Olen viimeisen vuoden aikana työskennellyt päivystyksessä ja sisätautiosastolla sekä anestesialääkärinä kipupoliklinikalla ja lastensairaalassa. Jäin äitiysvapaalle kesäkuussa lastensairaalasta ja sen jälkeen olen seurannut vakavuudella kuulumisia ja uutisia sairaaloiden historiallisen vaikeasta kesästä. Hoitajapula on omassa työssäni näkynyt niin leikkaussalien sulkemisena kuin kaikkien venymisenä päivystyksessä. Vaikean henkilöstöpulan lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on niukkenemassa. Rahat tulevat jatkossa valtiolta ja Helsingissä, Uudellamaalla ja HUS:ssa tilanne on erittäin vakava.
Potilaana olen saanut raskausaikana ensiluokkaista palvelua Kallion perhekeskuksesta ja naistenklinikalta. Synnytykseni oli parempi kuin uskalsin toivoakaan siitäkin huolimatta, että sairastuin koronainfektioon pari päivää ennen synnytystä. Lapsivuodeosastolla resurssit olivat tiukalla ja puolisoni ei päässyt eristyshuoneeseen mukaan, mutta kotiuduimme onnellisina vain yhden yön jälkeen. Meilahteen muuton vuoksi siirryimme Kampin perhekeskuksen lastenneuvolan asiakkaiksi ja viikon kuluttua terveydenhoitaja tuli kotiimme käynnille. Hyvinvointivaltio on tullut lähelle elämän mullistuessa. Potilaana ollessani ammattilaisten kiire ei ole koskaan näkynyt kohtaamisessani. Laadukkaista peruspalveluista on pidettävä kiinni.
Umpikujasta on päästävä ratkaisuihin
Nykyisten palveluiden turvaaminen on mahdotonta ilman hoitajapulan ratkaisuja, sote-alan vetovoimaisuuden parantamista ja lisärahoitusta vuodenvaihteessa aloittaville hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS:lle. Tänä syksynä yhteiskunta on ajautunut umpikujaa lähestyvään tilanteeseen - vastakkain ovat olleet teho-osastojen sulkeminen suojelutyön puuttumisen vuoksi ja ihmisten pakottaminen töihin. Tunnelma kentällä on syystäkin synkkä ja moni pohtii lähtöä. Terveydenhuollon viimeisetkin rippeet uhkaavat kriiseytyä.
On kestämätöntä, että sote-uudistuksen myötä emme pystyisi pitämään kiinni perustavanlaatuisista ja yhdenvertaisista sote-palveluista. Valtion menoissakin on tehtävä priorisointia peruspalveluiden ja hoitajapulan ratkaisujen rahoittamiseksi. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on välittömästi korjattava. Väestömäärä, pääkaupunkiseudun erityispiirteet, HUS:n valtakunnallinen merkitys, opetus ja tutkimus eivät näy rahoituksessa riittävästi. Tällä hetkellä Uudellamaalla ja Helsingissä perusterveydenhuollon rahoituksen tilanne uusine tehtävineen on erittäin tiukka ja erikoissairaanhoidossa HUS:ssa on 95 miljoonan euron vaje, joka tarkoittaisi mittavia säästöjä. Tuottavuusohjelmia tarvitaan, mutta edes perusasioista on kyettävä pitämään kiinni.
Terveydenhuolto on minulle rakas ala, valtavan motivoiva työ ja poliittinen intohimo. Eduskuntavaaleissa se on tärkein vaaliteemani. Suurin osa alalla työskentelevistä kokee potilastyön hyvin merkitykselliseksi ja ihmisten kohtaamiset ovat aina ainutlaatuisia. Toivon hartaasti, että myönteinenkin puhe terveydenhuollosta pääsisi vielä esiin. Suomessa on monen kriisin keskellä tulossa vaikea talvi. Meillä ei ole varaa sote-palveluiden kaaokseen pimeässä tammikuussa. Nyt on tehtävä kaikki mahdolliset toimet kriisiytymisen pysäyttämiseksi.