Helsinki tarvitsee opiskelijoita, tiedettä ja korkeakouluyhteistyötä

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto sai eilen selvityksen ja esittelyn kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyöstä. Pääkaupunkiseudulla on 100 000 opiskelijaa, joille Helsingin kannattaa olla Suomen ja maailman paras kaupunki asua, liikkua ja työskennellä. Helsingin yliopisto on kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen. Entistä tiiviimmästä yliopistokaupungin brändiyhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Aalto-yliopiston kampus on keskittymässä Otaniemeen, mutta länsimetro yhdistää sen Helsinkiin vain muutamissa minuuteissa! Aalto-yliopiston erilaiset vahvuudet pitää hyödyntää tiivistyvän kumppanuuden ja brändin rakentamisessa.

Korkeakoulut kehittävät kaupunginosia

Yliopistojen lisäksi Helsingissä toimii myös suuria ammattikorkeakouluja (Metropolia, Haaga-Helia, Diakonia-amk), joista Metropolian uusi kampus valmistuu Myllypuroon 2019. Kampus opiskelijoineen ja työpaikkoineen tuo valtavasti liikettä Itä-Helsinkiin. Tällä on myönteisiä vaikutuksia niin alueen yrityksiin kuin houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Arabian kampukselle Metropolia ja Helsinki yhdessä suunnittelevat luovien alojen innovaatiokeskittymää.

Helsinki tarvitsee tutkimustietoa ja innovaatioita

Kaupungin kehittämisen pitää perustua tutkittuun tietoon. Helsinki tarvitsee tiedettä. Vuonna 2018 Helsingin yliopiston ja Aallon yhteistyönä aloittaa Kaupunkitutkimusinstituutti, jonka tutkijoiden palkkaukseen pääkaupunkiseudun kunnat osallistuisivat. Myös kaupunkitalousprofessuurin saamiseksi Aaltoon tehdään aktiivisesti työtä. Opetusyhteistyössä Helsinki voi tarjota haasteita opiskelijoiden ratkaistavaksi, osaajia luennoimaan sekä hankkia koulutusta työntekijöilleen. Kasvuyrittäjyyden edistämiseen on viime vuona myös herätty, ja Helsinki Think Companyn jatkoksi on syntynyt Maria 01 startup-kampus. Erityisesti HUS:ssa Meilahden mäellä on vielä paljon potentiaalia innovaatioiden ja yritysyhteistyön luomiseen.

Ammatilliset oppilaitokset ovat nuorten turvaverkko

Suomen hallitus suunnittelee ammatilliseen koulutukseen 190 miljoonan euron leikkausta. Se tarkoittaa 18 000 koulutuspaikan tai 3800 oppilaitosten työntekijän vähentämistä. Leikkaus on niin suuri, että sen naamioiminen “iloiseksi uudistamiseksi” on lähinnä huvittavaa. Maanantaina 22.8 ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja opettajat järjestivät mielenilmauksen leikkausten kohtuullistamisen puolesta. Miten tulevaisuudessa taataan peruskoulun päättäville nuorille opiskelupaikka ja mahdollisuudet ammattiin ja työelämään?

Koulutus ehkäisee syrjäytymistä

Laadukkaalla ammatillisella koulutuksella varmistetaan, että jokainen nuori saa toisen asteen koulutukseen ja valmiudet työelämään, mutta myös moni aikuinen alanvaihtaja saa uuden alun uralleen ammatillisen koulutuksen kautta. Monet ammattiin opiskelevista ovat erittäin motivoituneita ja tietävät jo varhain, mitä haluavat tulevaisuudessa tehdä, mutta joukossa on myös syrjäytymisvaarassa olevia. Heillä ei välttämättä ole korkeaa opiskelumotivaatiota ja taustalla voi olla perheongelmia tai päihteiden käyttöä. Nuoren opintojen keskeytyminen ilman kunnollista suunnitelmaa tulevasta on erittäin haitallista, joten tehokkaat tukitoimet ja opiskelijahuolto ovat tärkeässä osassa syrjäytymisen ehkäisyssä.

Vahvasta opiskelijahuollosta terveyttä

Lukiolaisten ja ammattikoululaisten terveyskäyttäytyminen eroaa selvästi. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi alkoholin käyttö, tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat yleisempiä ammattiin opiskelevien keskuudessa. Valoisaa on kuitenkin, että esimerkiksi humalahakuisen juomisen trendi on laskusuunnassa. Oppilaitoksiin kohdistuvat massiiviset säästöt eivät saa vaarantaa tätä kehitystä. Vahva opiskelijahuolto tukee ja auttaa huonosti motivoitunutta nuorta, jotta hän ei putoaisi koulutuksesta.

Taitoja työelämään ja jatko-opintoihin

Ammattiopinnoissa on varmasti uudistettavaa. Tutkintojen ja opiskelutapojen täytyy kehittyä muuttuvan työelämän mukana. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen sopii monelle opiskelijalle. Työpaikkaoppimisen tulee kuitenkin olla monipuolista ja nuori tarvitsee myös osaavan ammattiopettajan tukea. Tutkintoon kuuluvien yleissivistävien oppiaineiden merkitystä ei pidä myöskään vähätellä. Äidinkielen ja matematiikan taitoja tarvitaan tulevaisuuden töissä ja jatko-opinnoissa. Toisen asteen opiskelijoiden opiskelutaitojen oppimista ei saa heikentää, jotta nuorella on mahdollisuus ponnistaa jatkamaan esimerkiksi ammattikorkeakoulussa.

Ammatilliset oppilaitokset ovat nuorten turvaverkko, jota ei saa massiivisilla säästöillä rikkoa.