Synnytyskokemus ja synnytyspelko ovat viime viikkoina nousseet keskusteluun. Synnyttäjien oikeuksien puolesta kampanjoidaan. Hesari uutisoi ensin synnytysten murroksesta (HS 25.1) ja sen jälkeen haastatteli naistenklinikan uutta ylilääkäriä Mervi Väisänen-Tommiskaa (HS 31.1). Terminä synnytysväkivalta on erittäin voimakas ja itsellenikin synnyttäjiä hoitavana anestesialääkärinä se tuntuu hyvin vieraalta. Kampanjassa synnytysväkivallalla viitataan tilanteisiin, joissa tehdään tutkimuksia tai toimenpiteitä kuulematta synnyttäjää tai esimerkiksi kipua ei hoideta riittävästi. Väisänen-Tommiska kuvaa jutussa hyvin, että ammattilaisten ei pidä loukkaantua siitä, että huonoja kokemuksia tuodaan esiin.
Synnytyksissä jaetaan ainutlaatuisia hetkiä perheiden kanssa
Anestesialääkärit osallistuvat synnyttäjien hoitoon, jos se on tarpeellista. Alatiesynnytyksissä pistämme epiduraali- ja spinaalipuudutukset. Sektioissa vastaamme anestesiasta - joko selkäpuudutuksesta tai erityistilanteissa yleisanestesiasta eli nukutuksesta. Hätätilanteissa tulemme luonnollisesti avuksi. Suuri osa synnytyksistä sujuu ilman ongelmia, mutta komplikaatioitakin on. Suomen sairaaloissa on tavattoman turvallista synnyttää juuri sen vuoksi, että yllättävät hätätilanteet hoidetaan nopeasti. Leikkaussali on lähellä, ja lastenlääkäri tulee hoitamaan vastasyntynyttä.
Synnytykset ovat perheille elämän mullistavia ja ikimuistoisia tilanteita. Syntymän ilo ja ihme on syy, miksi moni kätilö ja gynekologi hakeutuu alalle. Ajoittain työ on vain työtä, mutta vanhempien onnitteleminen aina liikauttaa sydäntä ja kostuttaa silmät. Joskus ilo vaihtuu huoleksi tai suruksi. Silloin sanat painavat ja toisaalta sanattoman empatian merkitys korostuu.
Kohtaaminen ja kommunikaatio ovat synnytysten hoitamisen kulmakivi, ja näiden epäonnistuminen on varmasti monen huonon kokemuksen taustalla. Olosuhteet ja kiire usein vaikeuttavat vuorovaikutusta, mutta hyvästä ja asiallisesta kommunikaatiosta on silloinkin pidettävä kiinni. Aamuyöllä herätessäni ja suunnatessani synnärille laittamaan epiduraalipuudutusta on käytettävä hetki itseni kokoamiseen - kipeä ja kuolemanväsynyt synnyttäjä tarvitsee ammattiosaamisen lisäksi myös rohkaisevia sanoja.
Jokaisella on oikeus hyvään kivunlievitykseen
Synnytyskivun hoitamiseen on paljon vaihtoehtoja, mutta kivun poistaminen täysin on vaikeaa. Kivunlievityksessä on huomioitava myös sikiön hyvinvointi ja synnytyksen eteneminen. Anestesialääkärin selkäpuudutusten lisäksi on valikoimassa on niin muita lääkkeellisiä kuin lääkkeettömiä keinoja. Puudutukset ovat tehokkaita ja turvallisia tapoja helpottaa kipua, ja niiden laitto vaatii hyvää yhteistyötä synnyttäjän kanssa. Ymmärrettävästi osaa pistäminen myös pelottaa. Onnistumisen kulmakiviä ovat hyvä etukäteisohjeistus ja jatkuva eri vaiheiden selostaminen.
Sektiossa on tuettava synnyttäjää
Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja ajoittain alatiesynnytys päättyy kiireelliseen sektioon. Olen kohdannut sektiosalissa synnyttäjien tunneskaalaa ahdistuksesta helpotukseen, pettymykseen ja pohjattomaan uupumukseen. Tilanteessa ei kiirehditä ja hosuta, mutta puudutus pyritään laittamaan nopeasti. Anestesia voidaan hoitaa spinaalipuudutuksella tai käyttää aiemmassa vaiheessa asetettua epiduraalikatetria, jos sellainen on. Leikkausvalmistelujen aikana juttelen synnyttäjän kanssa, mitä on edessä ja minkälaisia tuntemuksia eri vaiheisiin saattaa liittyä. Samaan aikaan seurataan tiiviisti vointia ja turvataan elintoimintojen pysyminen vakaana. Odotetun syntymän jälkeen vauva pääsee sektiossakin äidin rinnalle, jos molempien vointi sen sallii.
Hätäsektio on yksi lääketieteen kiireellisimmistä toimenpiteistä. Synnytyslääkäri tekee hätäsektiopäätöksen, kun synnyttäjän tai sikiön terveys on vakavasti uhattuna ja lapsen on synnyttävä välittömästi 10 minuutissa. Tilanteet ovat hyvin äkillisiä. 10 minuutissa on siirryttävä leikkaussaliin, tehtävä pikaiset leikkausvalmistelut, nukutettava synnyttäjä ja tehtävä keisarinleikkaus. Kommunikaatio on väistämättä lyhytsanaista. Leikkaustiimi noudattaa sovittua ja harjoiteltua protokollaa, jotta vauva syntyy mahdollisimman nopeasti. Minulla on anestesiaerikoistumista pian takana pari vuotta ja olen tänä aikana hoitanut muutaman hätäsektion. Kiire on kova, mutta synnyttäjän päästyä leikkaustasolle ojennan hänelle happimaskin ja yritän rauhoitella. “Nyt kaikki tapahtuu nopeasti. Hengitä maskista happea. Pidämme sinusta ja vauvasta huolta. Pian tulee unta.”
Vaikeat tilanteet on käsiteltävä
Huonojen kokemusten taustalla on usein epäonnistunutta kohtaamista ja vuorovaikutusta. Kokemukset on tärkeä nostaa keskusteluun jo sairaalassa. Kenellekään ei pidä syntyä synnytyspelkoa käsittelemättömien asioiden vuoksi. Myös neuvolan kautta on tarjottava keskusteluapua. Joskus tilanteet ovat hurjia ja etenevät vauhdilla, mutta Suomessa voi luottaa saavansa parasta mahdollista hoitoa. Me ammattilaiset sairaalassa olemme töissä synnyttäjiä ja potilaita varten.