkärin osaamista eduskuntaan

Työskentelen tällä hetkellä lääkärinä terveysasemalla. Olen nähnyt terveydenhuoltoa monelta tasolta ja tehnyt työtä päivystyksestä leikkaussaliin. Olen terveysasemalla tukenut potilaita elintapahoidossa, kuunnellut lukuisia elämäntarinoita ja kohdannut masentuneita ja ahdistuneita ihmisiä. Päivystyksessä olen nähnyt vanhusten turvattomuutta ja yksinäisyyttä, hoitanut vakavasti sairastuneita ja turvannut hyvän kivunlievityksen, kun ihmisen lähdön hetki on lähellä. Rakastan lääkärin työtäni, mutta näen siinä myös yhteiskunnan suurimmat kipukohdat. Osaamiseni ja kokemukseni terveydenhuollosta tekee minusta myös paremman päättäjän.

Väittelen muutaman viikon päästä lääketieteen tohtoriksi. Kansanedustajana haluan edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa, ja lisätä koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Seuraavalla vaalikaudella on vihdoin palautettava koulutuksen arvostus - se on maamme suurin vahvuus!

Kaupunginvaltuutettuna olen päässyt vaikuttamaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja paremman Helsingin puolesta. Olen saanut läpi aloitteen nuorten maksuttomasta ehkäisystä ja edistänyt lisäresursseja sote-palveluihin ja mielenterveyteen. Olen ollut mukana kaupungin budjettineuvotteluissa ja nostanut valtuustossa tärkeitä näkökulmia esiin. Suuria tavoitteita ei saavuteta yksin vaan yhteistyön voimin. Haluan myös aina kuunnella toista ihmistä ja ymmärtää erilaisia näkemyksiä.

Läpipääsyni voi olla pienestä kiinni

Minulla on hyvät mahdollisuudet päästä vihreiden kuudenneksi kansanedustajaksi Helsingistä, mutta tarvitsen siihen jokaisen mahdollisen äänen. HS vaalikyselyssä minut on nostettu ehdokkaiden joukkoon, jossa kisaamme tasaisesti hyvässä hengessä vihreiden kuudennesta paikasta. Meillä on kaikki mahdollisuudet myös seitsemään paikkaan. Tavoitteemme on nousta Helsingin suurimmaksi puolueeksi.

Ennakkoäänestys on alkanut. Äänestä minusta numerolla 44 Suomelle kansanedustaja. Olen valmis ryhtymään töihin hyvinvoinnin, ilmaston ja koulutuksen puolesta.

Suomesta hyvä maa perheille ja lapsille

Suomeen syntyy lapsia joka vuosi vähemmän. Väestö kasvaa edelleen maahanmuuton seurauksena, mutta sekään ei riitä. Syntyvyyden laskusuunta täytyy vähintään saada pysäytettyä ja siihen tarvitaan toimia lapsiystävällisen Suomen puolesta. Osallistuin tällä viikolla Eurooppanaisten paneeliin syntyvyydestä. Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia asiantuntijaesityksiä syntyvyyden kehityksestä ja tutkimustietoa esimerkiksi perhe-etuuksien vaikutuksesta siihen.

Työelämän epävarmuus heijastuu syntyvyyteen

Syntyvyyden vähentyminen selittyy osittain ihmisten mahdollisuuksilla tehdä itselleen parhaita ja sopivimpia valintoja. Vapaaehtoisen lapsettomuuden lisääntyminen ei ole yhteiskunnallinen ongelma. Sen sijaan on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta saa toivomiansa lapsia - osa ei saa esikoistakaan ja osan lapsiluku jää pienemmäksi kuin toivoo. Työelämän ja parisuhteen epävarmuus ovat nostaneet ikää, jolloin ensimmäinen lapsi saadaan. Iän kasvaessa myös biologiset rajat voivat tulla vastaan, vaikka lapsettomuushoidot ovatkin hyviä. Osana ratkaisua meidän tulisi parantaa myös niiden saatavuutta ja tasa-arvoisuutta. Miehillä koulutuksen jääminen pelkän peruskoulun varaan ja syrjäytyminen työmarkkinoilta lisäävät riskiä jäädä lapsettomaksi. Väestön koulutus- ja työllisyysasteen nosto ovatkin oleellisia myös syntyvyyden kannalta.

Tasa-arvoa työelämään ja varhaista tukea perheille

Perhevapaat on seuraavalla vaalikaudella vihdoin uudistettava. Niiden vaikutus varsinaiseen syntyvyyteen on tutkimusten mukaan vähäinen, mutta työelämän tasa-arvo ja hoitovastuun jakautuminen tasaisemmin vanhempien kesken ovat silti tärkeitä tavoitteita. Huoli lapsiperheköyhyydestä nousee ihmisiltä, kun he pohtivat perheellistymistä. Perheen heikko taloustilanne voi estää esimerkiksi toisen lapsen saamisen. Perhe-etuuksilla ei tutkimusten mukaan ole vahvaa vaikutusta syntyvyyteen, mutta on selvää, että meidän on nostettava kaikkein heikommassa asemassa olevien perheitä. Lapsiperheiden palveluita uudistetaan kokonaisvaltaisemmiksi kokoamalla niitä perhekeskuksiin. Varhainen ja nopeasti saatava tuki auttaa ennaltaehkäisemään perheiden kuormittumista.

Perheiden on voitava luottaa siihen, että päiväkodeissa varhaiskasvatus on laadukasta, lapsi ehditään kohdata ja ottaa syliin. Omaa uraa ei pysty edistämään, jos vanhemmilla on huono omatunto siitä, etteivät ole hoitamassa lasta kotona. Panostuksia varhaiskasvatukseen onkin jatkettava ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava koko maahan. Uran ja perheen yhteensovittamisessa tarvitaan myös perheystävällisiä työpaikkoja, joista löytyy joustoa ja ymmärrystä perheiden erilaisille tilanteille. Yhteiskunnan tulisi osallistua vanhemmuuden kustannusten jakamiseen enemmän, sillä erityisesti naisvaltaisilla aloilla perhevapaat ovat suuri kustannus yrittäjille.

Tulevaisuususkoa nuorille ja perheille

Syntyvyyden nostamiseen ei ole valitettavasti mitään helppoja tai nopeita tuloksia tuovia keinoja. Muutokseen tarvitaan laaja-alaisia toimia työllisyyden kasvattamisesta, perheystävällisiin työpaikkoihin, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja varhaiseen perheiden tukemiseen. Ihmisten ja perheiden luottamusta tulevaisuuteen on vahvistettava. Lapsiystävällisessä Suomessa ihmiset voivat luottaa siihen, että työelämä ja yhteiskunta kantavat vaikeuksienkin yli.

Mitä terveyskeskuslääkäri voi tehdä yksinäisyydelle?

Kysyn usein vastaanotolla ihmiseltä, keitä hänen läheisensä ovat. Moni jää miettimään pitkäksi aikaa. Yksinäisyyden kokemus tulee esiin, vaikkei ihminen sanoisikaan sitä heti ääneen. Helsingissä yksinäisyyttä koetaan nuorista ikääntyneisiin. Moni nuori on muuttanut kaupunkiin opiskelemaan, perhe on jäänyt kauas ja uusia ystävyyssuhteita ei ole ollut helppo solmia. Helsingissä on paljon yksinäisiä ikääntyneitä. Osa on elänyt koko elämänsä itsekseen ja osa menettänyt puolisonsa tai etääntynyt sukulaisista.

Yksinäisyys on ihmisen yksilöllinen kokemus. Hyvin aktiiviseltakin ihmiseltä voivat puuttua läheiset ja luottamukselliset ihmissuhteet. Toisaalta yksin viihtyvä ei välttämättä edes koe yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä on suuria terveysvaikutuksia. Se lisää kuolleisuutta lähes vastaavasti kuin tupakointi ja enemmän kuin ylipaino. Sydän- ja verisuonitautien ja neurologisten sairauksien riski kasvaa. Vuorovaikutus on hyvinvoinnin peruspilari ja antaa elämälle merkityksellisyyttä.

Hoidon jatkuvuuteen on panostettava

Lääkäristä tai hoitajasta ei voi tulla potilaan ystävää, mutta sosiaali- ja terveyspalveluilla voidaan tukea ihmistä valtavasti ja kohtaaminen on työn ytimessä. Omassa lääkärin työssäni tavoitteeni on palauttaa ihmiselle voimavaroja, joilla hän voi toimia elämässään ja luoda hyviä ihmissuhteita. Mielenterveysongelmien tehokas hoito on tuloksellista yksinäisyyden ehkäisyä. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien nopea kuntoutus on oleellista, jottei ihminen joudu työelämän ulkopuolelle pitkäksi aikaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitosuhteiden jatkuvuus on rinnallakulkijuutta. Palvelujärjestelmämme on mahdollistettava pitkät omalääkäri- ja omahoitajasuhteet. Terveysasemalla potilaan ja omahoitajan hoitosuhde nousee hyvin merkitykselliseksi, sillä lääkäreissä on enemmän vaihtuvuutta. Yhteyden saaminen tuttuun ihmiseen on potilaalle tärkeää. Paljon palveluita tarvitseville potilaille omahoitaja myös itse soittaa säännöllisesti. Monen yksinäisyyttä helpottaa paljon, että tietää milloin odottaa puhelua. Sähköisillä palveluilla ei voida korvata kohtaamista, mutta niilläkin voidaan tukea hoitosuhteen jatkuvuutta. Monelle ihmiselle (varsikin nuorelle) mahdollisuus laittaa matalalla kynnyksellä viesti omahoitajalle helpottaa oloa, vaikkei vastausta tulisikaan aivan heti.

Politiikalla voidaan ennaltaehkäistä yksinäisyyttä

Yhteiskunta ei voi kokonaan ratkaista yksinäisyyttä, mutta politiikalla voidaan silti vaikuttaa. Päiväkodeissa ja kouluissa vuorovaikutus- ja mielenterveystaitojen vahvistaminen voivat kantaa pitkälle lapsen tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Maksuttomat harrastusmahdollisuudet tarjoavat lapsille ja nuorille tärkeän yhteisön. Yhteisöllisyyttä voidaan ikääntyneiden kohdalla luoda päivätoiminnalla, kohtaamispaikoilla ja asuinrakentamisella. Nuorten kiinnittyminen opiskeluun ja työelämään ovat ensiarvoisen tärkeitä, jottei kukaan jäisi yksin ja osattomaksi.

Sosiaalityötä sote-uudistukseen!

Sipilän hallituksen onneton sote-kyhäelmä kaatui, mutta uudistuksen suhteen ei pidä luovuttaa. Nyt on rakennettava yksinkertaisempi ja alkuperäiset tavoitteet turvaava uudistus. Osallistuin helmikuun lopussa sosiaalialan ammattijärjestö Talentia Helsingin eduskuntavaalipaneeliin. Kävimme keskustelua perusturvasta työhyvinvointiin ja vanhustenhuoltoon. Isoimpana asiana nousi kuitenkin heti paneelin alussa sosiaalipalveluiden asema sote-uudistuksessa. Hyvinvointierojen kaventamiseksi tarvitsemme soten, jossa palvelut eivät pirstoudu ja sosiaalityön asema osana palvelujärjestelmää vahvistuu. Köyhyyden vähentämiseksi yhteiskunnan on nostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä - siihen tarvitaan sekä terveydenhuollon että sosiaalityön ammattilaisia samassa tiimissä.

Keille rakennamme sote-uudistusta?

Sotea ei tehdä perusterveitä flunssapotilaita varten, vaan tulevaisuudessa järjestelmämme on palveltava paremmin ja laadukkaammin heikommassa asemassa olevia ja paljon palveluita tarvitsevia ihmisiä. Terveyserojen taustalla on köyhyyttä. Oulussa tehdyssä tutkimuksessa (Lääkärilehti, 48/2013) todettiin, että 10 prosenttia väestöstä käytti 81 prosenttia kaupungin sosiaali- ja terveysmenoista, ja heistä suurin osa tarvitsi terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalveluita. Laadukas ja kokonaisvaltainen integroitu hoito monisairaille ihmisille tarjoaa soten suurimmat mahdollisuudet kustannussäästöihin.

Sosiaalityö palveluiden ytimeen

Terveyskeskuslääkärin työssäni näen, että sosiaaliset ongelmat kulkevat usein käsi kädessä sairauksien kanssa. Taloudelliset huolet ja ylisukupolviset ongelmat painavat esimerkiksi useaa mielenterveyspotilasta. Lääkkeitä ei ole aina varaa ostaa. Miten sosiaalityön asemaa voitaisiin vahvistaa, jotta pystyisimme auttamaan ihmisiä kokonaisvaltaisesti?

1. Luodaan aitoja sote-keskuksia. Sosiaalityöntekijät on saatava mukaan hoitotiimiin paljon palveluita tarvitsevien ihmisten kohdalla, ja satunnaisestikin palveluita käyttävälle on aina oltava tarjolla laadukasta sosiaalineuvontaa. Neuvontaa ei voi ulkoistaa muille työntekijöille - esimerkiksi lääkärillä ei ole tähän riittävää osaamista.

2. Tavoitteena on, että ihmiset pääsisivät mahdollisimman varhain sosiaaliohjauksen ja -neuvonnan piiriin. Näin voimme ennaltaehkäistä tilanteiden kärjistymistä. Sote-keskusten kaikkien ammattilaisten on huolen herätessä aktiivisesti ohjattava ihmisiä sosiaalityöntekijälle. Moniammatillisuutta voitaisiin hyödyntää vielä selvästi nykyistä enemmän.

3. Lasten palvelut on koottava perhekeskuksiin. Kuormittuneen perheen ongelma on ratkaistava yhdellä luukulla. Perhekeskuksiin tuodaan esimerkiksi neuvolat, lastensuojelu, perhetyö ja mielenterveyspalveluita lapsille ja vanhemmille. Perheiden huolien varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut vähentävät tarvetta raskaammille lastensuojelutoimille. Sosiaalityön on oltava perhepalveluiden ytimessä ja etulinjassa eikä lastensuojeluilmoituksien takana.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnalle suuri terveysriski

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin hyvinvointiriski. Lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteen nousuun, jotta pahimmat uhat tulevaisuudellemme voidaan lopulta välttää. Terveysriskit koskettavat myös suomalaisia, vaikka emme heti kohtaakaan kaikkein vaarallisimpia vaikutuksia. Tuleville sukupolville ilmastonmuutos on kohtalonkysymys. Olen poliittisella urallani päätynyt aktiivisimmin tekemään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, mutta vihreään puolueeseen minut ovat tuoneet ennen kaikkea ilmasto- ja ympäristösyyt. Hyvinvointia on vaikea rakentaa ilman tervettä ympäristöä ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä.

Helteet ovat vaarallisia

Viime kesän tukala helle oli vaikea sairaaloille ja ikääntyneille. Jatkossa hellejaksot voivat lisääntyä entisestään. Euroopassa helle on jo nyt yksi vaarallisimmasta sääilmiöistä. Ikääntyneet ja monisairaat ovat erityisen haavoittuvaisia kuumuudelle ja tarvitsevat tukea pärjäämiseen. Hellejaksoihin varautuminen terveydenhuollon ja asumisen osalta on oleellinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Turvallinen juomavesi on ollut meille Suomessa itsestäänselvyys. llmastonmuutos muuttaa veden kiertoa. Kuivuusjaksojen lisääntyessä myös rankkasateista syntyvät äkilliset tulvat vaikuttaa vedenjakeluun ja juomaveteen. Lämpimät kesät voivat tuoda entistä enemmän vatsatautiepidemioita.

Hyönteisten välittämät sairaudet

Ilmaston lämpeneminen tuo uusia virustauteja Suomeen ja lisää esimerkiksi punkkivälitteisiä tauteja. Maailmalla vektorivälitteiset taudit leviävät entistä laajemmalle. Näitä ovat esimerkiksi malaria, dengue-kuume ja Länsi-Niilin virus. Malariahyttyset eivät yllä Suomeen asti, mutta sairastuneita matkailijoita on varmasti jatkossa enemmän. Punkkien leviäminen Suomessa kasvattaa puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin ilmaantumista.

Muita ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysriskejä ovat esimerkiksi sisäilmaoireilun lisääntyminen. Lauhat ja kosteat talvet lisäävät rakennusten kosteusvaurioita. Viimeaikaiset liukkaat nollakelit ovat täyttäneet myös traumapäivystykset - kunnon talvikelillä liukastumisiakin olisi vähemmän. Toivon talvien säilyvän myös rakkaan hiihtoharrastukseni puolesta. Talviliikunnan kansanterveydellisiä vaikutuksia ei pidä vähätellä.

Ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen tavoittelemme hiilineutraalia Suomea 2030. Ilmastotoimia vaaditaan kaikilla sektoreilla: vähäpäästöinen energiantuotanto, ratkaisut lämmitykseen ilman fossiilisia polttoaineita, liikenteen sähköistäminen, rautatieverkon kehittäminen, hiilinielujen kasvattaminen metsänhakkuita vähentämällä sekä kasvisruuan suosion lisääminen. Nyt jos koskaan päättäjiltä vaaditaan kykyä tehdä tuleville sukupolville oikeudenmukaisia päätöksiä.

Uskomushoidot kuriin lailla

Lääkärinä en pysty aina tarjoamaan nopeaa täsmähoitoa kaikkiin sairauksiin ja oireisiin. Kerron sen avoimesti potilaalle ja pohdimme vaihtoehtoja - seurantaa, tukea pärjäämiseen ja niiden keinojen etsimiseen, joilla ihminen voi itse löytää arjesta keinoja oireen helpottamiseen. Monen uskomushoitotuotteen mainostaulu sen sijaan lupaa välittömän ja helpon tien sairauteen kuin sairauteen. Lupauksia tehdään ilman tieteellistä näyttöä tehosta tai turvallisuudesta.

Vakavan sairauden lääkitseminen uskomushoidolla on kestämätöntä

Ymmärrän, että ihmiset hakevat tietoa laajasti ja haluavat kokeilla kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet. Erityisen vakavia tilanteita syntyy kuitenkin, jos uskomushoidoilla korvataan lääkärin suosittelema hoito tai lääkitys. Potilaalla on oikeus kieltäytyä vaikeankin sairauden hoidosta, mutta päätöksen perustuminen “vaihtoehtoklinikan” katteettomiin lupauksiin on vakavaa potilasturvallisuuden vaarantumista. Vastuuta ei voi jättää yksittäisen ihmisen harteille ja siksi tarvitsemme uskomushoitoja sääntelevää ja rajoittavaa lainsäädäntöä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on aloitettu valmistelu ja päätökset on saatava tehtyä eduskunnassa ensi vaalikaudella. Esimerkiksi Lääkäriliitto ja Tehy ovat vaatineet uskomushoitojen rajoittamista.

Haavoittuvia ryhmiä on suojeltava tiukemmalla lainsäädännöllä

Uskomushoitoja löytyy laidasta laitaan hengenvaarallisista aineista varsin harmittomiin huuhaa-hoitoihin. Ihosyövän hoitaminen musta salvalla on vaarallista ja haitallista. Moni markkinoilla oleva valmiste taas on ainesosiltaan vaaratonta, mutta myös täysin tehotonta (placebo-vaikutusta lukuunottamatta) toisin kuin mainoksissa vakuutellaan. Usein unohtuu, että luontaistuotteilla on myös yhteisvaikutuksia lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa ja näiden tuotteiden käyttäminen on aina riski.

Yhteiskunnan on taattava, että haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä voivat hoitaa vain terveydenhuollon ammattilaiset. Lapsia on suojeltava uskomushoidoilta, vaikka aikuiset voivatkin vapaudellaan tehdä huonoja valintoja. Lainsäädännöllä on kiellettävä uskomushoitojen tarjoaminen myös vakavasti sairaille. Syöpää tai psykiatrista sairautta ei pidä hoitaa tehottomilla aineilla. Uskomushoitojen markkinointia on myös säänneltävä tiukemmin. Ihmisen terveydellä leikkivän liiketoiminnan on tulevaisuudessa toimittava selvästi rajatummin ja valvotummin.

Tiekartta parempaan ikääntyneiden hoivaan

Yksityisistä hoivakodeista paljastuneet puutteet ja vaaratilanteet ovat vakavia. Ongelmia on ollut erityisesti Esperin ja Attendon hoivakodeissa. Tarkoituksellinen välinpitämättömyys vanhusten hyvinvoinnista ja henkilöstön jaksamisesta luo kestämättömän tilanteen. Ikääntyneillä on oikeus turvalliseen hoivaan ja huolenpitoon, ja hoitohenkilöstölle on taattava olosuhteet, joissa he pystyvät antamaan asiakkaalle aikaa ja tekemään työtä oman ammattietiikan mukaisesti. Suurin osa ongelmista kulminoituu siihen, ettei riittävästä hoitajien määrästä pidetä kiinni. Hoitajat joutuvat myös tekemään yhä enemmän muuta kuin hoitotyötä - ruuan lämmityksestä siivoukseen.

Keskustelimme kaupunginvaltuuston kyselytunnilla Helsingin hoivapalvelujen tilasta ja valvonnasta. Julkinen sektori kantaa aina viime kädessä vastuun ikääntyneiden turvallisesta asumisesta ja hoidosta. Helsingillä on hoivakoteja ja palveluasumista sekä omana että yksityisten toimijoiden tuottamana. Kaupunki valvoo yksityisiä hoivakoteja sovituin käynnein ja pistotarkastuksin. Hoivakodeilta vaaditaan STM:n laatusuositusta korkeampaa henkilöstömitoitusta ja tämän toteutumista valvotaan. Haamuhoitajien käyttö työvuorolistoissa on käsittämätöntä - millä muulla alalla sopimuksia voidaan rikkoa näin räikeästi?

Ikääntyneiden hoivan epäkohdista nousseessa keskustelussa on isosti kyse luottamuksesta. Voivatko kaupunkilaiset luottaa siihen, että omat ikääntyneet vanhemmat saavat tarvitsemansa huolenpidon ja arvokkaan vanhuuden? Läheisten ihmisten merkitystä vanhuksen elämässä ei toki voi koskaan ulkoistaa kokonaan ja aktiiviset omaiset ovat valtava voimavara kenelle tahansa. Helsingissä näkyy kuitenkin yksinäisyys. Osalla ei ole elämässään ainuttakaan omaista, osalla läheisin ihminen on terveysasemalle opastava naapuri.

Arvokas ja turvallinen vanhuus on jokaisen oikeus!

Nyt keskustelussa ovat olleet vanhusten ympärivuorokautiset hoivapalvelut, mutta ikääntyneiden hoidossa on kyse paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Kokosin alle ajatukseni vanhuspalveluiden uudistamisesta.

1. Muistisairauksien ennaltaehkäisyllä on valtava merkitys. Jos vuosikontrollissa saa juuri eläköityneen ihmisen löytämään aikaa ruokavalioon panostamiselle ja liikunnalle ja verenpaineet saadaan lääkityksellä kohdalleen, niin seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Ikääntyneen runsas alkoholin käyttö on vakava ongelma, joka voi pysyä piilossa pitkäänkin. Yksinäisyys on koko ajan kasvava ilmiö. Päivätoiminta ja kolmannen sektorien järjestöjen tekemä työ tarjoaa mahdollisuuksia kohtaamiselle.

2. Meidän on löydettävä ajoissa tukea tarvitsevat ihmiset. Liian usein ensimmäinen puuttuminen tapahtuu, kun ensihoito tai omainen löytää ikääntyneen kaatuneena lattialta huonossa kunnossa. Ammattilaisen on aina hyvä ikääntyneen kohdatessaan kartoittaa asumistilanne, käytössä olevat kotiavut ja kysyä kotona pärjäämisestä.

3. Avuntarpeessa on tuen ja kotikäynnin järjestyttävä helposti yhdeltä luukulta.

4. Omaishoito on yhteiskunnalle hyvin arvokasta. Omaishoidon tukea tulisi yhtenäistää siirtämällä se kunnilta Kelan maksettavaksi ja samalla vahvistaa sen määrärahoja. Omaishoitajan jaksamisesta on huolehdittava riittävillä lomapäivillä.

5. Suurin osa hoivan tarpeessa olevista ikääntyneistä on kotihoidossa. Kotihoidon resurssit ovat olleet riittämättömiä ja kiire on ainainen tunne hoitotyössä. Henkilökunnan saatavuudessa on tarkasteltava esimerkiksi palkkatasoa, mutta myös hyviä toimintatapoja on levitettävä. Esimerkiksi itseohjautuvista tiimeistä on saatu hyviä tuloksia.

6. Hoivakodeissa asuu yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Ikääntynyt ihminen pääsee tai joutuu hoivakotiin siinä vaiheessa, kun omasta kodista on tullut täysin turvaton paikka. Näitä tilanteita ovat pitkälle edennyt muistisairaus tai vaikea toimintakyvyn lasku. Viime vuosina ympärivuorokautista hoivaa on vähennetty merkittävästi. Tämän suunnan on kuitenkin käännyttävä, sillä esimerkiksi yli 85-vuotiaiden ikäluokka kasvaa koko ajan. Hoitopaikkoja ei voida enää systemaattisesti vähentää. Kun ympärivuorokautisen hoivan tarve todetaan, niin hoitopaikkaan on päästä sujuvasti ilman kuukausien odottelua vuodeosastolla tai huonokuntoisena kotona toistuvasti päivystyksessä käyden.

7. Hoivan vaativuus pitkäaikaishoidossa on kasvanut, joten hoivakodeissa on säädettävä riittävä minimimitoitus, johon ei pidä laskea mukaan avustavaa henkilökuntaa. Kannatan nostoa 0,7 hoitajan mitoitukseen. Hoitajan tukena on oltava sujuva konsultaatioyhteys lääkäriin.

8. Saattohoidossa hoitopaikkaan on tuotava lisätukea ja tässä kotisairaalan hyödyntäminen on tärkeää. Kenenkään ei pitäisi joutua viimeiselle matkalleen ruuhkaisella päivystyspoliklinikalla. Hoitolinjauksista keskustelulle ikääntyneen ja hänen omaistensa kanssa on löydettävä aikaa, jotta ne eivät akuuttitilanteessa ole epäselviä.

9. Päivystyskäyntejä voidaan vähentää liikkuvan päivystysyksikön toiminnalla. Mobiiliyksikön sairaanhoitaja voidaan hälyttää avuksi kotihoitoon tai hoivapaikkaan. Hän arvioi hoidontarpeen, tekee tutkimuksia ja vieridiagnostiikkaa, voi antaa lääkkeitä ja seurata potilaan vointia. Tästä on monessa paikassa saatu hyviä tuloksia.

10. Vanhustenhuollon henkilöstöä, ikääntyneitä ja heidän omaisiaan on kuunneltava herkästi. Epäkohdista tulee voida ilmoittaa anonyymisti ja siihen tarvitaan oma viestikanava.

Suomen aborttilaki on aika uudistaa

Seksuaaliterveys, aborttioikeus ja naisten oikeudet olivat vilkkaassa keskustelussa viime syksynä - niistä on puhuttava myös eduskuntavaaleissa! Ulkoministeri Soinin toistuvat ulostulot ja osallistuminen virkamatkalla aborttia vastustavaan mielenosoitukseen ovat nostaneet keskusteluun ulkoministerin roolin merkityksen. Naisten ja tyttöjen oikeuksien pitäisi olla Suomen ulkopolitiikan ytimessä ja Suomen seuraavan hallituksen on kaikkine ministereineen sitouduttava tämän arvopohjan edistämiseen.

Seksuaalioikeuksia on puolustettava maailmanlaajuisesti

Maailmalla seksuaalioikeuksien vahvistuminen ja naisten oikeuksien eteneminen eivät ole itsestäänselvyyksiä. Euroopassa naisten oikeuksia kaventavat ryhmittymät ovat pyrkineet viime vuosina vaikuttamaan voimakkaasti, ja presidentti Trumpin asettama Global Gag Rule on leikannut seksuaaliterveystyötä tekevien järjestöjen rahoitusta tuntuvasti. Suomen ulkopolitiikalla ja kehitysyhteistyön rahoituksella on kokoamme suurempi merkitys. Suomen ja Euroopan on kannettava yhä suurempaa vastuuta lisääntymisterveyttä edistävän kehitysyhteistyön rahoituksesta. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on tärkeä mahdollisuus pitää vahvasti esillä naisten oikeuksia. Eduskuntavaalien jälkeen Suomen hallitus tarvitsee ulkoministerin, joka ottaa arvojohtajuutta ja aktiivisesti edistää seksuaalioikeuksia.

Aborttilaki on vanhentunut

Suomen aborttilainsäädäntö kaipaa uudistamista, vaikka tilanteemme seksuaalioikeuksien kannalta on moneen maahan verrattuna hyvä. Euroopan kartalla Suomi on jäljessä montaa maata, sillä meillä aborttiin vaaditaan syy. Käytännön työssä jokainen elämäntilanne riittää sosiaaliseksi syyksi abortin hakemiseen alle 12 viikkoa kestäneissä raskauksissa, mutta naisen oma valinta on aika tuoda myös lainsäädännön tasolle. Aborttiin ei pidä vaatia yhden tai kahden lääkärin päätöstä, vaan sen tulee perustua omaan ilmoitukseen.

Vapaan abortin viikkoraja on myös hyvä ottaa perusteelliseen pohdintaan. Ruotsissa vapaan abortin raja on asetettu 18 raskausviikkoon, mutta Suomessa meidän on käytävä asiasta oma keskustelumme. Nykytilanteessa yli 12 viikkoa kestäneissä raskauksissa on anottava lupaa Valviralta myös jos taustalla ovat sosiaaliset syyt. Raskausviikoilla 20-24 abortin voi ymmärrettävästi saada vain vakavan sikiövaurion perusteella. Ensimmäinen ja helpoin uudistusaskel on tehdä abortista vapaa 12 raskausviikkoon asti, mutta syntyisikö viikkorajan nostosta todellisia ongelmia? Toimenpide on riskialttiimpi myöhemmillä viikoilla, mutta lykkäisikö joku aborttia tahallisesti ellei aidosti haluaisi miettimisaikaa raskauden jatkamisesta? Pieni osa raskauksista esimerkiksi päihteidenkäyttäjillä paljastuu vasta 12 raskausviikon jälkeen - onko näissä tilanteissa Valviran prosessi todella tarpeellinen?

Aborttien vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta aborttioikeutta rajaamalla se ei onnistu. Tutkitusti tehokkain keino on parantaa ehkäisyn saatavuutta. Siksi haluan tehdä nuorten maksuttomasta ehkäisystä totta koko Suomessa.

Ihmisiä on nostettava köyhyyden näköalattomuudesta

Hesari julkaisi sunnuntaina vavisuttavan artikkelin laajan niukkuuskyselynsä tuloksista. Monissa vastauksissa korostuivat tunteet umpikujasta, toivottomuudesta ja jopa itsetuhoisuudesta. Kukaan ei saa jäädä yhteiskunnassa osattomaksi, mutta tässä köyhyyskyselyssä näkyy voimakas jakautuminen. Suurella osalla maamme asukkaista menee erittäin hyvin, mutta samaan aikaan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kokevat voimakasta näköalattomuutta tulevaisuuteen. Yhteiskunnan ydintehtäviin kuuluu perusturvan takaaminen jokaiselle. Kenenkään elämän ei pidä olla loputonta sinnittelyä ahdistuksessa.

Köyhyys vaikuttaa ihmisen terveyteen

Terveyskeskusvastaanotollani vähävaraisuus ja huoli toimeentulosta kuuluvat ihmisten tarinoissa. Kalliimmat diabeteslääkkeet jäävät ostamatta. Reseptiä ei voi määrätä ottamatta esille lääkkeiden hintaa. Taloudelliset huolet vievät ihmiseltä voimat, jolloin omasta terveydestä huolehtiminenkin voi jäädä kakkoseksi. Ei kukaan pysty tekemään elämäntapamuutosta lannistuneella ja väsyneellä mielialalla. Kroonistunut mielenterveysongelma on vakava uhka ihmisen työkyvylle. Samaan aikaan monimutkaisessa tukiviidakossa luoviminen lisää vielä haastetta. Sosiaalityö ja terveyspalvelut on tuotava yhteen. Työ- ja opiskelukyvyn turvaamiseksi mielenterveys- ja päihdeongelmiin on saatava tehokasta hoitoa heti alkuvaiheessa - tällöin myös pitkiltä sairaslomilta voidaaan välttyä.

Ihmisen on voitava luottaa perusturvaan

Seuraavalla hallituskaudella perusturvaa on vahvistettava ja lopetettava etuuksien indeksijäädytykset. Ihmisen oma toimijuus elämässään on tärkeä voimavara yhteiskunnalle ja lannistavaa politiikkaa ei pidä tehdä. Työelämän kannustinloukkuja on purettava ja otettava askelia perustulon suuntaan. Työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa. Työmarkkinoiden murros vaatii sosiaaliturvan uudistamista, mutta valtavia muutoksia ei tarvitse tehdä kerralla. Päätöksentekoon tarvitaan laajempi perustulokokeilu, jotta sen vaikutuksia pystytään kunnolla arvioimaan.

Terveydenhuollon maksurasituksen kohtuullistamiseksi eri maksukatot (lääkekorvaukset, matkat, asiakasmaksut) on yhdistettävä. Omavastuuosuuksia on pienennettävä ja asiakasmaksuja laskettava. Esimerkiksi osastohoidon maksujen periminen jatkuu, vaikka maksukatto tulisikin täyteen.

Yksinhuoltajien vaikea asema nousi esille niukkuuskyselyssä. Turvaverkkojen puute kuormittaa heidän arkeaan. Lastenhoitoon on saatava tukea ja päivähoitoon on päästävä joustavasti. Huolien kasaantuminen perheeseen vaikuttaa myös lasten tulevaisuuteen, koulumenestykseen ja mielenterveyteen. Ylisukupolvista köyhyyttä on ehkäistävä kaikin mahdollisin toimin.